Eurooppa, joka suojelee ja puolustaa todellista rauhaa: Euroopan puolustusunionin rakentaminen.

Geopoliittiset muutokset ovat dramaattisia, ja maailmasta on tullut vaarallisempi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, Iranin ohjushyökkäys Israelia vastaan sekä Iranin tukema Hamasin terrori-isku Israeliin ovat osoitus lisääntyvästä globaalista epävakaudesta. Geopoliittisen ja turvallisuusympäristön tektoniset muutokset uhkaavat länsimaista maailmaamme ja arvojamme. Venäjän ja Kiinan kaltaiset autoritaariset toimijat harjoittavat yhä aggressiivisempaa ulkopolitiikkaa edistääkseen etujaan maailmanlaajuisesti poliittisin ja taloudellisin keinoin, mutta myös sotilaallisin keinoin. Tähän kuuluu myös disinformaation sekä kyber- ja hybridihyökkäysten kohdennettu käyttö, jonka tavoitteena on horjuttaa demokraattisten yhteiskuntiemme vakautta. Lisäksi autoritaaristen hallintojen pahanlaatuinen vaikutus horjuttaa ehdokasvaltioiden vakautta ja yrittää suistaa ne raiteiltaan Euroopan unionin tieltä, kuten Länsi-Balkanin tapauksessa. Maailmanlaajuiset konfliktit syventävät geopoliittisia kuiluja, jotka samalla asettavat myös kumppanuutemme eri puolilla maailmaa koetukselle. Itäisten naapurimaidemme lisäksi alueellinen vakaus Välimeren alueella, Afrikan mantereella ja Lähi-idässä heikkenee. Samaan aikaan Kyproksen tasavallan pohjoisosa on edelleen Turkin joukkojen miehittämä. Lisäksi Articin alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Kansainvälinen islamilainen terrorismi ja uskonnollinen radikalismi ovat edelleen merkittävä uhka sisäiselle ja ulkoiselle turvallisuudelle. Kaikki tämä edellyttää 360 asteen kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja yhteistä uhkien arviointia.

Kymmenen viime vuoden aikana Moskova on kasvattanut puolustusbudjettiaan lähes 300 prosenttia ja Peking 600 prosenttia. Sitä vastoin EU:n jäsenvaltiot ovat kasvattaneet puolustusmenojaan vain 20 prosenttia. Vielä nykyäänkään kaikki eurooppalaiset Nato-liittolaiset eivät ole saavuttaneet 2 prosentin BKT-tavoitetta puolustusmenojen osalta. Monet niistä, jotka ovat saavuttaneet tavoitteen, ovat tehneet sen vasta hiljattain.

EPP:lle läheiset transatlanttiset suhteet ja yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa Naton puitteissa ovat edelleen turvallisuutemme kulmakivi. Tämä ei kuitenkaan vapauta meitä velvollisuudesta, että meidän eurooppalaisten on pystyttävä puolustamaan omia etujamme rakentamalla omia täydentäviä ja yhteentoimivia puolustusvalmiuksiamme ja välttämällä samalla tarpeettomia päällekkäisyyksiä suhteessa Naton puitteisiin. Todellinen kumppanuus tarkoittaa jaettua vastuuta, yhteisiä ponnisteluja ja taakan tasapuolista jakamista. Asiantuntijat varoittavat, että seuraavan viiden vuoden kuluessa Venäjä kykenee käynnistämään täysimittaisen hyökkäyksen EU:ta ja Natoa vastaan. Siksi Euroopan on vihdoinkin otettava turvallisuutensa omiin käsiinsä ja oltava kykenevä ja halukas puolustamaan itseään ja etujaan. Tässä valossa vaadimme todellista strategista kumppanuutta EU:n ja Naton välille. Vain yhdessä voimme varmistaa turvallisuutemme ja pitkän aikavälin hyvinvointimme. Meidän on hyväksyttävä, että rauhan osingon aika on ohi, ja meidän on ryhdyttävä rohkeisiin toimiin unionimme ja kansalaistemme turvallisuuden takaamiseksi. Ensimmäisenä askeleenamme olisi näin ollen päivitettävä ja pantava täytäntöön EU:n strateginen kompassi, jotta se vastaisi uhkaympäristömme laajuutta.

PPE-ryhmä on johdonmukaisesti osoittanut halukkuutensa edistää Euroopan vahvaa puolustusvalmiutta, jotta kansalaisia voidaan suojella lukuisilta uhkilta, joita kohtaamme. Me olemme poliittinen voima, joka edustaa Eurooppaa, joka pystyy puolustamaan itseään, ja samalla tuemme niitä, jotka taistelevat Euroopan ja perusarvojemme puolesta. Seisoimme ja tulemme jatkossakin seisomaan tiukasti Ukrainan puolella, kun se taistelee rohkeasti eurooppalaisen elämäntapamme puolesta. Euroopan tulevaisuus ratkaistaan Ukrainan taistelukentillä. Tuemme Ukrainaa niin kauan kuin Ukrainan on voitettava tämä sota.

Euroopan parlamentin johtavana ja suurimpana poliittisena voimana eurooppalaiset ovat jälleen kerran antaneet EPP:lle selkeän mandaatin viime vaaleissa. On korkea aika rakentaa todellinen Euroopan puolustusunioni. Tiedämme, että aika on ratkaiseva: meidän on kiireesti jatkettava Euroopan puolustuksen järjestelmällistä uudistamista. Tämä edellyttää kunnianhimoisempaa puolustusrahoitusta, jotta eurooppalainen puolustusteollisuus voidaan nostaa seuraavalle tasolle. Meidän on korkea aika hyödyntää täysimääräisesti nykyisiä välineitä ja olla kunnianhimoisia, kun päätämme tulevista talousarvioista. Keskeistä on myös lisätä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja tukea monia pk-yrityksiämme, jotka ovat innovaatiomme avain.

EPP:n mielestä seuraavasta vuosikymmenestä on tultava Euroopan puolustuksen vuosikymmen. Siksi vaadimme ja vaadimme, että keskitytään viiteen keskeiseen asiaan:

1. Todelliset eurooppalaiset puolustuksen sisämarkkinat

EU:n sisämarkkinat ovat menestystarina. Ne ovat vauhdittaneet EU:n taloutta, vahvistaneet sen yrityksiä ja luoneet mahdollisuuksia ja parempia palveluja kansalaisillemme. Puolustusalalla markkinat ovat kuitenkin edelleen hajanaiset ja pääasiassa kansalliset, ja kilpailu on vähäistä. Euroopan puolustusmarkkinoiden jatkuva tehottomuus johtaa tarpeettomaan päällekkäisyyteen, puolustusmenojen heikkoon tehokkuuteen ja siten eurooppalaisten veronmaksajien rahojen tuhlaamiseen. Nämä olosuhteet haittaavat jäsenvaltioiden asevoimien kehittämistä ja muodostavat esteen turvallisuudellemme. On kaukana ihanteellisesta, että EU:n jäsenvaltiot hankkivat edelleen 78 prosenttia sotatarvikkeistaan EU:n ulkopuolisista lähteistä. Ukrainan sota osoittaa myös, että hajanaiset voimavarat ja tuotanto- ja korjauskapasiteetin puute johtavat pitkiin ja haavoittuviin toimituslinjoihin ampumatarvikkeiden, varaosien ja huollon osalta. Todellisten puolustuksen sisämarkkinoiden toteuttamatta jättäminen rajoittaa kykyämme pelottaa uskottavasti mahdollisia hyökkääjiä ja puolustautua aseellista hyökkäystä vastaan. Vaadimme siksi, että artiklan poikkeuslausekkeen väärinkäyttö lopetetaan. 346 SEUT-sopimuksen poikkeuslauseketta koskevan poikkeuslausekkeen ja hyvitysvaatimusten käytön lopettaminen puolustushankinnoissa tarkistamalla ja mukauttamalla perusteellisesti tätä keskeistä alaa koskevaa nykyistä lainsäädäntöä. Lisäksi toimitusvarmuuden varmistamisen - erityisesti pienemmille jäsenvaltioille - on oltava ensisijainen tavoite, ja niiden teollisuuden on voitava osallistua yhteisiin hankintoihin turvautumatta protektionistisiin toimenpiteisiin. On selvää, että tarvitsemme todelliset puolustuksen sisämarkkinat ja että meidän on lisättävä huomattavasti Euroopan sisäisen puolustustarvikekaupan osuutta. Tämä on myös paras tapa edistää teollisuutemme maailmanlaajuista kilpailukykyä. Meidän olisi kiireesti laajennettava Euroopan puolustusteknologian ja -teollisuuden perustaa (EDTIB) ja varmistettava, että tämä laajennettu sotilastuotanto päätyy eurooppalaisten armeijoiden tarpeisiin.

Täysimittaisten puolustuksen yhtenäismarkkinoiden pitäisi merkitä huomattavia investointeja teolliseen kapasiteettiimme, rajat ylittävien esteiden poistamista sekä yleiseurooppalaisten arvo- ja toimitusketjujen kehittämisen edistämistä. Meidän on kiireesti optimoitava tuotanto standardoinnin, sertifioinnin vastavuoroisen tunnustamisen ja priorisoinnin avulla. Komission on ehdotettava lainsäädännöllisiä välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa Naton sotilasstandardien käyttö, varmistaa yhteentoimivuus ja edistää yhteistyötä. Meidän on myös kiireesti asetettava etusijalle ponnistuksemme, jotta voimme saavuttaa sovitut voimavaratavoitteet ja vähentää riippuvuuksiamme erityisesti järjestelmäkilpailijoihin nähden sekä kehittää tarvittavaa infrastruktuuria. Tämä lisäisi merkittävästi taloudellista tehokkuutta ja laajentaisi puolustustarvikkeiden teollista tuotantokapasiteettiamme ja vastaisi siten eurooppalaisen sotilastuotannon pitkän aikavälin kysyntään.

Meidän olisi otettava Ukraina mukaan Euroopan puolustusmarkkinoihin ja EDTIB:iin, jotta voimme hyödyntää sen innovatiivista potentiaalia ja ottaa oppia sen kokemuksista sodasta, jonka Venäjä pakotti sen käymään. Vain parantamalla yhteisiä olemassa olevia sotilaallisia voimavarojamme pystymme vastustamaan Putinin Venäjän kaltaisia hyökkääjiä. Tämä auttaa Ukrainaa ja lisää kaikkien kansalaistemme turvallisuutta. Samalla unionin olisi helpotettava EU:n kanssa YUTP:hen/YTPP:hen liittyneiden ehdokasmaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden, osallistumista nykyisiin ja tuleviin puolustusalan ohjelmiin.

PPE on jo ollut liikkeellepanevana voimana yhteisiä sotilaallisia hankintoja koskevissa aloitteissa, kuten Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen yhteisten hankintojen kautta (EDIRPA), ja me edistämme Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisohjelmaa (EDIP). Yhteisiä hankintoja ja pitkäaikaista yhteistyötä tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, ja PPE ajaa hiljattain hyväksytyn Euroopan puolustusteollisuusstrategian (EDIS) kunnianhimoista täytäntöönpanoa. Haluamme myös alentaa kustannuksia yhteishankinnoilla ja vahvistua yhteisten sotilasteknologisten valmiuksien avulla erityisesti strategisten mahdollistajien, kuten ilmakuljetusten, tiedustelun, valvonnan, kyber- ja avaruusjärjestelmien, alalla. Tätä varten meidän olisi kaksinkertaistettava yhteiset hankintatoimemme, jotta voimme vihdoin saavuttaa 35 prosentin tavoitteen, joka on tasapaino taloudellisen tehokkuuden ja sotilaallisen tehokkuuden välillä. Meidän on lisättävä innovatiivisuutta ja luotava mahdollisimman suotuisa ympäristö yrityksillemme ja pk-yrityksillemme. Tätä varten meidän olisi hyödynnettävä kaikkia EU:n perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, myös pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PESCO).

2. Euroopan on ajateltava isosti ja investoitava tulevaisuuden puolustusteknologiaan.

Meidän on lisättävä merkittävästi investointejamme puolustuksen uusiin ja mullistaviin teknologioihin, kuten kyberpuolustukseen, ulkoavaruuteen, uusiin materiaaleihin ja valmistukseen, tekoälyyn, kvanttilaskentaan, pilvipalveluihin, esineiden internetiin, robotiikkaan, bioteknologiaan ja nanoteknologiaan. Tässä yhteydessä meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti eurooppalaisten yritystemme koko innovaatiopotentiaalia. Avaruus ja kyberavaruus ovat todennäköisesti ratkaisevassa asemassa kaikissa tulevissa konflikteissa, mikä edellyttää EU:n investointeja Euroopan unionin satelliittikeskuksen kaltaisten virastojen valmiuksien ja häiriönsietokyvyn parantamiseen. Lisäksi tarvitsemme eurooppalaisia valmiuksia kyber- ja tietoverkon tilannetietoisuuteen, jotta voimme perustaa eurooppalaisen kyberprikaatin ja eurooppalaisen avaruusalueiden tilannetietoisuuteen perustuvan valmiuden (European Space Domain Awareness Capacity).

EU:n on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa ja tiiviissä yhteistyössä transatlanttisten kumppaneidemme kanssa ryhdyttävä myös kunnianhimoisiin eurooppalaisiin hankkeisiin, kuten yhteiseen ja yhteentoimivaan ohjuspuolustuskilpeen, eurooppalaiseen ydinkilpeen ja DARPA-tyyppiseen Euroopan puolustusalan huippututkimusohjelmavirastoon. Puolustusalan teknologista innovointia koskeville yhteisille eurooppalaisille tavoitteille on selkeä tarve. Meidän on ajateltava puolustusta tutkimuksesta rahoitukseen ja sovelluksiin kokonaisvaltaisesti eurooppalaisittain. Meidän on lisättävä tukea puolustusvoimavarojen tutkimus- ja kehitystoiminnalle ja varmistettava parempi yhteys asevoimiemme, korkeakoulujen, teollisuuden ja sijoittajien välillä. Tämä on avain kehityssyklien lyhentämiseen ja tuotteiden saamiseen markkinoille nopeammin. Meidän on analysoitava nykykehitystä ja otettava opiksemme Ukrainan sodan opetuksista, jotta voimme nähdä, mitä uusia teknologioita, kuten lennokkeja, tarvitaan Euroopan puolustuksen tulevaisuudessa, ja kehittää teollista kapasiteettia näitä teknologioita varten. Meidän on vähennettävä byrokratiaa ja edistettävä pk-yritysten osallistumista, lisättävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja mahdollistettava eurooppalaisten mestareiden syntyminen hyödyntämällä koko EDTIB:n innovaatiopotentiaalia. Meidän on myös toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että puolustusalan pk-yritykset pysyvät Euroopassa ja menestyvät edelleen.

3. Eurooppa tarvitsee enemmän puolustusyhteistyötä ja integroituja eurooppalaisia voimavaroja

Tavoitteenamme on kehittää Euroopan puolustusunionia (EDU), jonka pitäisi merkitä strategisten kulttuurien vahvempaa yhdenmukaistamista ja yhteistä ymmärrystä uhkista. Samalla tunnustamme joidenkin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen sotilaallisen puolueettomuuden politiikan ja kunnioitamme täysin niiden oikeutta päättää omasta osallistumistasostaan tulevassa EDU:ssa. EPP visioi puolustusunionia, jossa on Naton kanssa yhdenmukaiset maa-, meri-, ilma-, avaruus- ja kybervalmiudet ja jossa nopean toiminnan valmiudet ovat pysyviä ja välittömästi käytettävissä olevia joukkoja. RDC olisi ymmärrettävä lähtökohtana, ja sitä on laajennettava asteittain kohti "eurooppalaisia joukko-osastoja" osoittamalla uusia joukko-osastoja jäsenvaltioista ja syventämällä niiden operatiivisia yhteyksiä ja yhteentoimivuutta. Yhteistä koulutusta olisi myös vahvistettava alueellisen yhteistyön ja kehityksen keskuksen kautta, jonka on sotilaallisen tehtävänsä ohella korostettava myös humanitaarista ulottuvuuttaan joukkoina, jotka pyrkivät säilyttämään rauhan ja pelastamaan ihmishenkiä. Mielestämme on tarpeen parantaa YTPP-operaatioiden ja yhteisten puolustushankkeiden rahoitusta ja toteuttamista PESCOn kautta. Painopisteinä tulisi olla sotilaallinen liikkuvuus, kyber- ja informaatioylivoima sekä johtamis- ja valvontavalmiudet. EU:n komission vuonna 2022 esittelemää sotilaallista liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa 2.0 on seurattava konkreettisilla toimenpiteillä, erityisesti etenemissuunnitelmalla sotilaallisen Schengenin aikaansaamiseksi, jossa sotilaallinen liikkuvuus taataan EU:n rajojen sisällä. Tämän saavuttamiseksi vaadimme, että sekä siviili- että puolustustarkoituksiin tarkoitetun kaksikäyttöisen TEN-T-infrastruktuurin rakentamista nopeutetaan, jotta voimme tarvittaessa siirtää joukkoja ja kalustoa nopeasti maanteillä ja rautateillä. Laajemmin ottaen meidän olisi asetettava etusijalle kaksikäyttötarkoituksiin käytettävien laitteiden hankinta.

Meidän olisi perustettava täysin miehitetty ja varustettu yhteinen esikunta, jossa yhdistyvät siviili- ja sotilaalliset välineet, jotta voimme hyödyntää täysimääräisesti EU:n yhdennettyä lähestymistapaa kriisinhallintaan aina strategisesta suunnittelusta ja operatiivisista konsepteista operaatioiden ja operaatioiden varsinaiseen toteuttamiseen. Samoin EU:n tiedusteluanalyysikeskusta (INTCEN) on vahvistettava. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kannustettava parempaan yhteistyöhön sotilastiedustelun ja kyberturvallisuuden alalla yhdistämällä resursseja ja jakamalla tietoja ja tietokantoja. Pitkän aikavälin tavoitteemme on kehittää todellinen Euroopan puolustusunioni, jossa on yhtenäiset eurooppalaiset joukot maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja tietoverkossa.

Meidän on tehtävä enemmän edistääkseen koko yhteiskunnan kestävyyttä. Meidän on oltava populisteja ja ääriaineksia parempia selittäessämme nykypäivän haasteita ja viestittäessämme paremmin, miksi vahva puolustus on meidän kaikkien etujen mukaista. Siksi meidän on pystyttävä paremmin torjumaan ulkomaista informaatiomanipulaatiota (FIMI) ja puolustamaan paremmin demokratioitamme ja demokraattisia yhteiskuntia. Mahdollisuus asevelvollisuuteen kuuluu edelleen täysin kansalliseen toimivaltaan.

4. Enemmän investointeja, älykästä sääntelyä, teollisten valmiuksien kehittämistä ja parempaa infrastruktuuria.

Meidän on kiireesti painotettava enemmän, parempia ja yhteisiä investointeja. Samalla vaadimme sääntelyn vähentämistä ja hallinnollisen taakan keventämistä. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on annettava huomattavasti enemmän resursseja innovointiin ja Euroopan puolustustarpeiden täyttämiseen. Valkoisessa kirjassa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta on esitettävä konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan saavuttaa Draghin raportin määräykset, joissa korostetaan, että Euroopan puolustusalalle tarvitaan 500 miljardin euron lisäinvestoinnit seuraavan vuosikymmenen aikana. Meidän on tutkittava uusia tapoja rahoittaa ohjelmamme. Tähän pitäisi sisältyä Euroopan investointipankin (EIP) valtuuksien tarkistaminen ja ylimääräiset alv-vapautukset. EIP:n lainojen pitäisi toimia katalysaattorina yksityisille investoinneille Euroopan puolustusteollisuuteen. EPP vaatii, että Euroopan puolustusunionille on varattava oma ja kunnianhimoinen EU:n talousarvio. Loppujen lopuksi puolustusmenot ovat investointi omaan tulevaisuuteemme, koska ne johtavat työpaikkojen lisääntymiseen, turvallisuuden lisääntymiseen ja siten vakauteen, joka on hyvinvointimme perusta.

On selvää, että tehokkaan EDTIB:n on oltava Euroopan puolustusunionin kulmakivi. Unionin teollisuuspolitiikkaa on kiireellisesti vahvistettava ja tukea puolustussektorille on lisättävä, sillä se on tärkeämpää kuin koskaan EU:n jäsenvaltioiden suvereniteetin ja koskemattomuuden suojelemiseksi. Yhteiset investoinnit ja menot EU:n tasolla tuovat mittakaavaetuja luomalla säästöjä jäsenvaltioille ja auttavat puolustusalan yhdenmukaistamisessa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat välttämättömiä puolustusinvestointien rahoittamiseksi, ja vaadimme yksityisten rahoitustoimijoiden kehittämien ESG-kriteerien määritelmien yhdenmukaistamista ottaen huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet. Puolustusteollisuudella on haasteita yksityisen rahoituksen saamisessa, joten kannustamme pankkeja lieventämään käytäntöjään ja tarjoamaan puolustusalalle olennaisen tärkeät lainansaantimahdollisuudet. Vaadimme, että aiempaa ja uutta lainsäädäntöä ja verotusta tarkastellaan uudelleen sen varmistamiseksi, että ne soveltuvat parhaiten Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseen. Säädösten ja niihin sisältyvien kannustimien olisi oltava älykkäitä kasvun, innovoinnin ja puolustuksen kestävän rahoituksen mahdollistajia. Lisäksi vaadimme lisää investointeja tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka tarjoavat lisää EU:n yhteistyötä ja takaavat ennustettavuuden yksityisille teollisuusinvestoinneille ja teollisuudelle. Esimerkkinä tästä olisi oltava Euroopan yhteistä etua koskevien puolustushankkeiden perustaminen teollisen yhteistyön koordinoimiseksi. Lisäksi Euroopan puolustusrahastoa on tarkistettava perusteellisesti. Vaadimme, että kaikkia unionin ohjelmia ja aloitteita vahvistetaan ja yhdistetään yhdeksi puolustusunionin välineeksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä.

5. Eurooppa tarvitsee vahvan äänen maailmassa, kun on kyse turvallisuudesta ja puolustuksesta.

Pidämme myönteisenä puolustusunionista vastaavan komissaarin nimittämistä, joka koordinoi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja edistää yhteistyötä varmistaen samalla unionin välineiden ja aloitteiden johdonmukaisuuden. Puolustuskomissaari tasoittaa tietä kohti todellista Euroopan puolustusunionia perussopimusten mukaisesti ja lisäksi kuroo umpeen kuilua komission ja neuvoston välineiden ja aloitteiden välillä johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tätä varten DUC:sta olisi tultava Euroopan puolustusviraston (EDA) johtaja ja neuvoston puolustusunionin erityisedustaja, joka valvoo PESCO:ta. DUC edistää myös yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa samalla, että EU:n puolustusbudjettia kasvatetaan ja että se käytetään mahdollisimman tehokkaasti, jotta yhteisistä investoinneista saadaan lisäarvoa. DUC:n olisi myös yhdenmukaistettava lähestymistapoja valmiuteen ja kriiseihin. DUC:n olisi yhdessä korkean edustajan kanssa kannustettava jäsenvaltioita laatimaan selkeät turvallisuuskriteerit ja kehittämään EU:n sotilaallista valmiutta koskeva suunnitelma ja siten edistettävä yhteisten valmiustavoitteidemme saavuttamista.DUC:n olisi samanaikaisesti edistettävä ulkoasiainneuvostoa vastaavan puolustusneuvoston perustamista. DUC:n olisi myös keskityttävä merireittien turvallisuuteen yhdessä muiden asiaankuuluvien yksiköiden kanssa. Merenkulun vapauden säilyttämisen on oltava Euroopan uuden puolustuspolitiikan selkeä tavoite. Siksi unionin on oltava valmis ottamaan tehtäväkseen valvoa kriittistä infrastruktuuria Eurooppaa ympäröivillä aluemerillä.

DUC:n ensimmäisenä tehtävänä olisi oltava kattavan analyysin laatiminen jäsenvaltioiden yksittäisistä puolustusteollisuuksista. Ymmärtämällä, missä kunkin jäsenvaltion vahvuudet ovat, EU voi paremmin koordinoida yhteisiä investointeja, virtaviivaistaa tuotantoa ja tehostaa puolustusalan toimintaa.

Maailmanlaajuisesti Euroopan on parannettava ja syvennettävä merkittävästi strategisia suhteitaan ja puolustusyhteistyötään samanhenkisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Norjan, Korean tasavallan, Kanadan, Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Näiden kumppanuuksien kautta meidän on tehtävä enemmän lisätäkseen puolustustarvikeketjujemme turvallisuutta, joka on ratkaisevan tärkeää armeijallemme. Euroopan on myös nopeutettava kykyään tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Eurooppa voi parhaiten edustaa ja valvoa etujaan, jos se puhuu yhdellä ja yhtenäisellä äänellä.