EU:n vastaus Ukrainan kriisiin

Ukrainan kansa kannatti selkeästi ja päättäväisesti rauhaa, vakautta sekä Eurooppa-mielistä ja uudistushenkistä suuntaa valtiolle 26. lokakuuta pidetyissä aikaistetuissa parlamenttivaaleissa. Ukrainan viranomaiset saivat tänä vuonna sekä presidentinvaalissa että parlamenttivaaleissa kansalta legitimiteetin ja tehtävän jatkaa määrätietoisesti valitulla tiellä. Parlamenttivaalit olivat pluralistiset, ne toteutuivat asianmukaisesti, tasapuolisesti ja kansainvälisten normien mukaisesti.

Ukrainalla on nyt jälleen ainutlaatuinen mahdollisuus nykyaikaistumiseen, kehitykseen, vaurauteen sekä aidon demokratian ja oikeusvaltion perustamiseen.  Ukrainan kansalaiset odottavat johtajiltaan, että nämä lunastavat lupaukset ja tekevät pragmaattista yhteistyötä eivätkä ajaudu lamauttaviin riitoihin, kuten lähimenneisyydessä. Hallituksen nopea muodostaminen sekä kaikkien Eurooppa- ja uudistusmielisten puolueiden osallistuminen uuteen hallitukseen ovat hyvin rohkaisevia merkkejä.

Euroopan unioni on kriittisessä käännekohdassa. Venäjän aggressiivinen laajentumispolitiikka on uhka sekä Ukrainan yhtenäisyydelle ja itsenäisyydelle että Euroopan unionille. Ottaen huomioon Ukrainan viimeaikaisen kehityksen EU:n ei pidä olla naiivi, vaan sen on oltava valmis tarjoamaan kriisiin vahvaa ja vaikuttavaa vastausta. Kaikki Euroopan valtiot, myös Venäjä, ovat hyväksyneet kansainvälisen oikeuden periaatteen, jonka mukaan suvereeni valtio, myös Ukraina, voi täysin vapaasti päättää poliittisesta liittoutumisestaan ja taloudellisesta yhdentymisestään ilman ulkopuolisten puuttumista asiaan. Vapaudesta, demokratiasta, suvereniteetista, alueellisesta koskemattomuudesta ja oikeusvaltiosta ei neuvotella.

Ukraina kohtaa tulevina kuukausina seuraavat merkittävät haasteet: joidenkin sen osien miehityksen ja liittämisen toiseen valtioon, Minskin sopimusten täytäntöönpanon sekä kunnianhimoisen uudistusohjelman. Euroopan unionin on tuettava ja autettava aktiivisesti tässä merkittävässä uudistuspyrkimyksessä. Lopullisena tavoitteena on, että Ukraina selviytyy nykyisestä kriisistä esimerkillisesti menestyksellisten uudistusten kautta, joista on hyötyä kansalaisille ja joiden avulla näiden elämä muuttuu paremmaksi.

Uudistuspyrkimysten tukeminen

Ukrainan on toteutettava tarvittavat syvälliset ja laaja-alaiset taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset uudistukset sosiaalisen markkinatalouden sääntöjen perusteella. Maassa tarvitaan kilpailukykyistä talousjärjestelmää, jossa kaikille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet. Siellä tarvitaan riippumaton oikeusjärjestelmä, joka noudattaa lain kirjainta ja henkeä. Uudessa perustuslaissa on vahvistettava avoimuutta ja erotettava selkeästi toisistaan tärkeimpien viranomaisten toimivalta ja torjuttava näin tarpeettomia valtataisteluja. Hajauttamisprosessilla ei saa tuhota valtion yhtenäisyyttä, ja keskushallinnon määräysvalta erittäin tärkeissä kysymyksissä, kuten sisä- ja ulkoasioissa, talousjärjestyksessä ja -politiikassa sekä valtion rahoitusjärjestelmässä antaa alueille enemmän toimivaltaa ja vastuuta sekä saattaa tosiasiassa päätöksenteon lähemmäs kansalaisia. Merkittävä keskeinen tavoite on kuitenkin järjestelmätason korruption poistaminen. Se on ukrainalaisen yhteiskunnan ja poliittisen elämän syöpäkasvain.

Ukrainan on toteutettava merkittävä uudistussuunnitelmansa vaikeassa sotatilanteessa samaan aikaan kun sen itäosissa on kriisitilanne. Presidentti Petro Porošenkon ehdottama uudistusohjelma, joka käsittää korruptionvastaista lainsäädäntöä, hajauttamista sekä armahduksia, on askel oikeaan suuntaan ja se on toteutettava.

Ukrainan taloudellinen tilanne on ratkaisevan tärkeä. Valtio, johon kohdistuu hyökkäys ulkopuolelta ja joka samanaikaisesti pyrkii toteuttamaan syvällisiä ja laaja-alaisia uudistuksia, tarvitsee merkittävää tukea selviytyäkseen kustannuksista. EU:n 11 miljardin euron tukipaketilla, joka käsittää makrotaloudellista rahoitusapua sekä IMF:n, Maailmanpankin ja EU:ssa toimivien kansainvälisten rahoituslaitosten lainat, tuetaan Ukrainaa muutama vuosi. Rahoitustukea olisi tarjottava joustavasti ja nopeasti ja sen ehdot on mukautettava Ukrainan erityistilanteeseen. Tuen on kuitenkin oltava tiukasti riippuvaista niiden edellytysten täyttymisestä, jotka kertovat uudistusten edistymisestä. Tämän osalta pyydämme kutsumaan koolle kansainvälisen avunantajakonferenssin joulukuussa 2014 sekä laatimaan uuden ”eurooppalaisen Marshall-suunnitelman” Ukrainaa varten.

AA/DCFTA-sopimus on ratifioitu. Sitä ei voi eikä pidä muuttaa. AA/DCFTA-sopimuksen täytäntöönpanoa on pidettävä Ukrainan uudistuksen etenemissuunnitelmana. On valitettavaa, että Venäjän johto on tähän mennessä katsonut EU:n ja Ukrainan välisen AA/DCFTA-sopimuksen uhaksi omille eduilleen. Sopimukseen liittyy pikemminkin mahdollisia etuja Venäjälle lisääntyneen kaupankäynnin ja taloudellisen toiminnan sekä entistä vakaamman naapuruston ansiosta. Kun otetaan huomioon AA/DCFTA-sopimuksen sovittu täytäntöönpanoaikataulu, Venäjällä ei ole perusteita kritisoida EU:n ja Ukrainan välistä sopimusta tai reagoida siihen perusteettomalla kaupan rajoittamisella ja sotilaallisin hyökkäyksin. Yksipuolisten kaupan toimenpiteiden jatkaminen on tosiasiallisesti sopimuksen syvennettyä epäsymmetristä täytäntöönpanoa. Ukrainan olisi käytettävä tarkkaan hyödyksi aika 31. joulukuuta 2015 saakka vauhdittaakseen AA/DCFTA-sopimukseen sisältyvän EU:n säännöstön täytäntöönpanoa.

EPP-ryhmä on valmis lisäämään Euroopan parlamentin panosta Ukrainan parlamentin (Verkhovna Rada) työn tukemiseksi Eurooppa-asioissa. Tulevan parlamentaarisen assosiaatiokomitean toiminnalla olisi pyrittävä vahvistamaan demokratiaa sekä EU:n näkyvyyttä Ukrainassa. Se voisi tarjota puitteet myös EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien tarjoamalle kahdenväliselle tuelle.

Euroopan komission Ukrainan tukiryhmän olisi tarjottava nopeampaa ja tuntuvampaa teknistä tukea. Uudistus voidaan toteuttaa vain, jos hallinnollisia valmiuksia vahvistetaan. Tätä varten EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisimman monien teknisten neuvonantajien panosta uudistuksen täytäntöönpanossa. Ukrainan viranomaisten olisi perustettava EU:hun yhdentymisen ja tuen koordinointiministeriö muiden Keski-Euroopan valtioiden kokemusten pohjalta. Ministeriöllä olisi oltava riittävästi täytäntöönpano- ja hallintovaltaa, jotta se voi seurata, valvoa ja analysoida uudistuksen edistymistä. EU:n ja kansainvälisten avunantajien tuen käytön näkyvyys, vastuullisuus ja avoimuus on varmistettava.

Euroopan unionin on autettava Ukrainan kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Se toimii jo tehokkaana vahtina, joka harjoittaa tarvittavaa painostusta ja tukee viranomaisia luvattujen uudistusten toteuttamisessa.

On tärkeää, että EU kiinnittää yhdessä Ukrainan viranomaisten kanssa lisää huomiota Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaan humanitaariseen kriisiin Ukrainassa. EU:n olisi tarjottava lisärahoitusta surkeasta humanitaarisesta tilanteesta selviämiseksi ja erityisesti maan sisäisten pakolaisten olojen parantamiseksi.

Rajoittavat toimenpiteet

Venäjän sotilaallinen väliintulo ja Ukrainan alueen miehitys ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja vastoin Venäjän omia YK:n peruskirjaan, Etyjin Helsingin päätösasiakirjaan ja Budapestin sopimukseen liittyviä sitoumuksia.

EU jatkaa rajoittavia toimenpiteitään Venäjää vastaan niin kauan kun Venäjä laiminlyö Minskin asiakirjojen mukaisia sitoumuksiaan eikä muuta toimintaansa Ukrainassa. Minskin asiakirjojen mukaisiin sitoumuksiin kuuluu erityisesti kaikkien Venäjän joukkojen, laittomien aseellisten ryhmien, sotilaskaluston, taistelijoiden ja palkkasoturien täysimääräinen ja ehdoton vetäytyminen pois Ukrainasta, Ukrainan ja Venäjän välisen rajan jatkuva seuranta ja valvonta Etyjin tarkkailuoperaation toimesta sekä vankien, myös Nadia Savchenkon vaihto. EU:n olisi oltava valmis tiukentamaan rajoittavia toimenpiteitä ja laajentamaan niitä, jos tilanne eskaloituu entisestään ja Venäjä pyrkii epävakauttamaan Ukrainaa, kuten Donbasin laittomien ja lainvastaisten ”äänestysten” yhteydessä, enemmällä enemmän -periaatteen mukaisesti.

Euroopan unionin olisi kehitettävä unionia, Ukrainaa ja Venäjää itseään koskevan Venäjän propagandakampanjan vastainen viestintästrategia.

Torstaina 17. heinäkuuta alasammuttua Malaysia Airlinesin lentoa MH17 koskevan Alankomaiden johdolla toteutetun kansainvälisen tutkinnan osalta EU:n on edelleen vaadittava kaikilta osapuolilta välitöntä, turvallista ja rajoittamatonta pääsyä lennon MH17 onnettomuuspaikalle.

Turvallisuuden vahvistaminen

Euroopan unionin neuvosto kumosi asevientikiellon Ukrainaan 16. heinäkuuta. Jäsenvaltiot voivat nyt esteettä ja ilman laillisia rajoituksia toimittaa aseita Ukrainaan esimerkiksi lend-lease -tyyppisen järjestelyn pohjalta.

Ukrainan puolustusvalmiuksia on vahvistettava välittömästi, kuten sen viranomaiset ovat pyytäneet. Tähän kuuluu sotilaiden suojavarustus ja suojalaitteet, aseet, panssarintorjuntaohjusjärjestelmät, ammukset, tarkkailu, tiedustelu, viestintä, laivaston vahvistaminen, jotta se voi puolustaa Mustanmeren rannikkoa, sekä ilmapuolustusjärjestelmät, myös ilmatorjunta- ja taistelukoulutuslaitokset. EU:n olisi tutkittava keinoja tukea Ukrainan hallitusta sen puolustusvalmiuksien vahvistamisessa.

Ukrainan valtio voi toimia asianmukaisesti vasta kun lainvalvontaviranomaiset, tiedustelutoiminta ja puolustusala toimivat tehokkaasti. Ukrainan puolustusrakenteita ja asevoimia on kunnostettava kunnolla. Tämän osalta on saatavilla runsaasti kokemustietoa niiden EU:n jäsenvaltioiden asevoimien muutoksesta, jotka kuuluivat entiseen Varsovan liittoon. EU voisi auttaa Ukrainan viranomaisia tämän tehtävän toteuttamisessa erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, joissa jo järjestetään asevoimien koulutusoperaatioita muissa maailman maissa.

Etyjin tarkkailuoperaation toiminnalla on ratkaiseva merkitys jännitteiden vähentämisessä sekä rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistämisessä. Sen vaikutuksia paikan päällä on kuitenkin lisättävä, jotta varmistetaan Ukrainan ja Venäjän välisen rajan tehokas valvonta säilyttäen samalla toiminnan objektiivisuus.

Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) hyödyntäminen Euroopan unionin neuvontaoperaatiossa Ukrainassa on ensiaskel tuen tarjoamisessa siviilialan uudistukseen, joka kattaa poliisin ja oikeusvaltion. Jos Ukrainan viranomaiset sitä pyytävät, EU:n olisi käynnistettävä EU:n tarkkailuoperaatio tehokkaan valvonta- ja seurantamekanismin perustamiseksi Ukrainan ja Venäjän väliselle rajalle.

EU:n olisi päivitettävä turvallisuusstrategiansa vastaamaan uutta geopoliittista tilannetta, erityisesti mitä tulee uuteen hybridisodan uhkaan, ja vahvistettava YTPP-yhteistyötä itäisten kumppanimaiden kanssa.

Viimeisimmässä Naton huippukokouksessa puolustusliiton jäsenvaltiot muistuttivat tuestaan ”Ukrainan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle”. EU:n olisi lisättävä merkittävästi turvallisuusratkaisujensa koordinointia Naton kanssa, koska se on edelleen ratkaiseva toimintakehys.

Energian toimitusvarmuuden parantaminen

EU:n ainoa kestävä vastaus Venäjän uhkaan on seistä yhtenä rintamana ja puhua yhdellä äänellä. Tämä kattaa myös aidosti yhteisen ulkoisen energiapolitiikan sekä Euroopan energiaunionin perustamisen. EU:n, Venäjän ja Ukrainan välinen sopimus talvipaketista, joka tehtiin 30. lokakuuta 2014 silloisen energiasta vastanneen komission jäsenen Günther Oettingerin (EPP) johdolla, on ratkaiseva ja sitova askel, jonka olisi turvattava kaasutoimitukset Venäjältä maaliskuuhun 2015 saakka. Venäjän energiaministeri Aleksander Novakin julkiset lausunnot, joiden mukaan sopimus ei olisi sitova, ovat tuomittavia.

On äärimmäisen tärkeää parantaa EU:n energiavarmuutta vähentämällä riippuvuutta Venäjästä ja lisäämällä ulkoisen paineen sietokykyä. Tämä käsittää paikallisten energialähteiden, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen vahvistamisen sekä energiantuonnin monipuolistamisen muun muassa kumppanuudessa Yhdysvaltojen, Norjan ja Välimeren maiden kanssa. Infrastruktuurin ja yhdysputkien rakentaminen jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden kesken on yhteistä etua koskeva ensisijainen hanke. Lisäksi kaksisuuntainen teknologia on ratkaisevassa asemassa kehitettäessä aidosti riippumattomia EU:n energiamarkkinoita.

Ukrainan kaasumarkkinat ovat toivottomassa tilassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman painostuksen vuoksi. Ukrainalle olisi tarjottava EU:n rahoitusapua sen putkiverkoston jälleenrakentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ukrainan hallitusta olisi rohkaistava uudistamaan energiasektoria energiatehokkuuden lisäämiseksi ja jotta voidaan luopua asteittain turhista tuista.

Naapurimaiden kaasuputkihankkeita on tarkasteltava kriittisesti ottaen täysimääräisesti huomioon nykyisen poliittisen tilanteen. South Stream -hanke ei ole poliittisesti kestävä, joten se on lopetettava. Ensisijaisiksi on sen sijaan katsottava hankkeet, joilla monipuolistetaan energiatarjontaa. Tähän liittyy palaaminen Nabucco-kaasuputkeen ja muihin hankkeisiin, jotka voivat yhdistää Etelä-Kaukasian, Lähi-idän sekä Keski-Aasian EU:hun riippumatta venäläistä kaasua koskevasta geopolitiikasta.

Lopuksi on pyrittävä energian yhteisten sisämarkkinoiden, myös kolmannen energiapaketin, täysimääräiseen toteuttamiseen. Gazpromin vastainen oikeudenkäynti on käynnistettävä välittömästi ja tuomioistuimen ratkaisu pantava täytäntöön ilman poikkeuksia.

Päätelmät

Venäjä on hyväksynyt YK:n peruskirjan, Etyjin Helsingin päätösasiakirjan, Budapestin sopimuksen sekä Nato–Venäjä-peruskirjan ja se on Euroopan neuvoston jäsen. Valtiolla on sitovat kansainväliset oikeudelliset sitoumukset ja velvoitteet. Perustetta sotilasjoukkojen käyttämiselle Euroopassa niin sanotuista historiallisista tai turvallisuuteen liittyvistä syistä tai ulkomailla asuvan venäläisen vähemmistön suojelemiseksi ei ole. Tällaista politiikkaa ei voida hyväksyä 2000-luvulla.

Ukrainaa uhkaa Venäjän aloittama julistamaton hybridisota. Kyse on moniulotteisesta konfliktista, jossa sekoittuvat kybersodan osatekijät, vakinaiset asejoukot, lain ulkopuolella toimivat aseistetut ryhmät, propaganda, taloudellinen painostus, energialla kiristäminen, poliittisen vakauden horjuttaminen ja diplomatia. Krimin niemimaan laiton liittäminen Venäjään oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun rajoja siirrettiin pakolla ja valtion osa liitettiin toiseen valtioon.

Nykyinen Eurooppa, joka on ottanut opikseen maailmansotien synkistä ajoista, perustuu kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteelle. Nyt kohdattu konflikti on herättänyt surullisia muistoja kaukaisista ajoista, jolloin demokratia ja vapaus eivät olleet itsestäänselvyyksiä. Tämän vuoksi EU:n tyynnyttelevä vastaus rohkaisisi Venäjää laajentamaan hybridisotataktiikkaansa muihinkin naapurimaihin. Krimin tapahtumien toistuminen Transnistriassa on estettävä.

Kasvu ei ole mahdollista EU:ssa, jos ympäristömme ei ole vakaa. Pääasialliseen suunnitelmaan on sisällyttävä strategioita, joilla nykyinen tulenarka tilanne voidaan ratkaista. Äärimmäisen epäsuotuisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on tärkeämpää kuin koskaan, ja sen on toteuduttava valmiudessa käytännön tukeen niille etulinjan jäsenvaltioille, joihin sama uhka saattaa kohdistua.

Uuden korkean edustajan/varapuheenjohtajan Federica Mogherinin sekä komission jäsen Joseph Hahnin olisi tehtävä kaikki voitavansa helpottaakseen sellaisen poliittisen ratkaisun löytymistä Ukrainan kriisiin, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja jolla vältetään jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa ja Krimillä.

Tukemalla Ukrainaa EU tukee itseään ja omaa turvallisuuttaan. EU:n diplomaattisten ponnistelujen uskottavuutta on tehostettava määrätietoisilla toimilla konfliktin liennyttämiseksi pitäen tiukasti kiinni arvoistamme ja auttamalla Ukrainaa säilyttämään itsenäisyytensä, suvereniteettinsa, yhtenäisyytensä ja alueellisen koskemattomuutensa.