EPP-ryhmän kannanotto yhdennetyn teollisuuspolitiikan lähestymistavasta

Eurooppa on tekemässä perustavanlaatuisia päätöksiä taloudellisesta tulevaisuudestaan tulevina vuosina. Komissio on asettanut selkeät tavoitteet vihreälle ja digitaaliselle siirtymävaiheelle sekä uudistetulle teollisuuspolitiikalle. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, niiden on vaikutettava toisiinsa; eri painopisteiden välillä on oltava tasapaino, ja julkiset menot ja kannustimet on sovitettava yhteen näiden suuntaviivojen kanssa. Vaikka komission ehdotukset sisältävät kaikki tämän lähestymistavan ainekset, ei ole olemassa kattavaa 10-vuotisstrategiaa, jonka avulla voisimme saavuttaa vuoden 2030 tavoitteet ja sen jälkeen. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta Euroopan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja suuryritykset voivat säilyttää suunnittelu- ja investointivarmuuden.

Vihreä sopimus on oletettu kasvuohjelma, mutta kuten olemme myöhemmin nähneet, tarvitsemme digitaalisia ja teollisia tavoitteita tasavertaisina, sillä kaikki ovat riippuvaisia toisistaan. Lähestymistapa, jossa kaikki nämä tavoitteet koottaisiin yhteen teollisuuden ekosysteemejä koskeviksi konkreettisiksi strategioiksi, olisi oikea yhdennetty lähestymistapa, ja juuri tätä PPE-ryhmä haluaisi. Olisi oltava selvää, että tämän ei ole tarkoitus olla Plan Economy. Meidän on tarjottava kaikille teollisuudenaloille johdonmukaista julkista politiikkaa eri poliittisten välineiden kautta, joka tukee niitä näissä monimutkaisissa siirtymävaiheissa.

Meidän on saatava nämä strategiat käyttöön mahdollisimman pian. Jos meillä olisi strategiat nyt, voisimme mukauttaa menoja ja lainsäädännöllisiä painopisteitä vuodeksi 2022. Silloin meillä olisi noin 8,5 vuotta aikaa monumentaaliseen muutokseen. Tämä on erittäin lyhyt aikaraja, joka voidaan saavuttaa vain, jos sekä poliittiset päättäjät että yritykset tekevät yhteisiä ja omistautuneita ponnisteluja. Selkeästi sanottuna: ilman kattavaa ja yhtenäistä strategiaa, joka ohjaa kaikkia välineitä, politiikkoja ja menoja, on epätodennäköistä, että Eurooppa saavuttaa teolliset, digitaaliset ja ympäristötavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu erityisesti siitä, että lyhyt aikataulu ja edessä olevat tehtävät voivat olla haasteellisia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat Euroopan talouden selkäranka.

Tässä asiakirjassa EPP-ryhmä esittää pääpiirteissään näkemyksensä siitä, miten komission strategiaa olisi täydennettävä.

Ekosysteemi keskiössä

PPE-ryhmä tukee teollisuusstrategian ekosysteemilähestymistapaa. Digitaaliset ja ilmastotavoitteet vaikuttavat kuhunkin ekosysteemiin eri tavoin, ja myös Euroopan asema maailmanmarkkinoilla vaihtelee ekosysteemien välillä. Säilyttääkseen kilpailukykynsä ja saavuttaakseen strategisen itsenäisyyden kukin ekosysteemi tarvitsee oman lähestymistapansa.

Vuosittaisen yhtenäismarkkinaraportin 2021 (Annual Single Market Report 2021, ASMR) mukaan "teolliset ekosysteemit kattavat kaikki toimijat, jotka osallistuvat tietyn sosioekonomisen tavoitteen saavuttamiseen: pienimmistä start-up-yrityksistä suurimpiin yrityksiin, jotka tekevät yhteistyötä tyydyttääkseen uuden markkinatarpeen, teollista innovaatiota tukevaan tutkimustoimintaan, taloudellista toimintaa suotuisilla toimintalinjoilla ohjaaviin sääntelijöihin sekä palveluntarjoajiin ja toimittajiin." Tämä ekosysteemin kattava määritelmä osoittaa selvästi täysin integroidun lähestymistavan merkityksen. Tarvitsemme strategian, jossa tehokkaat toimenpiteet kaikissa näissä ekosysteemien osatekijöissä toimivat yhdessä ekosysteemien kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamiseksi. Näiden toimenpiteiden on oltava sekä räätälöityjä yksittäisille sidosryhmille, esimerkiksi pk-yrityksille, että luonteeltaan yleisiä, ja niitä on sovellettava horisontaalisesti kaikissa ekosysteemeissä.

Strategian päivittäminen herättää tärkeän kysymyksen siitä, ovatko vuonna 2020 valitut 14 ekosysteemiä edelleen relevantteja. Merkittävän kehityksen vuoksi komissio lisäsi strategiaan riippuvuusnäkökulman ohjaavaksi kriteeriksi, mutta se ei pystynyt vakuuttavasti esittämään, miksi tämä kehitys ei vaikuttaisi 14 ekosysteemin valintaan.

Välineiden yhdenmukaistaminen

Unionilla on käytettävissään koko joukko välineitä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Teollisuusstrategiassa keskeisenä välineenä ovat teollisuusliittoutumat. Tämä on esimerkki asialistan määrittelyvälineestä, jonka pitäisi olla strategisen lähestymistavan ytimessä. Kilpailukykyä koskevat toimintaohjelmat voivat kuitenkin onnistua vain, jos ne johtavat muiden välineiden integroituun lähestymistapaan.

• Agenda-suunnittelun välineet: Teollisuusliitot, teollisuusteknologian etenemissuunnitelmat, eurooppalaiset kumppanuudet, HEU:n strateginen suunnitelma, alakohtaiset ilmastokumppanuudet, Euroopan laajuiset verkot, osaamista koskeva sopimus.

• Rahoitusvälineet: Eurooppalaiset innovaatiokeskukset, Horisontti Eurooppa, eurooppalaiset kumppanuudet (erityisesti yhteisyritykset), digitaaliset innovaatiokeskukset, InvestEU, CEF, älykkään erikoistumisen strategiat, kansalliset elvytyssuunnitelmat, innovaatiorahasto, Just transition -rahasto, EU:n rakennerahasto- ja aluerahoitus, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sisämarkkinaohjelma, Erasmus+.

• Sääntelyvälineet: Parempi sääntely, valtiontuki- ja kilpailusäännöt, ilmastolaki, taksonomia, REDII, EED, ETS, tekoälyasetus, tietosuojalaki, DGA, DMA, DSA, standardointi, sisämarkkinoita vääristävät ulkomaiset tuet.

• Kansainväliset välineet: CBAM, kauppasopimukset, mukaan lukien vapaakauppasopimukset ja kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, WTO:n säännöt, standardointi, riippuvuusanalyysi, maailmanlaajuiset ilmastositoumukset (maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä?), kumppanuudet naapurimaiden kanssa, energiaperuskirjasopimus.

Täysin integroitu strategia

Kuten ASMR:ssä todetaan, ekosysteemilähestymistavassa "otetaan huomioon kaikkien talouden toimijoiden välisten horisontaalisten ja vertikaalisten yhteyksien systeeminen merkitys". Meidän on kuitenkin myös otettava täysimääräisesti huomioon kaikkien ekosysteemejä tukevien välineiden väliset horisontaaliset ja vertikaaliset yhteydet.

Nykyisestä teollisuusstrategiasta puuttuu tämä politiikan integrointi ja konkreettiset toimet. Tämä aiheuttaa riskin, että toimenpiteiden tehokkuus heikkenee. Yhden välineen toimenpiteitä on yleensä tuettava muiden välineiden toimenpiteillä. Tämä tuki saattaa puuttua, jos lähestymistapa ei ole yhtenäinen.

ASMR:n ekosysteemikartat tarjoavat erittäin hyvän lähtökohdan, mutta niitä on täydennettävä kaikkien ekosysteemien osalta. Meillä on vain kuusi riippuvuusanalyysiä, meillä on vain kaksi pilottiteknologian etenemissuunnitelmaa, yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten taksonomia vaikuttaa tiettyyn ekosysteemiin, puuttuvat usein, ja sana "voisi" esiintyy usein kartoituksissa. Lisäksi taksonomian heijastusvaikutuksen vuoksi yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevaa direktiiviä (CSRD) näyttäisi nyt sovellettavan myös pk-yrityksiin, mikä saattaa aiheuttaa merkittävää hallinnollista taakkaa. Siirtymävaiheen toteuttamiseksi on tunnettava ekosysteemin tarpeet ja laadittava strategia niiden toteuttamiseksi. Tämä edellyttää toisaalta kunnianhimoisia teknologia-etenemissuunnitelmia kaikkia ekosysteemejä varten, jotta voidaan ohjata uusien teknologioiden edellyttämää T&K-toimintaa. Toisaalta ekosysteemien infrastruktuuri- ja osaamistarpeita on seurattava tarkasti.

Kvanttiteknologian esimerkkinä mainittakoon, että Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on onnistuttu sisällyttämään 1 miljardin euronmääräraha kvanttiteknologiaa varten. Lisäksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta on tulossa merkittävää rahoitusta, ja useat yhteisyritykset, esimerkiksi digitaaliteknologian avainteknologiayhteisyritys, ovat tärkeitä. Meidän on nyt yhdessä hiljattain perustetun kvantiteollisuuskonsortion (QuIC) kanssa varmistettava, että luodaan yhteinen hallintorakenne, johon kuuluu asiaankuuluvia komission yksiköitä ja sidosryhmiä, jotta investointeja voidaan ohjata selkein tavoittein vuoteen 2030 mennessä. Näin voimme paitsi saavuttaa niin tärkeää teknologista edistystä tällä alalla myös muodostaa ratkaisevan innovointi-infrastruktuurin monille muille aloille.

Lisäksi, kuten ASMR toteaa, ekosysteemit "kehittyvät samaa taustaa vasten: yhdennettyjä sisämarkkinoita". Kun asetamme näille yhtenäismarkkinoille ja niiden osallistujille yleisiä tavoitteita, kuten kestävien investointien taksonomia tai valtiontukisääntöjen tarkistaminen, ilman ekosysteemejä koskevaa yhdennettyä strategiaa, nämä suuret tavoitteet voivat olla haitallisia, koska ne voivat sulkea tiettyjen ekosysteemien kannalta olennaisia ovia. Toinen huomioon otettava seikka on yhden ekosysteemin valintojen vaikutus muihin ekosysteemeihin (esim. suuri riippuvuus vedystä yhdellä liikennealalla vaikuttaa vedyn saatavuuteen muilla aloilla). Lisäksi olisi laadittava selkeät suunnitelmat byrokratian ja hallinnollisen taakan minimoimiseksi. Tähän liittyy valtiontukikehyksen tarkistaminen. Tarkistaminen on liian hidasta ja liian hajanaista. IPCEI-sääntöjen tarkistusehdotukset vaikuttavat edelleen liian konservatiivisilta. Julkiset ja yksityiset investoinnit pysähtyvät, jos EU ei selkeytä valtiontukisääntöjä erityisesti pk-yritysten osalta. Kun otetaan huomioon tämän hetken monimutkaisuus ja kiireellisyys, meidän on jätettävä dogmaattiset asenteet valtiontukia kohtaan ja harkittava kaikkia mahdollisuuksia, jotka ulottuvat valtiontukisääntöjen väliaikaisesta keskeyttämisestä tietyillä aloilla valtiontukisääntöjen täysimääräiseen lainsäädännölliseen tarkistamiseen muilla aloilla.

Mitä haluamme tehdä

Viimeisenä askeleena tarvitaan kaikkien ratkaisujen selkeää käyttöönottoa. Analyysin loppuunsaattaminen vie meidät oikealle tielle, mutta täytäntöönpanon yksityiskohdat ovat avainasemassa. Jotta komission strategiasta voitaisiin siirtyä PPE:n lähestymistapaan, tarvitaan useita vaiheita:

• Komission olisi viimeisteltävä kaikkien ekosysteemien analyysit mahdollisimman pian.

• Komission on arvioitava uudelleen 14 ekosysteemin valinta.

• Komission on seurattava vuosittain infrastruktuuritarpeita.

• Ekosysteemien on laadittava selkeä teknologian etenemissuunnitelma.

• Budjettivallan käyttäjien on osoitettava joustavuutta vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja unionin ohjelmien väliarvioinneissa, jotta voidaan varmistaa, että unionin rahoituksen painopisteet vastaavat etenemissuunnitelmien tuloksia ja infrastruktuuritarpeita.

• Lainsäätäjien on arvioitava lainsäädäntöä kriittisesti ja sovellettava kaikkia tarvittavia paremman sääntelyn välineitä, erityisesti pk-yritystestiä, erityisesti "Fit for 55" -paketin ja digitaalisten tiedostojen (DGA, DSA, DMA) osalta, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntö vastaa analyysin tuloksia.

• Komission on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa esitettävä etenemissuunnitelma, jolla pyritään vähentämään eurooppalaisiin yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa vähintään 30 prosenttia kustannuspaineiden vähentämiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

• Valtiontukikehystä on tarkistettava erittäin kiireellisesti, jotta se olisi sopiva globaaliin kilpailuun.

• Komission on jatkettava strategisten riippuvuussuhteiden arviointia ja esitettävä toimintasuunnitelma siitä, miten eurooppalaisten ekosysteemien maailmanlaajuisia keskinäisiä riippuvuussuhteita voidaan vahvistaa.

• Komission on toteutettava strateginen paketti, jolla vahvistetaan sisämarkkinoita, puututaan ulkomaisiin tukiin ja yritysostoihin ja tehdään julkisia hankintoja koskevista säännöistä tulevaisuutta varten sopivat, jotta EU suojelee EU:ssa tuotettua ja kehitettyä tavaraa.

Esimerkki: Puhdas ilmailu

Ilmailuala on tällä hetkellä täydellisessä myrskyssä: taloudellinen toiminta romahti COVID-19:n vuoksi, alan kestävyystavoitteet ovat valtavat, ja digitalisoituneen maailmanlaajuisen liikenteen vaikutukset haastavat nykyiset liiketoimintamallit. Tämä tekee siitä täydellisen tapauksen havainnollistamaan yhdennetyn lähestymistavan tarvetta.

Teollisuusstrategiassa ala on sisällytetty ilmailu- ja avaruusalan sekä puolustuksen ekosysteemiin. Ala liittyy kuitenkin läheisesti myös muihin ekosysteemeihin, esimerkiksi energia- ja uusiutuvien energialähteiden ekosysteemiin sekä liikkuvuus-, liikenne- ja autoteollisuuden ekosysteemiin. Nyt tehtävät investoinnit hiilineutraaleihin teknologioihin eivät todennäköisesti johda tarvittaviin päästövähennyksiin vuonna 2030, ja ne ovat sidoksissa muissa ekosysteemeissä tehtäviin päätöksiin. Jos haluamme käyttää synteettisiä polttoaineita, jotka on toteutettu vuoteen 2030 mennessä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, tämä aiheuttaa paineita energian ja raaka-aineiden saatavuudelle sähkölentokoneiden ja muiden alojen tuotannossa. Jos panostamme energiaa päästöttömän vedyn tuotantoon, jotta energiaintensiiviset teollisuudenalat saadaan hiilidioksidipäästöistä vapaiksi, tämä aiheuttaa paineita ilmailuteollisuuden käytettävissä olevalle energialle. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa perustettu puhdasta ilmailua koskeva yhteisyritys tuottaa puhtaampaa teknologiaa vuoteen 2030 mennessä, mutta se on sovitettava yhteen liittouman ehdottamien investointien kanssa. Samaan aikaan yhteisyrityksen ja allianssin on saatava rahoitusta samoista yksityisen sektorin kassoista, joita alan ennennäkemätön kriisi tällä hetkellä koettelee kovasti. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tälle kumppanuudelle ehdotettu unionin rahoitus ei kuitenkaan vastaa tällä alalla tarvittavaa tasoa. Sen vuoksi on löydettävä täydentäviä rahoituslähteitä ja liitettävä ne kumppanuuteen, jotta monivuotisen rahoituskehyksen laajemman rahoituskehyksen käyttö voidaan optimoida kumppanuuden keskeisten Green Deal -tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittavien yksityisten investointien edistämiseksi. Tarvitaanko lisää kohdennettuja IPCEI:itä? Samaan aikaan strategiassa ei vielä mainita suunnitelmia ilmailun mahdollisesta sisällyttämisestä päästökauppajärjestelmään, ja ollaan huolissaan siitä, että EU:n verotusjärjestelmää ei ole suunniteltu siten, että se mahdollistaisi kaikkien ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien vaihtoehtojen rahoittamisen. Tämä aiheuttaa paineita yksityisille T&K-investoinneille aikana, jolloin niitä eniten tarvitaan. Lisäksi ilmailu, kuten monet muutkin strategian ekosysteemit, on sisällytettävä unionin kansainväliseen kauppaan, rahoitus- ja valtiontukijärjestelmiin sekä koulutusaloitteisiin ammattitaidon parantamiseksi. Strategian ajantasaistaminen oli tärkeä alku alalle, mutta tämä lyhyt katsaus osoittaa, missä asioissa tarvitaan vielä paljon työtä, jotta päästään todella yhdennettyyn lähestymistapaan.