EPP-ryhmän kannanotto: Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen".

Autoteollisuus on talouden keskeinen tukipilari, joka tarjoaa yli 13,8 miljoonaa laadukasta työpaikkaa koko arvoketjussa, ja sen osuus EU:n BKT:stä on 7 prosenttia, mikä tuottaa vaurautta kaikissa jäsenvaltioissa. Yli 150 vuoden ajan se on ollut alueen vaurauden keskeinen moottori.

Euroopan auto- ja alihankintateollisuuteen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita sekä ulkoisten että sisäisten haasteiden vuoksi. Kilpailu vääristyy erityisesti voimakkaasti tuettujen kiinalaisten valmistajien taholta, ja lisäksi on olemassa vaikeita sijaintitekijöitä, kuten korkeat energiakustannukset ja laajat sääntelyvaatimukset, kuten liialliset raportointivelvoitteet. Lisäksi autojen kysyntä yleensä - ja erityisesti sähköajoneuvojen - on vähentynyt nopeasti. Samaan aikaan autoteollisuus sopeutuu EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin - jotka ovat maailman korkeimmat - ja samalla se hallitsee kiireellistä tarvetta siirtyä digitaalitekniikkaan.

EPP-ryhmä tukee komission puheenjohtajan ehdotusta käynnistää autoalan tulevaisuutta koskeva strateginen vuoropuhelu, jota puheenjohtaja itse johtaa ja johon osallistuu autoalan sidosryhmiä, Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja EU:n neuvoston edustajia. EPP-ryhmä vaatii, että tämän vuoropuhelun tuloksena määritellään kokonaisvaltainen EU:n strategia, joka auttaa alaa selviytymään erilaisista haasteista ja tarkistaa sovellettavan EU:n sääntelykehyksen. EPP-ryhmä pitää myös seuraavia välittömiä ja pitkän aikavälin toimenpiteitä keskeisinä, jotta voidaan säilyttää maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen avainteollisuus, joka tarjoaa laadukkaita työpaikkoja ja vaurautta Euroopassa ja joka on samalla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

1. Varmistetaan, että parhaat teknologiat voivat kilpailla

EU:n on palautettava teknologianeutraalius keskeiseksi perusperiaatteeksi alan realiteetit huomioon ottaen. Viimeaikaiset poliittiset päätökset - kuten henkilö- ja pakettiautojen (2019/631) ja raskaiden hyötyajoneuvojen (2019/1242) tarkistetut CO2-päästönormit - ovat vaarantaneet tämän periaatteen kieltämällä käytännössä uusien polttomoottoriajoneuvojen myynnin. Koska teknologianeutraalius ilmentää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, kielto on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Lisäksi nykyisessä asetuksessa keskitytään vain pakokaasupäästöihin, eikä siinä oteta huomioon ajoneuvojen tuotannon, käytön ja hävittämisen laajempia ympäristövaikutuksia. Tämä lähestymistapa suosii suhteettomasti sähköajoneuvoja ja rajoittaa eri teknologioiden välistä oikeudenmukaista kilpailua. Siksi on tärkeää luoda tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat parhaiden teknologioiden kilpailun. Kaikkia teknologioita, jotka voivat edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista, olisi kohdeltava tasapuolisesti suosimatta tai suosimatta mitään tiettyä teknologista ratkaisua. EU:n ilmastopolitiikassa olisi asetettava etusijalle markkinapohjaiset toimenpiteet yleisten kieltojen sijaan. Näin hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää mahdollisimman alhaisin kustannuksin, samalla kun kuluttajille annetaan valinnanvaraa ja insinööreille mahdollisuus kilpailla parhaiden ratkaisujen kehittämisestä. Kuluttajat ansaitsevat edullisimmat teknologiat ja parhaat mahdolliset tiedot, jotta he voivat valita tarpeisiinsa sopivan liikkumisratkaisun.

• ICE-kiellon korjaaminen: Tuleva polttomoottoreita koskeva kielto vuodeksi 2035 olisi kumottava, jotta se vastaisi teknologianeutraaliutta eli mahdollistaisi eri teknologioiden yhdistelmän ja pysyisi samalla unionin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisen tiellä. Sähköajoneuvoilla on merkittävä rooli siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta, mutta myös muut teknologiat voivat auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet. Euroopan komission on esitettävä pikaisesti asetuksen 2019/631 tarkistus, jossa otetaan uudelleen käyttöön teknologianeutraali lähestymistapa ja tunnustetaan kaikkien teknologioiden rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tarkistuksessa olisi tunnustettava vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähköisten polttoaineiden, biopolttoaineiden, uusiutuvien tai synteettisten polttoaineiden, rooli tarjoamalla nimenomaisia poikkeuksia ja liittämällä siihen muita toimenpiteitä, kuten hiilikorjauskertoimen käyttöönotto, jolloin ICE-kieltoa tarkistetaan vuodesta 2035 alkaen. Tässä tarkistuksessa komission olisi myös ehdotettava hiilineutraalien polttoaineiden määritelmää, jolla varmistetaan päästöjen asianmukainen vähentäminen tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna, jotta päästään lopulta ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Komission olisi myös tunnustettava muiden teknologioiden, kuten pistokehybridien (PHEV), rooli ja varmistettava riittävät edellytykset kaikkialla EU:ssa, kuten sähköautojen, lataus- ja tankkausinfrastruktuurin sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus.
  
• Uudelleentarkastelu: Ottaen huomioon autoteollisuuden pitkät kehitysprosessit EU:n komission on aikaistettava asetuksen (EU) 2019/631 suunniteltua uudelleentarkastelua vuoteen 2025, jotta polttomoottoriajoneuvojen kielto voidaan korjata ja jotta alalle voidaan antaa mahdollisimman pian oikeusvarmuus ja suunnitteluvarmuus. Vaikka politiikkojen yhdistelmä on tarpeen, on tärkeää huomata, että päästökauppajärjestelmän myönteiset ilmastovaikutukset vuoteen 2030 mennessä ovat arviolta 25 kertaa suuremmat kuin asetuksen (EU) 2019/631 vaikutukset. Tämä rajallinen ilmastovaikutus on otettava huomioon, kun tavoitteita punnitaan suhteessa uhkaaviin työpaikkojen menetyksiin ja Euroopan deindustrialisaatioon.
  
• Raskaiden ajoneuvojen ja perävaunujen tavoitteet: Eurooppalaisten päästövähennystavoitteiden on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia, jotta teollisuus voi saavuttaa ne. Raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen päästönormeja koskevan asetuksen (asetus (EU) 2019/1242) äskettäisessä tarkistuksessa ei onnistuttu saavuttamaan tätä tasapainoa. Komission olisi vuoden 2026 loppuun mennessä tarkistettava asetusta 2019/1242 ja mukautettava raskaiden hyötyajoneuvojen ja perävaunujen päästötavoitteita keventääkseen keskisuurten yritysten taakkaa ja ottaakseen käyttöön teknologianeutraalin lähestymistavan tunnustamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitys.
  
• Vältä seuraamuksia: Sähköautojen myyntimarkkinat eivät kehity odotetulla tavalla. Myyntiluvut ovat jääneet odotuksista, ja valmistajat ovat vaarassa jäädä vuoden 2025 päästövähennystavoitteestaan jälkeen, mikä voi johtaa miljardien sakkoihin. Nykyisessä kriisitilanteessa valmistajat tarvitsevat tulojaan hallitakseen muutoksen. Komission olisi tehtävä analyysi nykytilanteesta ja odotetusta kehityksestä vuoden 2025 tarkastelussa ja päätettävä sen jälkeen, mitä toimenpiteitä tarvitaan alkuperäisten laitevalmistajien kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tällaisia väliaikaisia helpotuksia voisivat olla esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot: sallitaan myynnin osien pankkitoiminta ja kirjanpito, arvioidaan vaatimusten noudattamista kolmen vuoden keskiarvon perusteella tai mukautetaan väliaikaisesti seuraamusten laskentamenetelmää siten, että otetaan huomioon tuotetut autot eikä vain rekisteröidyt autot. Kaikissa näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon yritysten jo toteuttamat toimet ja investoinnit ja vältettävä siten oikeudellisia haasteita. Jos seuraamuksia ei voida välttää, ne on investoitava EU:n yleisen talousarvion sijasta uudelleen Euroopan autoteollisuuteen erityisiin tarkoituksiin (esim. infrastruktuurin käyttöönottoon, kannustinjärjestelmiin, digitalisointiin). On tarpeen asettaa etusijalle liittoutumien muodostaminen EU:n sisällä tai samanhenkisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että alkuperäiset laitevalmistajat voivat parantaa kilpailukykyään antamatta etuja ulkopuolisille toimijoille.
  
• Synergiavaikutukset muiden alojen ja markkinapohjaisten toimenpiteiden kanssa: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä uusien ajoneuvojen lisäksi myös olemassa olevan ajoneuvokannan osalta. Sallimalla erilaiset teknologiat vuoden 2035 jälkeen voimme lisätä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, jotka ovat yhteensopivia nykyisten ajoneuvojen kanssa ja antavat samalla tilaa tuleville innovaatioille. Myös alat, jotka ovat täysin riippuvaisia vaihtoehtoisista polttoaineista hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, hyötyisivät näistä laajentuneista markkinoista. Vuotta 2040 koskevien unionin laajuisten ilmastotavoitteiden yhteydessä on myös tärkeää tunnustaa, että uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikennepolttoaineiden, myös muista kuin biologisista ja biologisista lähteistä peräisin olevien, sekä ei-kestävistä teollisuusprosesseista peräisin olevien kierrätettyjen hiilipolttoaineiden tuotanto ja käyttö on hiilineutraalia vuoden 2040 jälkeen. Tämä tunnustaminen edistäisi liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisen välistä synergiaa, tasapainottaisi sähköisten polttoaineiden, biopolttoaineiden ja hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden tarjontaa ja kysyntää ja auttaisi samalla molempia aloja pienentämään hiilijalanjälkeään.
  
• Elinkaariarviointi (LCA): On erittäin tärkeää, että EU kehittää vihdoin joulukuuhun 2025 mennessä kattavan LCA-menetelmän, jolla arvioidaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia tuotannosta niiden hävittämiseen, ja ottaa sen käyttöön EU:n lainsäädännössä. Komission, jolla on ollut vuodesta 2019 lähtien tehtävänä laatia LCA-menetelmä, olisi otettava LCA käyttöön asetuksessa 2019/631 ja asetuksessa (EU) 2019/1242 mahdollisimman pian ja kunnioitettava vihdoin EU:n lainsäätäjän tahtoa.

2. Infrastruktuurin käyttöönoton nopeuttaminen

Sähköautojen soveltuvuus jokapäiväiseen käyttöön ja sosiaalinen hyväksyntä riippuvat suurelta osin hinnan kohtuuhintaisuudesta, sähköverkon kehityksestä, latausinfrastruktuurin tarjonnasta ja toimivuudesta sekä latauspisteiden asentamisesta rakennuksiin. Riittävän lataus- ja tankkausinfrastruktuurin puute on merkittävä este sähköautojen ja muiden kestävien teknologioiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Kevyiden hyötyajoneuvojen infrastruktuurin rakentaminen on jäljessä, mutta raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuria ei käytännössä ole. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava päättäväisesti tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseksi. Tarvitsemme kattavan infrastruktuurikokonaisuuden, jolla varmistetaan tasapuolinen jako jäsenvaltioiden ja alueiden välillä.

• Infrastruktuuri-investoinnit: Yksinkertaistettujen lupamenettelyjen ja taloudellisten kannustimien pitäisi edistää julkisesti saatavilla olevien latausasemien ja tankkauspisteiden käyttöönottoa sekä latauspisteiden asentamista rakennuksiin. Euroopassa pitkät verkkoon liittymis- ja lupaprosessit hidastavat merkittävästi latausinfrastruktuurin käyttöönottoa. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä kaikkensa lupamenettelyjen parantamiseksi, sähköntuotannon lisäämiseksi, verkkokapasiteetin lisäämiseksi, lisärahoituslähteiden tarjoamiseksi ja pakollisten määräaikojen käyttöön ottamiseksi lupien myöntämiselle, kuten kriittisiä raaka-aineita koskevissa laeissa (CRMA) ja Net Zero Industry Act -laissa (NZIA) on tehty.
  
• Infrastruktuurin käyttöönotto: Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa (AFIR) on asetettu konkreettisia tavoitteita tankkaus- ja latausinfrastruktuurin käyttöönotolle. Jäsenvaltioiden on varmistettava johdonmukainen ja yhtenäinen täytäntöönpano, jotta sisämarkkinoiden kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää. On kuitenkin myös selvää, että kunnianhimoa tarvitaan lisää. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että lisäinfrastruktuuria otetaan käyttöön esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla. AFIR-järjestelmän uudelleentarkastelun olisi kuljettava käsi kädessä asetuksen 2019/631 uudelleentarkastelun kanssa ja johdettava kunnianhimoisempiin tavoitteisiin erityisesti raskaiden ajoneuvojen infrastruktuurin osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava sähköajoneuvojen yhteistä latausinfrastruktuuria rakennuksissa.

3. Toimitusketjun joustavuus ja sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa

Autoteollisuus toimii erittäin kilpaillussa kansainvälisessä ympäristössä. Euroopan on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kotimaisten ja ulkomaisten tuottajien välillä. Jos esiintyy epäreiluja käytäntöjä, kuten polkumyyntiä tai epäreiluja tukia, EU:n on toteutettava tasoitustoimenpiteitä. Samaan aikaan EU:n autoteollisuus on erittäin riippuvainen akkujen valmistuksessa tarvittavista kriittisistä raaka-aineista, jotka hankitaan suurelta osin muutamasta maasta. EU:n on monipuolistettava ja turvattava toimitusketjunsa, jotta voidaan varmistaa kestävä tuotanto pitkällä aikavälillä.

• Kauppasopimukset ja kansainvälinen yhteistyö: Jotta EU voisi monipuolistaa toimitusketjuja, vähentää riippuvuuksia ja avata uusia markkinoita EU:n taloudelle, sen olisi saatettava päätökseen meneillään olevat kauppasopimusneuvottelut, aloitettava uusia neuvotteluja ja muita kansainvälisen yhteistyön muotoja ASEANin kaltaisten maiden tai alueiden kanssa ja lujitettava nykyisiä suhteita muihin kolmansiin maihin.
  
• Kiertotalouden vaatimukset: Tehokkaat kiertotalouden liiketoimintamallit voivat olla merkittävässä asemassa, kun pyritään vähentämään riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja edistämään sähköajoneuvojen akkujen tuotannon kestävyyttä Euroopassa. Ajoneuvojen suunnittelua ja romuajoneuvojen käsittelyä koskevista kiertotalousvaatimuksista annetulla asetuksella 2023/0284 on vahvistettava kiertotalouden liiketoimintamalleja luomalla puitteet, jotka helpottavat ja tukevat EU:n autoteollisuutta kehittymään johtavaksi toimijaksi kestävän autoteollisuuden innovoinnissa ja vahvistamaan alan kilpailukykyä samalla kun strategisia riippuvuuksia vähennetään.
  
• Raaka-aineet: Kriittisiä raaka-aineita koskevan lain täytäntöönpanoa koskeva selkeä strategia sekä kriittisiä raaka-aineita koskevassa laissa säädettyjä tavoitteita laajempi, kunnianhimoinen toimintasuunnitelma on välttämätön, jotta voidaan tukea kriittisiä raaka-aineita koskevaa arvoketjua, mukaan luettuna uuden tuotantokapasiteetin luominen, ja varmistaa alan pitkän aikavälin kestävyys. EU:ssa on merkittäviä mahdollisuuksia akkutuotannon ja sähköistämisen kannalta keskeisten kriittisten raaka-aineiden talteenottoon. Lisäksi Euroopan komission olisi tehtävä yhteistyötä auto- ja kaivosteollisuuden kanssa tutkiakseen mahdollisia yhteisyrityksiä näiden materiaalien hankkimiseksi, louhimiseksi ja jalostamiseksi, jotta kriittisten raaka-aineiden toimitusketju olisi ennakoitavissa ja kestävä. EU:n olisi osana strategisten kumppanuuksiensa ohjelmaa tuettava taloudellisesti eurooppalaisten yritysten keskeisiä hankkeita kolmansissa maissa, jotta eurooppalaiset yritykset voivat turvata ja monipuolistaa kriittisten mineraaliensa saantia, ja varmistettava, että kriittiset mineraalit ohjataan strategisten kumppanien maista Eurooppaan. EU:n olisi myös edistettävä parhaiden käytänteiden vaihtoa, kuten Japanin JOGMEC-järjestelmää.
  
• Epäterveiden käytäntöjen torjuminen: Euroopan komissio on asianmukaisesti ottanut käyttöön tukien vastaiset tullit Kiinasta peräisin olevien akkusähköajoneuvojen tuonnissa. Neuvotteluja olisi kuitenkin jatkettava ratkaisun löytämiseksi kiistaan, sillä tukien vastaiset tullit ovat viimeinen keino. Komission olisi myös seurattava tiiviisti kaikkia kiertämisyrityksiä ja käytettävä täysimääräisesti ulkomaisia suoria tukia koskevan asetuksen mukaisia välineitä. Jos tällaisia käytäntöjä havaitaan, komissio ottaa nopeasti käyttöön käytettävissä olevat kaupan suojakeinot, kuten tukien vastaiset ja polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, ja varmistaa samalla diplomaattisen vuoropuhelun jatkumisen riitojen ratkaisemiseksi.
  
• Vastavuoroisuus: EU:n olisi puututtava Kiinan ja muiden talouksien kanssa käytävän kaupan rakenteelliseen epätasapainoon soveltamalla monenvälisiä kauppasääntöjä, tehostamalla EU:n kaupan välineitä, tukemalla aktiivisesti WTO:n uudistusta ja noudattamalla tiukasti vastavuoroisuusperiaatetta.

4. Innovaation sekä tutkimuksen ja kehityksen edistäminen

Euroopan on vahvistettava maailmanlaajuista johtoasemaansa autoteollisuuden innovoinnissa investoimalla tulevaisuuteen suuntautuviin teknologioihin, kuten autonomiseen ajamiseen, tekoälyyn ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. T&K-valmiuksien parantaminen antaa EU:lle edellytykset kilpailla tehokkaasti maailmanmarkkinoilla. Lisäksi rahoituksen lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea autoteollisuuden ja sen vaikutusalueiden muutosta.

• T&K-rahoituksen lisääminen: EU:n olisi lisättävä suoraa rahoitusta autoteollisuuden T&K-toimintaan ja asetettava etusijalle tekoäly, autonominen ajaminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet. Julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia olisi edistettävä innovoinnin nopeuttamiseksi ja käyttöönoton helpottamiseksi. EU:n olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä laittomien teknologiansiirtojen estämiseksi ja eurooppalaisten yritysten teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi.
  
• Tuki alueille, joita asia koskee: EU:n autoteollisuuden toimintasuunnitelmassa olisi ehdotettava taloudellisia tukitoimenpiteitä (esim. oikeudenmukaisen siirtymäkauden rahaston jatkaminen vuoden 2027 jälkeen), joilla tuetaan alueita, joihin alan muutos vaikuttaa. Lisäksi kohdennetuissa rahoitustukijärjestelmissä ei pitäisi keskittyä yksinomaan uusien tuotantolaitosten rakentamiseen vaan myös olemassa olevien tuotantolaitosten muuttamiseen. Siksi Euroopan komission olisi tarkistettava valtiontukisuuntaviivoja, jotta mahdollistetaan kohdennetut rahoitusjärjestelmät, joilla vastataan tehokkaammin yritysten, myös tavarantoimittajien, teollisen siirtymävaiheen tarpeisiin ja säilytetään samalla oikeudenmukainen kilpailu jäsenvaltioiden välillä.
  
• Uudelleen- ja täydennyskoulutus: Nykyisen ja tulevan työvoiman taitojen ja valmiuksien vahvistamiseksi on toteutettava tehokkaita täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia, joissa otetaan huomioon työmarkkinoiden vaatimukset, työvoimapula ja väestön ikääntyminen. Tehtaiden sulkeminen, siirtyminen kolmansiin maihin ja työpaikkojen menetykset Euroopassa korostavat niitä riskejä, joita autoteollisuusalalle aiheutuu, kun kilpailukyky jätetään huomiotta.
  
• EU:n tuotannon edistäminen: Hiilivuoto autoteollisuudessa on merkittävä uhka. Sähköajoneuvojen tuonti Kiinan kaltaisilta ulkomaanmarkkinoilta, joilla päästönormit saattavat poiketa toisistaan, saattaa siirtää päästöjä sen sijaan, että saavutettaisiin todellisia maailmanlaajuisia vähennyksiä. Jotta päästövähennykset voidaan todella varmistaa, on olennaisen tärkeää, että sähköajoneuvot ja keskeiset komponentit tuotetaan Euroopassa, jolloin työpaikat, taloudellinen arvo, innovaatiot ja korkeat ympäristöstandardit säilyvät. Taloudellisessa tuessa olisi asetettava etusijalle EU:ssa valmistetut ajoneuvot, mikä vahvistaisi paikallista tuotantoa ja varmistaisi kestävyyden ulkoisia riippuvuuksia vastaan.
  
• Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI): IPCEI-hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä investointien houkuttelemiseksi kriittisiin digitaalisiin ja vihreisiin ajoneuvoteknologioihin Euroopassa. IPCEI-kehystä on kuitenkin tarpeen uudistaa, jotta hakuprosessin tehokkuutta, vaikuttavuutta ja ennustettavuutta voidaan parantaa EU:n sisämarkkinoita häiritsemättä.
  
• Tietojen saatavuus: Euroopan komission olisi otettava käyttöön alakohtaisia asetuksia ajoneuvoihin liittyvien tietojen saatavuudesta, jotka täydentävät tietosuojalakia. Asetuksella olisi helpotettava ajoneuvotietojen parempaa saatavuutta ja varmistettava samalla korkein mahdollinen kyberturvallisuuden ja tietosuojan taso. Komission olisi myös tarkistettava ja virtaviivaistettava nykyistä lainsäädäntökehystä hallinnollisen taakan minimoimiseksi vähentämällä päällekkäisyyksiä. Euroopan komission olisi myös aktiivisesti edistettävä turvallisten rajatylittävien tiedonsiirtojen laajentamista. Maailmanlaajuisesti yhdistettyjen ja suojattujen tietojen parempi saatavuus on ratkaisevan tärkeää erityisesti autonomista ajamista ja ajoneuvojen turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja kehityksen edistämiseksi.
  
• Ohjaa kysyntää: Kestävien ajoneuvojen myynnin lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön innovatiivisia tukijärjestelmiä, kuten ostokannustimia, arvonlisäveron alennuksia tai tuettua leasingia. EU:n komission olisi edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja julkaistava suuntaviivoja, jotta eurooppalaiset tuottajat todella hyötyisivät tästä. Mahdollisten kansallisten hankkeiden tukemiseksi EU:n olisi harkittava päästökauppajärjestelmä 2:n tulojen (sosiaalinen ilmastorahasto ja kansalliset tulot) käyttämistä Euroopan investointipankin avulla. Lisäksi komission olisi varmistettava, että kansalliset ETS 2 -tulot käytetään tehokkaasti ja tuetaan kotitalouksien siirtymistä puhtaaseen liikkuvuuteen.

5. Sääntelykehyksen yksinkertaistaminen

Nykyisen sääntelykehyksen monimutkaisuus ja liialliset raportointivelvoitteet ovat suurimpia innovaatioiden ja kasvun esteitä Euroopassa. Tarvitaan konkreettisia toimia.

• EU:n säännöstön stressitesti: EU:n olisi tarkistettava kattavasti kaikki voimassa oleva lainsäädäntö, myös johdettu lainsäädäntö, joka vaikuttaa autoalaan. Yksinkertaistettu, yhdenmukaistettu ja virtaviivaistettu sääntely-ympäristö ja raportointivelvoitteet vähentävät sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja helpottavat yritysten keskittymistä innovointiin. Tulevaa lainsäädäntöä olisi ohjattava "yksi-in-kaksi-out"-säännön soveltamisella. Komission olisi myös tutkittava, miten digitaaliset keskitetyt ratkaisut voivat yksinkertaistaa ja helpottaa raportointivelvoitteiden noudattamista ja miten ne voidaan toteuttaa.
  
• Toissijaisen lainsäädännön yksinkertaistaminen: EU:n olisi otettava käyttöön sekundaarilainsäädännön yksinkertaistamisprosessi, jotta sääntely-ympäristö olisi virtaviivaisempi ja avoimempi. Tähän voisi sisältyä toimia, kuten toisiinsa liittyvien sääntelyvaatimusten ryhmittely eriin ja vanhentuneiden säädösten järjestelmällinen poistaminen käytöstä viiden vuoden kuluessa.
  
• Pakolliset kilpailukyvyn tarkastukset: Kaikille uusille lainsäädäntö- ja toimintapoliittisille ehdotuksille, myös johdetulle lainsäädännölle, on ennen niiden julkaisemista tehtävä laaja kilpailukykytesti, jossa tarkastellaan niiden mahdollisia vaikutuksia Euroopan ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn maailmanlaajuisesti. Komission olisi sitouduttava esittämään lainsäädäntö- ja politiikkaehdotuksia vain, jos niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia kilpailukykyyn ja jos ne ovat saaneet nimenomaisesti myönteisen lausunnon sääntelyn valvontalautakunnalta.

Päätelmät

PPE-ryhmä tukee kattavaa strategiaa, jolla näihin suuriin haasteisiin vastataan joustavilla, teknologianeutraaleilla politiikoilla, joilla edistetään innovointia, tuetaan infrastruktuurin kehittämistä, suojellaan työpaikkoja, säilytetään Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky ja saavutetaan ilmastotavoitteet. Euroopan on pysyttävä vahvana ja kilpailukykyisenä sijaintipaikkana auto- ja alihankintateollisuudelle, jotta se voi johtaa tätä uutta murroskautta ja täyttää samalla tehtävänsä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. EPP-ryhmä on valmis tukemaan autoalan tulevaisuutta koskevaa strategista vuoropuhelua ja odottaa uudelta komissiolta sitoutumista asetuksen 2019/631 tarkistamiseen mahdollisimman pian vuonna 2025. Tarkistuksella olisi tarkistettava polttomoottorikäyttöön tarkoitettujen polttomoottoreiden kieltoa, autettava välttämään rangaistuksia, kehitettävä mahdollistavia olosuhteita ja lisättävä infrastruktuurin käyttöönottoon tähtääviä toimia, jotta Euroopan autoteollisuudesta saataisiin kilpailukykyinen ja samalla saavutettaisiin liikennealan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja edistettäisiin näin EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta vuoteen 2050 mennessä.