Unionin ja sen kansalaisten turvallisuus: kohti Euroopan puolustusunionia

27.09.2017

Unionin ja sen kansalaisten turvallisuus: kohti Euroopan puolustusunionia

Julkaisu picture

Liberaalien demokratioiden luomalla sääntöihin perustuvalla kansainvälisellä järjestyksellä on edessään ennennäkemättömiä haasteita. Samalla turvallisuusympäristö EU:n ympäristössä pysyy hyvin epävakaana. Etelästä aina itään saakka Eurooppaa reunustaa epävakauden kaari.

Etelässä terroristi- ja rikollisjärjestöt leviävät epävakauden lisääntyessä, sillä toimintakyvyttömät tai hauraat valtiot johtavat hallitsemattomien alueiden syntyyn. Idässä Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja Krimin laiton miehitys jatkuvat. Hybriditaktiikoita, joihin sisältyvät kyberterrorismi, informaatiosodankäynti ja energiapolitiikka, erityisesti ehdotetun Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen, ei ole tarkoitettu horjuttamaan vain itäisen kumppanuuden maiden tasapainoa vaan myös läntisiä demokratioita. Jännitteet Länsi-Balkanilla kasvavat.

Etelä- ja kaakkoisrajoilla muuttoliikekriisi aiheuttaa merkittäviä haasteita ja myös turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita EU:lle ja sen jäsenvaltioille, ja niihin on vastattava yhteisesti. Ulkoiset ja sisäiset turvallisuusuhat ovat nyt kietoutuneet tiukasti yhteen.

Brexit ja Yhdysvaltojen hallinnon aikaansaamat epävarmuudet hankaloittavat maailmanlaajuisia turvallisuusnäkymiä entisestään. Tuemme vakaasti transatlanttista yhteisöä, jolla on yhteiset arvot ja edut, ja se on tärkein yksittäinen väline Euroopan turvallisuuden ylläpidossa lähitulevaisuudessa. EU:n yhteistyön ja koordinoinnin lisääminen turvallisuus- ja puolustusalalla ei vaaranna Naton toimintaa vaan täydentää ja vahvistaa sitä sekä tehostaa transantlanttista yhteistyötä merkittävästi. Rauhaa ja turvallisuutta ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Euroopan puolustusviraston viimeisimpien, vuotta 2015 koskevien arvioiden mukaan jäsenvaltioiden asevoimissa on 1,4 miljoona sotilasta, mikä on enemmän kuin Yhdysvaltojen asevoimissa. Jäsenvaltioiden puolustusmenot ovat yli 200 miljardia euroa. Näiden varojen käyttö on huomattavasti tehottomampaa kuin Yhdysvalloissa. Yhteistyön, koordinoinnin ja synergioiden puute, vakava päällekkäisyys ja pirstoutuminen edistävät edellä mainittua. Tämä johtaa veronmaksajien rahojen haaskaukseen ja heikentää toimiamme yhteisen puolustuksen saralla.

Meidän on sovellettava kaikkia politiikan välineitä, jotka vaihtelevat pehmeästä voimankäytöstä kovaan voimankäyttöön, lyhyen aikavälin toimista pitkän aikavälin politiikkaan perinteisen ulkopolitiikan alalla kattaen kahden- ja monenväliset diplomaattiset toimet, kehitysyhteistyön, hätätilanteen tuen, kriisinehkäisyn ja konfliktien jälkeiset strategiat, mutta myös rauhanturvaamisen ja rauhaan pakottamisen. Kansalaiset tuntevat kasvavaa huolta turvallisuudesta ja odottavat unionilta suojelua. Siksi EU:n on korkea aika ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

EU:n toimielinten tämänhetkiset toimet

Ensinnäkin meidän on kiitettävä siviili- ja sotilashenkilöstöä, johon kuuluu yli viisi tuhatta henkilöä, heidän päivittäisistä palveluistaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtävissä ja operaatioissa kolmessa eri maanosassa. Tämän huomioon ottaen vahvistamme, että tavoitteemme on käyttää puolustukseen 2 prosenttia bruttokansantuotteesta tai enemmän, mutta myös parantaa varojen käyttöä lisäämällä yhteisiä puolustushankkeita. EU:lla on jo erittäin päteviä siviiliasiantuntijoita, joiden osaaminen on kyettävä hyödyntämään nopeasti. Nopea reagointikyky tarkoittaa tehokasta reagointia. Tarvitsemme Euroopan väestönsuojelujoukkoja vastaamaan nopeasti suuronnettomuuksiin ja yhteistä eurooppalaista kyberprikaatia vastaamaan lisääntyviin Euroopan ja jäsenvaltioiden tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuriin kohdistuviin kyberuhkiin, jotka vaarantavat instituutioiden normaalin toiminnan. Nämä tehtävät ovat Euroopan yhteinen panos kansalaistemme suojelemiseksi. Palveluksessa olevan henkilöstömme tukemiseksi arvostamme jäsenvaltioiden puolustusmäärärahojen lisäämistä. Tätä suuntausta on pidettävä yllä, vahvistettava ja koordinoitava Euroopan tasolla.

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian hyväksyminen kesäkuussa 2016 oli virstanpylväs Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Odotamme, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot panevat sen nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön.

Olemme tyytyväisiä Euroopan komission esittämään Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaan ja 7. kesäkuuta 2017 esitettyyn uuteen puolustusalan pakettiin, joka koostuu jäsenvaltioiden sotilaallisten voimavarojen kehittämiskeinoista. Korostamme, että Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskevassa keskusteluasiakirjassaan komissio ja yhä useammat jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käynnistämään Euroopan puolustusunionin. Juuri tätä EPP-ryhmä on vaatinut pitkään.

Odotamme tuntuvia täytäntöönpanotoimia, joissa otetaan huomioon kansallisten asevoimien tarpeet. Aiempiin sitoumuksiimme perustuen tuemme täysin sitä, että käynnistetään EU:n puolustusalan tutkimusta koskeva pilottihanke ja valmistelutoimi, jotka toimivat kannustimena tuleville eurooppalaisille yhteistyöohjelmille. Kaavailtu puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu (CARD) voisi palvella tätä tarkoitusta edistämällä valmiuksien kehittämistä ottaen huomioon puutteet ja varmistamalla kansallisten puolustuksen rahoitussuunnitelmien optimaalisemman käytön.

Viimeisimmät jäsenvaltioiden ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan pyrkimykset aloittaa pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PESCO) ovat oikeansuuntaisia. PESCO on tehostetun, rationaalisen ja tehokkaan yhteistyön erityiskeino turvallisuuden ja puolustuksen alalla (esimerkiksi sotilaallisen Schengen-alueen perustaminen), ja se tuo yhteen jäsenvaltiot, jotka voivat yhdessä kehittää valmiuksia, investoida yhteisiin hankkeisiin tai luoda monikansallisia kokoonpanoja. Tämän pitäisi johtaa korkeampaan yhteiseen tavoitetasoon puolustuksessa.

Pidämme myönteisenä sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) äskettäistä perustamista pysyvän EU:n sotilasesikunnan keskiöön. Arvostamme aloitetta, joka koskee turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä (CBSD). Tämä mahdollistaa EU:n taloudellisen tuen kumppanimaiden valmiuksien kehittämiseen ja selviytymiskyvyn parantamiseen.

Äskettäisellä EU:n ja Naton yhteisellä julistuksella voidaan siirtää yhteistyö korkeammalle tasolle. Olemme tyytyväisiä EU:n ja Naton 42 yhteisen aloitteen hyväksymiseen, joilla on tarkoitus vahvistaa sekä yhteistyötä että koordinointia näiden kahden organisaation välillä, ja myös turvata Euroopan kansalaisten turvallisuus. Toivomme, että molempien organisaatioiden jäsenvaltiot ovat halukkaita ja kykenevät yhteistyöhön aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kansalaistemme turvallisuuden kannalta.

Otamme huomioon, että jäsenvaltioilla on historiallisista syistä erilaiset kannat turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja että käytännöt vahvistetaan useissa EU:n perussopimuksissa, joissa tunnustetaan tämä tosiasia.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella EPP-ryhmä vaatii seuraavaa:

  • Tällä kertaa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on noudatettava sitoumuksiaan lisätä kansalaisten turvallisuutta. On tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat luottamustasoaan ja panevat täytäntöön yhdessä ilmaistun poliittisen tahdon. EU:n on käytettävä turvallisuusasioissa ainutlaatuista kokemustaan pehmeästä voimankäytöstä, mutta sen on jatkettava kovan voimankäytön vahvistamista.
  • EU:n jäsenvaltioiden on hyödynnettävä synergiavaikutuksia, jotka ovat seurausta puolustusalan lisääntyneestä yhteistyöstä ja koordinoinnista (esimerkiksi puolustussuunnittelussa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa, hankinnassa, ylläpidossa ja puolustusteollisuuden vahvistamisessa). Tämä voi johtaa merkittäviin säästöihin ja vapauttaa resursseja muihin pitkän aikavälin investointeihin.
  • EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään unionin yhteisen puolustuspolitiikan määrittelemiseksi (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 2 kohta). Alueella, jolla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti, jäsenvaltiot eivät voi yksin täysin taata turvallisuutta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä suunnitelma yhdessä ja sen jälkeen päätettävä, mikä on kunkin yksittäisen valtion panos. Tämän avulla olisi tarkoitus säilyttää Euroopan strateginen riippumattomuus ja kehittää yhteistä puolustusta.
  • Tämänhetkisen EU:n globaalistrategian pohjalta olisi laadittava EU:n valkoinen kirja turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä etenemissuunnitelma, josta käyvät ilmi realistiset ja käytännölliset vaiheet Euroopan puolustusunionin perustamiseksi. Tämän unionin tarkoituksena olisi rohkaista strategisten kulttuurien yhteensovittamiseen ja yleiseen uhkien ymmärtämiseen, mikä puolestaan vaatii yhteisen tilannetietoisuuden kehittämistä. Valkoisen kirjan on kytkettävä strateginen ajattelutapamme sotilaallisten voimavarojen kehittämiseen.
  • EU:n on sitouduttava luomaan uusia tai ottamaan käyttöön jo olemassa olevia rakenteita ja mekanismeja, jotta se voi paremmin tukea jäsenvaltioita tekemään lähempää yhteistyötä sotilasasioissa.
  • EU:n jäsenvaltioiden on edistettävä kilpailukykyistä ja innovatiivista puolustusteollisuuden perustaa. Vaadimme eurooppalaisen valmius- ja varustelupolitiikan käynnistämistä kehykseksi YTPP-toimien sisäisille näkökohdille. Tämänhetkiset toimet on määriteltävä tukitoimien laatimiseksi ja synergioiden luomiseksi puolustusalan tutkimuksen, valmiuksien kehittämisen, hankintojen ja avaruuden aloilla (esimerkiksi valmiudet avaruudesta käsin havainnoimiseksi, miehittämättömät ilma-alukset, kyberpuolustusvalmiudet, taistelupanssarivaunut ja hävittäjät).
  • Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on tehtävä suunnitellusta puolustusrahastosta menestys, jonka ansiosta EU:n turvallisuus- ja puolustusmäärärahat asetetaan etusijalle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Euroopan puolustusrahastolle on osoitettava riittävät määrärahat, mikä tarkoittaa vähintään kaavailtua 500 miljoonaa euroa vuodessa tutkimukseen ja yhtä miljardia euroa kehitystoimiin ja hankintoihin.
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä nopeasti ehdotus asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta YTPP:n toiminnan varmistamiseksi. Tarvitsemme rohkeita täytäntöönpanotoimia, joiden avulla EU voi osallistua parempaan puolustukseen tähtäävien yhteistyöhankkeiden rahoittamiseen.
  • Euroopan komission on perustettava varapuheenjohtajan / korkean edustajan toimivallan puitteissa puolustuksen pääosasto, jotta voidaan koordinoida EU:n sisäisiä puolustustoimenpiteitä ja siten taata tehokkaat puolustusalan markkinat ja toimiva Euroopan laajuinen toimitusvarmuusjärjestelmä. Puolustusalan sisämarkkinat auttaisivat kriittisessä tutkimuksessa ja edistäisivät startup-yritysten syntymistä, jotta voidaan kehittää avainteknologioita, joita Eurooppa tarvitsee vastatakseen turvallisuushaasteisiinsa.
  • Jäsenvaltioiden on lisättävä edelleen kansallisia puolustusmenojaan ja pyrittävä siihen, että niiden osuus on noin 2 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Jotta voidaan siirtyä kohti Euroopan strategista riippumattomuutta, puolustusalan rahoitusta on lisättävä.
  • On pidettävä yllä Euroopan strategista riippumattomuutta, jotta voidaan toimia itsenäisesti tarpeen vaatiessa, mikä edellyttää jäsenvaltioilta puolustuksen rahoittamista paremmin ja enemmän yhdessä ja erityisesti rahoituksen myöntämistä yhteisiin hankintoihin, standardointiin ja sertifiointiin, jossa hyödynnetään nykyistä viitekehystä. Meidän olisi yhtenäistettävä jäsenvaltioiden puolustusalan välineet CARDin mukaisesti.
  • Rauhan aikana EU:n olisi hyödynnettävä oikeudellisia mahdollisuuksia rahoittaa puolustustoimia kuten koulutusta, hankintoja ja ylläpitoa, infrastruktuuria ja tutkimusta sekä teknologiaa ja kehitystä. EU:n jäsenvaltioiden olisi osoitettava poliittista sitoutumista, lisättävä investointeja, jaettava tietoa ja luotava synergioita suojellakseen eurooppalaisia paremmin.
  • Ottaen huomioon rajavalvontaa ja -turvallisuutta koskevien EU:n tason tietojärjestelmien monimutkaisuuden ja hajanaisuuden EU:n olisi tehostettava toimia tietojärjestelmien yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden parantamiseksi ja vältettävä päällekkäisyyksiä. Jotta EU voi paremmin suojella ulkorajojaan ja torjua terrorismia, sen olisi kehitettävä tehokkaampaa tiedonhallintaa samalla kun Euroopan turvallisuusalaa edistetään.
  • Euroopan komission ja lainsäätäjien on tehtävä töitä, jotta terroristijärjestöt eivät käytä EU:n rahoitusmarkkinoita hyväksi terroritoimien tai olemassaolonsa rahoittamiseksi (ECON-valiokunta).
  • EU:n on rahoitettava siviili- ja sotilasalan tutkimusta, puolustustutkimusta sekä teknologiahankkeita, jotka helpottavat tulevia unionin yhteistyöohjelmia Euroopan puolustusvirastossa tai muissa toimeenpanovirastoissa. Teknologinen edistys ja käyttäjämäärien äkillinen kasvu ovat tehneet kyberrikollisuudesta ja internetin käytöstä terroristisiin tarkoituksiin uuden sodankäynnin raja-alueen.
  • Olisi käynnistettävä eurooppalaisia yhteistyöohjelmia, joiden tavoitteena on liittyä Naton ohjelmiin, kuten Euroopan ballistiseen ohjuspuolustusohjelmaan tai liittouman tulevaisuuden seuranta- ja valvontajärjestelmään. Näin voidaan varmistaa Euroopan teollisuuden suora osallistuminen Naton ohjelmiin ja täten vahvistaa yhtäaikaisesti Euroopan asemaa Natossa sekä Euroopan strategista riippumattomuutta.
  • Seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy puolustusalan tutkimusohjelma. EU:n rahoituksen on oltava lisäresurssi, joka täydentää kansallista tutkimusrahoitusta. Odotamme, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on erityinen ohjelma tulevaisuuden puolustusalan tutkimustoimille.
  • Pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä on tullut tulevan puolustusunionin kulmakivi. Sen olisi myös koordinoitava hajanaisia sotilaallisen yhteistyön saarekkeita EU:n sisällä, mutta ei ainoastaan hankekoordinoinnin välineenä.
  • Mitä tulee EU:n puolustusrahastoon, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaan ja pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PESCO) osallistumiseen; jäsenvaltiot selventävät, kuinka turvata laaja osallistuminen, korkea tavoitetaso ja sitoutuminen samanaikaisesti.
  • EU ottaa käyttöön perussopimusten täyden potentiaalin turvallisuuden ja puolustuksen alalla (SEU-sopimuksen 41 artikla – käynnistysrahasto, SEU-sopimuksen 42 artikla – yhteisen puolustuksen lauseke, SEU-sopimuksen 44 artikla – YTPP:n tehtävien siirtäminen jäsenvaltioiden ryhmälle ja SEUT-sopimuksen 222 artikla – yhteisvastuulauseke).
  • EU:n jäsenvaltioiden on jaettava vastuut täysimääräisesti YTPP:n operaatioiden ja tehtävien osalta tehostamalla yhteistä rahoitusta niin, että jäsenvaltioita rohkaistaan antamaan voimavaroja ja joukkojaan eikä tätä rajoita maiden taloudellinen ahdinko. On erittäin tärkeää tarkastella Athene-järjestelmää uudelleen EU:n sotilasoperaatioita koskevien yhteisten kulujen ja EU:n taisteluosaston tulevan käytön osalta. Kumppanuudet ja yhteistyö sellaisten maiden kanssa, joilla on samat arvot kuin EU:lla, voivat lisätä YTPP:n operaatioiden ja tehtävien tehokkuutta ja vaikutusta.
  • EU:n on perustettava täysipainoinen siviili- ja sotilasstrateginen päämaja, joka muodostetaan Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH) olemassa olevista siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavarasta (CPCC), sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavarasta (MPCC) ja kriisinhallinta- ja suunnitteluosastosta (CMPD).
  • EU tehostaa ponnistelujaan alueellisen turvallisuuden tarjoajana ja tulee Naton vahvaksi eurooppalaiseksi pilariksi. Euroopan suojelusta tulee EU:ta ja Natoa yhteisesti vahvistava vastuualue. Meidän on vahvistettava synergioita EU:n ja Naton välillä, jotta voidaan välttyä tarpeettomilta päällekkäisyyksiltä.
  • Euroopan ulkosuhdehallinnon East StratCom -työryhmästä tehdään pysyvä EU:n rakenne. Sille varmistetaan riittävä rahoitus ja sen henkilöstöä lisätään merkittävästi.

Tulevat toimet

Euroopan puolustus ei voi enää olla heikoin lenkki EU:n yhdentymisprosessissa. Eurooppalaisten on otettava vastuu omasta kohtalostaan ja vahvistettava Euroopan puolustusta erityisesti sen vuoksi, että kesäkuussa 2016 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen 85.1 mukaan puolet tutkimukseen osallistuneista EU:n kansalaisista pitää EU:n toimia riittämättöminä ja kaksi kolmasosaa heistä toivoo EU:n osallistuvan selvemmin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin asioihin jäsenvaltioiden sitoumuksella.

Nykyisessä monimutkaisessa turvallisuusympäristössä EU ei voi jäädä pelkäksi sivustakatsojaksi. Rauhanosingot kuuluvat menneisyyteen. Arvomme ja etumme ovat uhattuina, ja on aika sopia korkeamman tason päämääristä ja panna ne täytäntöön. EU:lla on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli, koska sillä on käytettävissään monipuolinen valikoima ulkopoliittisia siviili- ja sotilasvälineitä. Turvataksemme rauhan meidän on kuitenkin oltava valmiita reagoimaan nopeasti, päättäväisesti ja määrätietoisesti. Tämä toteutetaan parhaiten tulevan Euroopan puolustusunionin puitteissa.