Euroopan tuominen 2000-luvulle: viisi näkökulmaa parempaan Eurooppaan

1. Mihin EU:ta tarvitaan? Haluamme turvata eurooppalaisen elämäntapamme.

Eurooppalaiset pelkäävät menettävänsä hallintansa ja sananvaltansa päivittäisessä elämässään, sillä he ovat ennennäkemättömien haasteiden edessä. Osa näistä haasteista johtuu teknisistä tai taloudellisista tekijöistä: digitalisaatio, globalisoitunut talous, ilmastonmuutos. Toisten taustalla on ulkoisia voimia: sodat Lähi-idässä, hallitsematon muuttoliike ja terrorismi, aggressiivinen, vapautta ja rauhaa uhkaava Venäjä sekä entistä sisäänpäin kääntyneempi Yhdysvallat. Jotkin haasteet ovat Euroopan unionille yhteisiä: rakenteellinen työttömyys, ikääntyvä väestö, poliittisen nationalismin nousu sekä puuttuva yhteenkuuluvuuden tunne.

Joihinkin haasteisiin on vastattava yhteisön tasolla, kun taas toiset edellyttävät jäsenvaltioiden välistä koordinoitua lähestymistapaa. Kun pidetään mielessä kaikki nämä haasteet, henkivakuutuksemme dramaattisesti muuttuvassa maailmassa on Eurooppa. Ilman EU:ta jäsenvaltiot  olisivat heikompia ja maailman tapahtumien armoilla. Jokaisen todellisen isänmaanystävän on oltava myös vakaumuksellinen eurooppalainen.

2. Mikä on ryhmämme kantava voima? Puolustamme yhtenäistä Eurooppaa!

Pidämme kiinni Euroopan ajatuksesta, sillä uskomme eurooppalaisiin ihmisiin. Työskentelemällä yhdessä viimeksi kuluneiden 70 vuoden ajan eurooppalaiset ovat saavuttaneet rauhan, vapauden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, jollaisia maanosassa ei ikinä ennen ole koettu. Olemme hyvin tietoisia eurooppalaisten huolista, jotka koskevat työpaikkoja, tuloja ja eläkkeitä, identiteettiä, perheenjäsenten tulevaisuutta, toivetta yhteisistä saavutuksista ja henkilökohtaisesta turvallisuudesta. Emme usko pelkoon vaan ratkaisuihin. Kannatamme eurooppalaista elämäntapaa, joka merkitsee vapautta sorron sijaan, demokratiaa diktatuurin sijaan, yhteistyötä itsekkyyden sijaan, turvallisuutta vihan sijaan ja toivoa raivon sijaan. Tämä erottaa meidät sekä oikeisto- että vasemmistopopulisteista.

Innoittajinamme ovat yhteiset historialliset kokemuksemme, juutalais-kristilliset arvomme sekä humanistinen ajattelutapamme. Siksi puolustamme varauksetta ihmisarvoa, demokratiaa, henkilökohtaista vapautta, tasa-arvoa, oikeutta ja solidaarisuutta. Ryhmämme koostuu kristillisdemokraateista ja poliittisen kentän keskustaoikeistosta . Me haluamme parempaa tulevaisuutta kaikille eurooppalaisille. Puolustamme yhteiskuntaa, jossa ketään ei jätetä yksin ja jossa solidaarisuus on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisten tavoitteiden kantava voima. Uskomme ihmisten yksilölliseen kykyyn luoda sellainen elämä, jonka he haluavat. Sen sijaan, että yrittäisimme hallita ihmisten elämää tai valitsisimme välinpitämättömän asenteen, kannatamme yrittäjyyttä, kauppaa, koulutusta, tutkimusta, innovointia, markkinataloutta ja sosiaalista vastuuta, ja edellytämme niiltä korkeaa laatua. Siksi pyrimme kohti vahvempaa ja parempaa Euroopan unionia.

Samalla olemme vakuuttuneita siitä, että sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on noudatettava tiukasti oikeusvaltioperiaatetta sekä eurooppalaisia demokraattisia periaatteita. Kansalaisten luottamuksen palauttamisen edellytyksiä ovat eettinen toiminta ja korruption torjunta. Kööpenhaminan arviointiperusteissa sekä Lissabonin sopimuksessa asetettuja selkeitä ehtoja on arvojemme mukaisesti noudatettava paitsi liittymisen yhteydessä, myös täysivaltaisina jäsenvaltioina. Jäsenvaltioiden on täytettävä edellytykset, joihin kuuluu myös EU:n integraatiokyky osana Kööpenhaminan arviointiperusteita. Ainoastaan maantieteellisesti pääosin Eurooppaan kuuluvat maat voivat saada EU:n jäsenyyden. Turkki ei voi saada EU:n täysjäsenyyttä, sillä se aiheuttaisi hankaluuksia sekä Euroopan unionille että Turkille itselleen. Näin ollen haluamme Turkin olevan osa EU:ta ympäröivää kumppanien verkostoa, joka koostuu maista, jotka eivät vielä voi tai halua liittyä  Euroopan Unioniin.

Uskomme vahvasti, että kansalaisten aktiivisen tuen avulla voimme kehittää haluamamme Euroopan– yhtenäisen, kilpailukykyisen, reilun ja aktiivisen, ylpeistä kansallisvaltioista koostuvan Euroopan. Siksi olemme täysin sitoutuneita EU:n neljään vapauteen: tavaroiden, pääoman, palvelujen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Nämä vapaudet eivät ole neuvoteltavissa. Ne ovat edellytys Euroopan yhtenäisyydelle ja paremman tulevaisuuden luomiselle. Emme tarvitse muurien ja vihan täyttämää Eurooppaa. Emme hyväksy sitä, että yksi maa poimii rusinat pullasta muiden kustannuksella. Päinvastoin tarvitsemme yhtenäisen, vahvan Euroopan, jonka avulla voimme kohdata ne haasteet, jotka meitä tulevina vuosina sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti odottavat.

3. Millaisen Euroopan tarvitsemme? Haluamme kansalaisten kansalaisia varten luoman Euroopan!

Vastauksena Brexit-äänestykseen ei voi olla lisää tai vähemmän Eurooppaa, vaan parempi yhteistyö Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä. EU ja kansat, jotka sen muodostavat, eivät ole keskenään ristiriidassa. Päinvastoin: ne kuuluvat yhteen. Euroopan unioni voi toimia menestyksekkäästi ainoastaan, jos kaikki sen jäsenvaltiot menestyvät ja jos molemmat tasot toimivat rakentavasti yhdessä. Tällaisen entistä älykkäämmän yhteistyön on koskettava myös kansalaisia. Kansalaistemme sananvaltaa Euroopan tulevaisuudesta on vahvistettava. EU:sta on tultava todellinen kansalaisten unioni.

Haluamme vahvistaa parlamentaarista demokratiaa EU:ssa, jossa kahtena kamarina toimivat Euroopan parlamentti sekä ministerineuvosto. Neuvoston perussääntöä on sopeutettava vastaavasti. Alakohtaisessa kokoonpanossa kokoontuvista neuvostoista on tultava neuvoston komiteoita, joiden kokoukset ovat normaalien lainsäädäntövallan käyttäjien tapaan julkisia. . Euroopan komission on toimeenpanevana elimenä toimittava aloitteellisemmin perussopimusten ja EU:n sääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon vartijana. Euroopan parlamentin (EP) on oltava demokratian vartija. Tätä tavoitetta varten sen on vahvistettava valmiuksiaan valvoa komissiota ja pakottaa se tekemään lainsäädäntöaloitteita. EP:n tutkintavaliokuntien oikeudellisista mahdollisuuksista on tultava laajempia silloin kun on kyse kansalaisten eduista. Euroopan parlamentin vaalien merkityksen kasvattamiseksi ja äänestäjien tahdon voimistamiseksi kärkiehdokasjärjestelmää on vahvistattava ja siitä on tehtävä pysyvä. Puolustamme EU:n yhteistä toimielinjärjestelmää. Euroalueen parlamentaarisen ulottuvuuden on siis pysyttävä Euroopan parlamentin hallussa.

EU:n on keskityttävä tärkeimpiin tehtäviinsä. EU:n on opittava jäämään aloilleen ja toimimaan vain silloin, kun sille on tarvetta. EU:n kansalaiset eivät halua yksityiskohtiin hukkuvaa Eurooppaa vaan Euroopan, joka tarttuu toimeen silloin, kun sillä on mahdollisuus vaikuttaa. Siksi on selvennettävä EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimivallan välistä rajaa ja mahdollistettava näin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen parempi soveltaminen. Euroopan on oltava suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni.

Päätöksentekijöiden on oltava vastuullisia. Kansalaisten on voitava tunnistaa paremmin, mikä toimielin on vastuussa mistäkin päätöksestä EU:n päätöksenteossa. Heille on tarjottava selkeitä poliittisia vaihtoehtoja entistä politisoituneemmassa prosessissa. Yhteisömenetelmä on kaikkein tehokkain ja läpinäkyvin päätöksentekoprosessi. Siihen kuuluvat määräenemmistöpäätöksenteko neuvostossa ja Euroopan parlamentti, joka toteuttaa tehtävänsä kansan edustajana. Sisämarkkinat ovat osoitus yhteisömenetelmän toimivuudesta. Neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa usein vastaan tulevat umpikujat, joissa yksittäiset jäsenvaltiot estävät merkittävien päätösten teon tai painostavat muita jäsenvaltioita jatkuvasti erityisillä muita aloja koskevilla vaatimuksillaan, on poistettava. Lisäksi yksimielisyyden vaatimuksesta on tultava poikkeus. Neuvoston on tehtävä päätöksiä määräenemmistöllä perussopimusten mukaisesti. Hallitustenvälinen lähestymistapa saattaa olla joskus tarpeen hankkeiden alkuun saattamista varten, mutta sen on jäätävä poikkeukseksi. Tehokas EU:n tason hallinto on lisäksi edellytys täsmälliselle ja nopealle päätöksenteolle. Komission jäsenten määrää on vähennettävä, niin kuin Lissabonin sopimuksessa alun perin suunniteltiin. Näin saadaan aikaan entistä keskittyneempi ja tehokkaampi komissio, jonka jäsenillä on aidosti merkittävät tehtävät.

EU:n päätökset ovat sitovia. EU:n tasolla tehdyt päätökset on pantava täytäntöön jokaisessa jäsenvaltiossa. EU:lla on oltava kyky ja valmiudet varmistaa hyväksyttyjen lakien täytäntöönpano. Euroopan komission täytäntöönpanovalmiuksia on vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksynnän ja seurannan alaisena. Euroopan parlamentin on keskityttävä entistä enemmän valvontaan ja täytäntöönpanoon. Olemme vakuuttuneita, että kyseisten tehtävien suorittamiseksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on toimittava keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä ja vilpittömän ja lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti.

Eurooppaa on hallittava älykkäästi, jotta päästään liiallisesta byrokratiasta. Periaatteenamme on byrokratian ja hallinnollisen taakan merkittävä vähentäminen. Erityisesti pk-yritykset on vapautettava tarpeettomista säännöistä. Olemme vakuuttuneita, että kansalaiset hyväksyvät eurooppalaisen ajatuksen ainoastaan, jos EU välttää ylenmääräistä sääntelyä ja kunnioittaa jäsenvaltioiden sekä alueiden toimivaltaa. Kannatamme näin ollen vaikutustenarviointien ja toissijaisuusperiaatteen noudattamisen itsenäisempää arviointia. Tarkoituksenamme on perustaa itsenäinen sääntelyn valvontaelin arvioimaan byrokratiaa ja lainsäädäntövaltaa. Lisäksi katsomme pk- ja uusyrityksiin liittyvien pakollisten testien olevan olennainen osa lainsäädäntöprosessia varmistettaessa, että pienten yritysten huolet otetaan huomioon.

4. Mihin asioihin EU:n pitäisi ensisijaisesti puuttua?

Varmuus vapaudesta sekä hyvinvointi sosiaalisen ulottuvuuden sisältävässä sosiaalisessa markkinataloudessa olivat ennen, ovat nyt ja tulevaisuudessa Euroopan yhdentymisen kaksi kulmakiveä. Samassa hengessä aikansa suurten haasteiden edessä olevat EU:n perustajat kehittivät Eurooppaa kohti rauhan ja vapauden unionia, kun taas seuraava sukupolvi syvensi talous- ja rahaunionia. Nykypäivän Euroopassa tällainen yhteisen toiminnan idea on herätettävä uudelleen henkiin maanosan turvallisuuden, vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Eurooppalainen rauhanhanke on täydennettävä turvallisuusunionilla.

Euroopan rauhaa ja vapautta eivät nykypäivänä uhkaa jäsenvaltioiden väliset sodat. Nykyajan uhat ovat pikemminkin seurausta alueellisista konflikteista, hybridisodankäynnistä, epäsymmetrisistä konflikteista ja kansainvälisestä terrorismista. Euroopasta on tultava vakauden ankkuri yhä turvattomammassa maailmassa. EU:ta on näin ollen kehitettävä edelleen kohti turvallisuusunionia.

Haluamme kunnianhimoisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Jotta EU:lla olisi sananvaltaa kansainvälisellä kentällä, sen on puhuttava yhdellä äänellä. Siksi tarvitaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden edustuksen parempaa koordinointia kaikissa kansainvälisissä organisaatioissa, ja yhteistä edustusta on harkittava silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistäminen on edellytys sille, että EU voi voittaa terrorismin, luoda rauhaa, vakautta ja järjestystä lähialueilleen ja asettaa rajoja autokratioille. Myös eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja Euroopan pelastuspalveluelimen perustaminen kuvastaa sotilaallisten valmiuksien kehittämistä. EPP-ryhmä suosittelee, että perustetaan eurooppalainen puolustusunioni, jossa EU on oman puolustuksensa takaaja ja turvallisuutensa tuottaja. Haluamme aidon eurooppalaisen puolustuspolitiikan, joka käsittää pysyvän operatiivisen esikunnan perustamisen, jäsennellyn yhteistyön ja tietojenvaihdon sekä kaikkina aikoina toimintavalmiin EU:n taisteluosaston. Kannatamme Lissabonin sopimukseen sisältyvien yhteistä turvallisuutta koskevien määräysten koko potentiaalin käyttöä. Puolustusunionin on vahvistettava EU:n ulkoisia toimia ja sitoumuksia YK:n tai NATOn sisällä tai vapaaehtoisten valtioiden muodostamissa liitoissa. Hyvin läheinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on olennaista koko Euroopan turvallisuuden kannalta. Meidän on kehitettävä turvallisuusunionia ripeästi ja sallittava yhteinen toiminta sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joita kansainvälinen terrorismi erityisesti uhkaa. Olemme siis perustamissopimusten puitteissa valmiita hyväksymään Euroopan, joka etenee kyseisellä alalla erilaisilla nopeuksilla. Pitkän aikavälin tavoitteemme on Euroopan asevoimien perustaminen.

Uskomme vakaasti, että terrorismin torjunta on myös EU:n vastuulla.

Euroopan vastaus viimeaikaisiin terrori-iskuihin Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja missä tahansa muualla on yksinkertainen: Euroopan on pidettävä yhtä. Terroristien tavoite pelokkaan ja lamaantuneen Euroopan näkemisestä ei toteudu. EPP-ryhmä on nyt ja tulevaisuudessa Euroopan turvallisuuden puolesta toimiva poliittinen voima. Euroopan turvallisuus on meille ensisijaista: Tarvitsemme entistä parempaa ja vahvempaa Euroopan laajuista yhteistyötä ja yhdentymistä. Keinoina ovat tiedustelu- ja lainvalvontaviranomaisten tietojen vaihto sekä radikalisaation ja terrorismin vastaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja pakkotoimia koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto. Meille on olennaista, että terrorismin uhrit otetaan erityisesti huomioon, että heille taataan asiaankuuluvat oikeudet, tuki ja suojelu ja että oikeusjärjestelmä vaalii heidän arvokkuuttaan ja muistoaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikista relevanteista eurooppalaisista tietokannoista on tehtävä yhteentoimivia ja ne on saatettava toimivaltaisten EU:n virastojen ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten saataville EU:n kansalaisten ja EU:n rajojen parhaan mahdollisen suojelun turvaamiseksi. Samalla on investoitava entistä huomattavasti älykkäämpään turvallisuustekniikkaan ihmisten suojelemiseksi esim. kasvoskannereiden kehittämisen ja profilointijärjestelmien parantamisen avulla. Lisäksi Eurooppa tarvitsee oikeudellisen kehyksen, joka toimii erilaisten terroristiuhkien torjunnassa. Eurooppa on takuumme niin turvallisuudessa kuin vapaudessakin. Oikeusvaltioperiaatetta on aina kunnioitettava taistelussamme terrorismia vastaan.

Meidän on tehtävä kaikkemme rajojemme paremman hallinnan puolesta.

Eurooppaan saapuvien pakolaisten ja taloudellisten siirtolaisten virta on haastanut kykymme toimia eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. Olemme aina kannattaneet yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa ulkorajojemme suojeluun. Vastaperustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto on saatava täysin toimintavalmiiksi ja varustettava riittävästi. Meidän on kuitenkin myös valvottava ja säänneltävä Euroopan unioniin tulevien siirtolaisten määrää. Kuluneiden kriisivuosien jälkeen on kehitettävä joustava ja kestävä oikeudenmukaisuuteen tähtäävä mekanismi , joka mahdollistaa vastuun ja solidaarisuuden oikeudenmukaisemman jaon jäsenvaltioiden välillä. EU:n tukea ja suojelua on ensisijaisesti myönnettävä pakolaisille kriisitilanteessa olevissa kolmansissa maissa ja näiden naapurimaissa. On oltava Euroopan unionin asia päättää, kuka voi saada suojelua sen rajojen sisällä. Schengen-järjestelmä on säilytettävä ja sitä on syvennettävä. EU:n on päivitettävä yhteistä turvapaikkapolitiikkaansa siten, että voidaan tehokkaasti suojella pakolaisia ja vainottuja ihmisiä, joilla on oikeus suojeluun kristillisten ja humanitaaristen arvojemme mukaisesti, ja palauttaa nopeasti ne, joilla tällaista oikeutta ei ole. Lisäksi meidän on puututtava siirtolaisuuden perimmäisiin syihin entistä vahvemmin ja autettava rauhanrakentamisessa EU:n eteläisessä naapurustossa, edistettävä Afrikan taloudellista kehitystä ja kehitettävä suunnitelmia epävakauden vähentämiseksi kyseisillä alueilla.

Talous- ja rahaliittoa on täydennettävä innovaatiounionilla.

Tarvitsemme oikeudenmukaisemman sosiaalisen markkinatalouden, joka luo työpaikkoja, vaurautta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Entistä yhteen kytkeytyneemmässä ja innovoinnista riippuvaisemmassa talouden maailmassa kyseistä tavoitetta ei saavuteta kestävästi velkaa kerryttämällä ja eristäytyneisyyttä ajamalla. Digitalisaatio ja globalisaatio pyyhkäisisivät ennemmin tai myöhemmin pois paljon siitä, mikä meille Euroopassa on tärkeää. Parhaita kannustimia kasvulle ovat suotuisat taloudelliset toimintaedellytykset. Siksi kannatamme rakenteellisia uudistuksia ja kohdennettuja investointeja, oikeudenmukaista verotusta, oikeudenmukaisia kauppasopimuksia, johtajuuden palauttamista innovaatioalalla sekä sisämarkkinoiden toteutumista. Lisäksi olemme vakuuttuneita, että EU:n talousarvio tarvitsee todellisten omien varojen järjestelmän niiden suositusten mukaisesti, jotka sisältyvät EU:n tulevaa rahoitusta käsittelevään Montin raporttiin.

Uskomme vakaaseen talouteen, täystyöllisyyteen ja menestykseen.

Tulevaisuuden vauraus pääsee kehittymään ainoastaan kilpailukykyisen talouden myötä. Suuressa osassa Eurooppaa vallitseva nuorisotyöttömyys on seurausta menneisyyden huonosta hallinnosta, ei nykyisestä vakaussopimuksesta. Kannatamme rakenteellisten uudistusten avulla saavutettavaa rahoitusvakautta ja kilpailukykyä. Vakaa talous, täystyöllisyys ja menestys eivät sulje toisiaan pois, vaan ne voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa ainoastaan yhdessä. Samaan tapaan sosiaalisessa markkinataloudessa ei voida hyväksyä veroparatiiseja ja verovilppiä. Tarvitsemme oikeudenmukaisia verotusta koskevia standardeja Euroopan unionissa ja sen rajojen ulkopuolella. Euro on koko Euroopan unionin rahayksikkö. Ihmisten luottamus talousjärjestykseemme saavutetaan vain vakaan euron avulla. Lisäksi haluamme täydentää talous- ja rahaliittoa vahvistamalla talouden hallintaa Euroopan unionissa ja erityisesti euroalueella. Olisi harkittava kansallisia velkaantumisrajoja sekä valtioiden maksukyvyttömyyttä koskevaa hallittua menettelytapaa. Vakaa valuutta edellyttää EU:n tason johdonmukaista rakennetta sekä tehokasta vakauden takaavaa mekanismia. Näin ollen olemme sitoutuneita kunnianhimoisella investointisopimuksella täydennettyyn vakautussopimukseen täystyöllisyyden saavuttamiseksi Euroopassa pitkällä aikavälillä. Junckerin strategisia investointeja koskeva suunnitelma on vasta lähtökohta, ja se on yhteisvaikutuksessa koheesiorahaston ja yhteisen maatalouspolitiikan kanssa. On edistettävä useampia vastaavia hankkeita. Tarvitsemme lisää investointeja, joiden polttoainetta eivät ole velat vaan ideat. Eurooppa ei tarvitse kohdentamattomia elvytyspaketteja vaan pitkän aikavälin investointikannustimia ja oikeanlaisia olosuhteita pääomamarkkinoilla.

Sosiaalinen ulottuvuus on sosiaalisen markkinataloutemme ydin.

Vaikka Eurooppa on selviytynyt talous- ja rahoituskriisistä, liian moni kärsii edelleen työttömyydestä. Taloudelliseen malliimme on kuuluttava vahvan Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman luominen. Sen on oltava myös EPP-ryhmän solidaarisuutta, ihmisarvoa ja sosiaalista oikeutta koskevien periaatteiden keskiössä Euroopan sosiaalisten ja alueellisten eriarvoisuuksien torjumiseksi.

Uskomme vapaakauppaan hyvinvoinnin ja työpaikkojen luojana.

Parhaita kannustimia investoinneille ovat suotuisat taloudelliset toimintaedellytykset. Kannatamme oikeudenmukaisia vapaakauppasopimuksia, joiden myötä globalisaatio on kansalaisillemme eduksi. Vapaakauppa ei ole ainoastaan tullitariffien poistamista vaan myös sosiaalisten standardien, kuluttajansuojan ja sosiaalisen markkinatalouden parantamista. Ainoastaan oikeudenmukaisen vapaakaupan avulla voimme ylläpitää sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja teknisiä standardejamme maailmanlaajuisesti ja parantaa samalla kumppanimaissamme vallitsevia elinolosuhteita esimerkiksi vastustamalla lapsityövoimaa.Vapaakaupan täydellinen ja lähtökohtainen poissulkeminen on taloudellisesti kestämätöntä ja syvästi epäsosiaalista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on keskityttävä ennemminkin siihen, kuinka ne voivat luoda uusia työpaikkoja ja suojella yrityksiämme myydyksi tulemiselta. Kumpaakin tavoitetta varten tarvitaan vapaakauppaa. Euroopan unionilla ja sen toimielimillä on yksinomainen toimivalta perussopimusten takaaman yhteisen kauppapolitiikan alalla. Jäsenvaltioilla on täysi sananvalta neuvostossa edustettuina olevien demokraattisesti valittujen hallitustensa kautta. Jäsenmaiden on pidättäydyttävä lyhytnäköisestä kiusauksesta tuoda peliin uusia veto-oikeutta käyttäviä toimijoita puhtaasti poliittisista syistä, sillä tämä tekee uusien kauppasopimusten tekemisestä käytännössä mahdotonta.

Haluamme edistää innovointia.

Viimeksi kuluneiden 500 vuoden ajan Eurooppa on ollut maailman luova keskus. Merkittävät maailmanlaajuiset keksinnöt on tehty Euroopassa. Nykypäivän googlet ja facebookit antavat asiasta erilaisen kuvan. Euroopasta on tultava jälleen kunnianhimoisempi. Tarvitsemme uusia, korkealentoisia hankkeita – sellaisia kuin Airbus silloin, kun sitä ensi kerran suunniteltiin. Näin ihmiset huomaavat, että EU ei ole sääntelyvirasto vaan parempaa elämää luovien ideoiden lähde. Haluamme edistää innovointia ja tehdä EU:n taloudellisesta vallasta innovatiivista valtaa. Euroopan on säilytettävä johtajuutensa biopohjaisessa taloudessa ja kiertotaloudessa sekä vallattava takaisin tekninen ja digitaalinen johtajuutensa yhteisen tutkimuksen, innovoinnin ja avoimen tieteen alueen luomisen avulla sekä muuntamalla tieteelliset tulokset innovaatioiksi reaalitaloudessa ja digitalisoimalla teollisuutta.

Kansalaisten ja yritysten digitaalisten valmiuksien vahvistamisen on oltava EU:ssa ensisijaista, ja perusteettomat esteet verkkokaupan ja kulttuurin saatavuuden rajat ylittävälle kehitykselle on poistettava. Konkreettiset ja ripeät tulokset riippuvat myös uusista liiketoimintamalleista sekä kuluttajien suuremmasta valinnanvapaudesta täysin toimivilla ja yhdentyneillä sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden säännöt on sopeutettava digitaaliseen maailmaan.

510 miljoonan kuluttajan digitaaliset sisämarkkinat voivat nostaa meidät täyteenvoimaamme, tehdä Euroopasta edelläkävijän ja parantaa sen maailmanlaajuista kilpailukykyä. EPP-ryhmä uskoo, että yhdistettävyyden ja sitä seuraavan infrastruktuurin kehittämisen on oltava EU:ssa erityisen huomion kohteena. Niiden avulla edistetään Teollisuus 4.0 -prosessia, poistetaan verkkokaupan esteitä sekä vahvistetaan digitaalisia valmiuksia yksittäisten kansalaisten ja yritysten, erityisesti pk- ja uusyritysten keskuudessa. Näin ollen EU:n on luotava suotuisa investointiympäristö, lisättävä taajuushallinnon koordinaatiota, kehitettävä digitaalisia taitoja ja lukutaitoa sekä rakennettava luottamusta kaikkien datamaailman kumppaneiden välille kilpailukykyisen datavetoisen talouden aikaansaamiseksi. EU:n on asetettava uuden ajan taloutta koskevat lainsäädännölliset puitteet, etteivät jäsenvaltiot eriydy asiassa entistä enempää. Digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin toteuttaminen on elintärkeää mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi haluamme käynnistää konkreettisia hankkeita, jotka liittyvät mm. äänentunnistukseen, robotiikkaan ja tekoälyyn, supertietokoneisiin, 5G-verkkoon sekä älykkäisiin kaupunkeihin ja kyliin, jotta Eurooppa kasvaa koko innovatiiviseen vahvuuteensa. Innovointivalmiudet on yhdistettävä Euroopassa luovuuteen. Digitaaliaikana pelkällä kehittyneellä tekniikalla ei saavuteta suuria. Kilpailu IT-alalla käy yhä kovemmaksi, ja merkitystä onkin yritysten kyvyllä muuttaa teknologia elämäntavaksi. Euroopasta voi tulla innovoinnin ja luovuuden osalta ainutlaatuinen paikka maailmassa.

Samanaikaisesti Euroopassa on kärkihankkeita kehittämällä paneuduttava huolellisemmin aikamme suuriin tutkimuskysymyksiin kuten syövän torjuntaan tai ilmastonmuutoksen teknisiin ratkaisuihin. EU:n talousarvio on kohdennettava paremmin ja organisoitava sen mukaisesti uudelleen. Euroopan on investoitava tulevaisuuteensa entistä enemmän ja vähennettävä vanhoihin rakenteisiin kohdennettavia resursseja. Ihmiskunnan kiireellisiin ongelmiin on tarjottava yhä enemmän ratkaisuja.

Lisäksi olemme vakuuttuneita, että EU:n on oltava johtavassa asemassa uuden kestävään kiertotalouteen perustuvan kasvumallin kehittämisessä luonnonvarojemme suojelemiseksi. Useimpiin ympäristöön liittyviin ongelmiimme voidaan puuttua ainoastaan Euroopan tasolla, sillä saasteet eivät kunnioita maiden rajoja. Puolustamme näin ollen markkinalähtöistä lähestymistapaa, jossa EU:n ympäristöpolitiikan tarkoituksena on auttaa teollisuutta innovoimaan ja tarttumaan kuluttajien huoliin ja pysymään samalla kilpailukykyisenä.

5. Haluamme edistää nuorten Eurooppaa ja tarjota yhteiskunnillemme ja eurooppalaisille perheille valoisan tulevaisuuden.

Euroopasta on tultava sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden kantava voima. Kamppailemme perheiden valoisan tulevaisuuden puolesta politiikan eri aloilla. Kestävän ja oikeudenmukaisen sosioekonomisen politiikan varmistaminen on keskeistä kaikkien perheiden entistä paremmalle elämälle. Lisäksi toivomme hedelmällistä ideoiden vaihtoa Euroopan eri alueiden välille väestökehitykseen liittyvien haasteiden voittamiseksi. Kun taloudellinen, verotuksellinen ja poliittinen integraatio syvenee, EU:n talousarvion on mukauduttava ja säilytettävä samalla keskeiset perusperiaatteensa, joita ovat kilpailukykyyn tehtävät investoinnit, työpaikkojen luominen nuorille sekä jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden lisääminen.

Samanaikaisesti meidän on tulevia sukupolvia ajatellen tuettava eurooppalaista identiteettiä. Mahdollisimman monen nuoren on koettava Eurooppaomakseen. Haluamme ottaa käyttöön raikkaita ja merkityksellisiä vuorovaikutteisia hankkeita, joiden avulla saadaan nuoret sitoutumaan Eurooppaan – esimerkiksi 18-vuotislahjaksi annettava Interrail-lippu. Sillä ei ainoastaan mahdollistettaisi sitä, että nuoret eurooppalaiset pääsisivät kokemaan maanosan kauneuden ja monimuotoisuuden, vaan luotaisiin kokonainen joukko uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille alueille ja kaupungeille hankkeittensa liittämiseksi eurooppalaiseen yhteyteen. Lisäksi haluamme parantaa Erasmus-ohjelmaa niin yliopisto-opintojen kuin ammattikoulutuksenkin osalta. Haluamme vahvistaa sitä periaatetta, että Erasmus on mahdollisuus jokaiselle nuorelle taustasta riippumatta. Haluamme tukea nuoria yrittäjiä kannustamalla heidän uusyrityksiään ja innovatiivisia pk-yrityksiään hakemaan EU:n rahoitusta.

Eurooppalaiset voivat toimia yhdessä vain, jos he ymmärtävät toisiaan. Näin ollen haluamme, että osa EU:n talousarviosta osoitetaan edistämään taitoja, joita tarvitaan 2000-luvulla menestymistä varten kaikissa jäsenvaltioissa. Jokaisella lapsella on oltava pääsy koulutukseen ja jäsenvaltioiden takaama mahdollisuus oppia vieraisiin kieliin, digiosaamiseen ja luovuuteen liittyviä sekä analyyttisiä tai kriittisiä taitoja vielä kattavammin kuin nykyisin on mahdollista. Inhimilliset valmiudet ovat Euroopan merkittävin voimavara. Taitojemme kattavan kehittämisen avulla tarjoamme nuorille eurooppalaisille parhaan mahdollisen takuun turvallisesta ja valoisasta tulevaisuudesta.

*

Euroopan unioni on käännekohdassa. Yhteinen haasteemme ja yksilöllinen vastuumme on nyt tavoittaa ja osallistaa jokainen kansalainen antamaan eurooppalaisille itsevarmuutta ja ylpeyttätästä ainutlaatuisesta hankkeesta, jota he ovat rakentaneet viime vuosikymmenten ajan tulevien sukupolvien rauhan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.