EPP-ryhmän kannanotto koulutuksesta digitalisaation aikakaudella

1. Johdanto

EPP-ryhmälle koulutus on investointi yhteiseen tulevaisuuteemme ja tärkein väline jokaisen yksilön kehittymiselle ja itsensä toteuttamiselle, väline, jonka avulla jokaisen potentiaali voidaan vapauttaa: laadukas koulutus lisää luovuutta ja innovointia ja edistää tulevaisuuteen suuntautuvia valmiuksia. Se vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, sillä se on talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja työllisyyden edellytys. Koulutetut kansalaiset ovat demokraattisten yhteiskuntiemme peruspilari. Koulutus vahvistaa eurooppalaista identiteettiämme ja auttaa säilyttämään yhteiset arvot. Koulutuksen ansiosta ihmiset pystyvät orientoitumaan paremmin maailmassa. Koulutuksen avulla kansalaiset voivat kehittää mielipiteitään, järkeillä, harjoittaa vapaata ja kriittistä ajattelua sekä hyödyntää kykyjään ja osaamistaan; se antaa Euroopan kansalaisille mahdollisuuden muokata yhteistä tulevaisuuttamme.

PPE-ryhmät kannattavat toissijaisuusperiaatetta koulutuksessa. Opetuksen sisältö ja ^{koulutusjärjestelmien1} organisointi kuuluu kansalliseen toimivaltaan, ja sen on pysyttävä sellaisena. Uudet haasteet edellyttävät kuitenkin eurooppalaisten välineiden ja tukipolitiikkojen käyttöönottoa Euroopan koulutusalueella. Siksi EU:n on täytettävä ensisijaiset tavoitteensa, seurattava saavutuksia (EU-ohjausjakso) ja avustettava jäsenvaltioita. Lisäksi EU:n olisi vaalittava ja kehitettävä arviointimenetelmäänsä, joka koostuu edistymisen seurannasta ja parhaiden käytänteiden vaihdosta, sekä ohjelmista, joiden on pysyttävä tärkeinä välineinä EU:n tavoitteiden edistämisessä. Sekä kansallisella että EU:n tasolla tehtävillä investoinneilla on luotava sellainen osallistava koulutusympäristö, jossa jokainen lapsi voi saavuttaa maksimaalisen potentiaalinsa ja osallistua yhteiskuntaan.

2. Haasteet

Yhteiskuntiemme digitaalinen muutos, uusien teknologioiden nopea kehitys ja tieteellinen edistys tekoälyn ja robotiikan aloilla tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia lähes kaikilla elämämme osa-alueilla. Digitaalinen muutos vaikuttaa koulutuksen alaan, joka on kokemassa merkittävimmän muutoksen sitten oppivelvollisuuden käyttöönoton. Joidenkin arvioiden mukaan 65 prosenttia nykyisin peruskoulun aloittavista lapsista päätyy lopulta työskentelemään uusissa, vielä olemattomissa ^{työtehtävissä2}. Digitaalitekniikan mahdollisuuksia koulutuksessa ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti, jotta voitaisiin tarjota laadukasta ja kaikille avointa koulutusta. Digitalisaation ja tekoälyn eettisen ulottuvuuden on oltava etusijalla. Siksi EU:n ohjelmissa ja järjestelmissä olisi varmistettava eettinen ja ihmiskeskeinen tekoälylähestymistapa. Digitaaliteknologia olisi nähtävä välineenä, jonka avulla voidaan tarjota laadukasta koulutusta. Tulevaisuudessa digitaalisten taitojen (koodaus, logistiikka ja robotiikka) tarve lisääntyy, mikä ei koske vain tietotekniikan koulutuskursseja vaan koko opetussuunnitelmaa. Olisi pyrittävä entistä enemmän välttämään kaikenlaista ennakkoluuloa tai syrjintää digitaalisissa algoritmeissa ja koulutuksessa käytettävissä tietoteknisissä välineissä.

Vaikka digitaaliset välineet voivat auttaa oppimisprosessia, niiden on täydennettävä opettajien fyysistä läsnäoloa sekä heidän asiantuntemustaan ja arvostelukykyään. Digitaaliteknologia ei todellakaan voi korvata opettajan roolia, sillä inhimillinen vuorovaikutus ja opettajien taidot ovat elintärkeitä oppilaiden ja opiskelijoiden kriittisen ajattelun sekä analyyttisen ja näyttöön perustuvan päättelyn terävöittämiseksi; nämä taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä laadukkaan koulutuksen kannalta. Samoin oppilaiden ja opiskelijoiden fyysinen läsnäolo tarjoaa heidän välilleen vuorovaikutusta ja yhteistyötä, joka on välttämätöntä oppimisprosessin stimuloimiseksi.

Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on seurattava tarkasti työmarkkinoiden tulevaa kehitystä. Uuden teknologian, robotiikan ja tekoälyn vaikutusta työllisyyteen on tutkittava perusteellisesti. Joidenkin arvioiden mukaan miljoonat EU:n työpaikat ovat suuressa vaarassa kadota, ja samaan aikaan työmarkkinoilla keskityttäisiin yhä enemmän STEM-aloihin. Meidän on pohdittava, miten yksilöt sopeutuvat jatkuvasti muuttuvaan maailmaan tulevina vuosikymmeninä. Koulutusalalla on kehitettävä käytännön ratkaisuja uraohjaukseen, opintojen keskeyttämisen estämiseen, aikuisten verkko-opiskeluun ja uudelleenkoulutukseen. Aikuiskoulutusta ei voida rajoittaa vain uusien taitojen opettamiseen työmarkkinoiden muutoksiin sopeutumiseksi. Aikuiskoulutus tarjoaa myös sosiaalisia verkostoja ja ehkäisee sosiaalista eristäytymistä. Digitaalitekniikka voi tarjota uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia myös aikuisten ja vanhusten koulutukseen, eikä se korvaa vaan täydentää fyysistä koulutusta.

Ammatilliseen koulutukseen ja kaksoiskoulutuksen muotoihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta työmarkkinoiden vaatimukset voidaan ottaa huomioon. Tarvitsemme korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, jotka on koulutettava ja varustettava digitaalisilla taidoilla sekä innovatiivisella ja yrittäjähenkisellä ajattelulla.

PPE-ryhmä tunnustaa elinikäisen oppimisen merkityksen. Tulevaisuuteen suuntautuva yleissivistävä ja ammatillinen koulutus auttaa Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita selviytymään paremmin robotiikan ja tekoälyn käytännön käytöstä johtuvasta työttömyydestä sekä auttaa uranvaihdoksissa.

Lisähaasteet edellyttävät koulutussisältöjen ja -järjestelmien mukauttamista. Turvallisuus ja maahanmuutto, ympäristökysymykset (ilmastonmuutos), radikalisoituminen, poliittisten ääriliikkeiden nousu ja disinformaatiokampanjat ovat tärkeimpiä aloja, joihin koulutuksen on vastattava keskeisenä osana pitkän aikavälin ratkaisuja. Erityinen rooli tässä suhteessa kuuluu yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alojen opetukselle, jonka tulisi perustua näyttöön ja tietoon sekä akateemiseen riippumattomuuteen. EU:n olisi autettava jäsenvaltioita kehittämään ympäristökasvatusta sekä media- ja talouslukutaitoa, jotta kaikki kansalaiset voisivat tehdä hyviä päätöksiä.

Panemme merkille, että väestörakenteelliset haasteet ovat yksi niistä ratkaisevista kysymyksistä, joita Euroopan unionin on käsiteltävä tulevina vuosikymmeninä. Kansallisilla koulutusjärjestelmillä on tässä suhteessa tärkeä rooli. Euroopan unionin olisi autettava ja kannustettava jäsenvaltioita edistämään perhekeskeistä koulutuspolitiikkaa, jolla pyritään saavuttamaan tasapaino perhe-elämän ja työn välillä.

3. COVID-19-kriisin opetukset

Koettu terveyskriisi on ravistellut dramaattisesti koulutusalaa. Se on luonut monia haasteita opettajille, opiskelijoille, vanhemmille ja oppilaitosten johdolle kaikilla koulutustasoilla. EU:n on toimittava nopeammin kuin koskaan ja vakaumuksellisesti. Euroopan komissio julkaisi päivitetyn digitaalista koulutusta koskevan suunnitelman. Meidän on otettava opiksemme kriisistä ja hyödynnettävä päivitettyä suunnitelmaa, ja meidän on myös tehtävä kansalaisille selväksi, että EU pystyy vastaamaan nopeasti uusiin haasteisiin.

Digitaalisen koulutuksen nykyiset puutteet ja riittämätön muutos paljastuivat täysin koronaviruksen aiheuttaman lukituksen aikana, jolloin miljoonat lapset, oppilaat ja opiskelijat joutuivat jäämään kotiin. Perheet, joissa oli koulua käyviä/kouluikäisiä lapsia, joutuivat sopeutumaan kotiopetuksen uuteen todellisuuteen. Sillä oli suuri vaikutus koulutusjärjestelmiin, oppilaisiin, perheisiin, opettajiin ja koululaitoksiin. Annamme tunnustusta perheiden valtaville ponnisteluille kaikkialla EU:ssa, jotta he pysyisivät koulujen opetussuunnitelmien tahdissa ja auttaisivat lapsiaan oppimaan kotona. Koulujen ja opettajien oli monesti ilman asianmukaista valmistautumista sopeuduttava etäopetukseen ja käytettävä sähköposteja, verkkovideokeskusteluja ja muita keinoja yhteyden pitämiseksi lapsiin, jotta he pystyivät tarjoamaan riittävät opetusmahdollisuudet vankeusaikana. Se oli myös merkittävä haaste vammaisille lapsille, jotka ovat muita heikommassa asemassa, kun he ovat vuorovaikutuksessa digitaalisen median välityksellä. Hallitukset, julkiset televisiot, työmarkkinaosapuolet, koulutuksen tarjoajat, kansalaisjärjestöt ja yksityishenkilöt pystyivät perustamaan virtuaaliluokkahuoneita ja yhteistyöalustoja uskomattoman nopeasti. Coronaviruksen aiheuttama lukitus johti näin ollen etäopetuksen perustamisen nopeutumiseen ja koulutuksen tilapäiseen digitalisointiin Tässä prosessissa ilmeni monia puutteita. Ad hoc -digitalisointia olisi pidettävä väliaikaisena toimenpiteenä etäopetuksessa. Jotta voisimme valmistautua tulevaisuuteen, meidän on otettava siitä opiksemme ja kehitettävä vankka metodologia ja tuki systemaattiselle etäopetukselle, aloitettava opettajien valmentamisesta ja suunniteltava toimenpiteitä, joilla taataan kaikkien lasten, myös vammaisten, saavutettavuus. Coronaviruksen aiheuttama lukitus toi edelleen esiin ongelmat, jotka liittyvät koulutuksen digitalisoitumiseen ja digitaalitekniikan ja -resurssien saatavuuteen sekä kouluissa että perheissä. Se osoitti jäsenvaltioiden väliset ja sisäiset erot ja nosti esiin ne maat, jotka ovat jo panostaneet digitaalisesti saatavilla oleviin opetusmateriaaleihin, opettajien koulutukseen ja digitaaliseen lukutaitoon. Lisäksi Coronavirus-kokemus toi uudelleen esiin yhteiskuntien sisäisen eriarvoisuuden ongelman ja osoitti, että heikommassa asemassa olevista taustoista tai sosiaalisesti syrjäytyneistä yhteisöistä, kuten syrjäytyneistä romaniyhteisöistä, maaseudulta, syrjäseuduilta ja kaupunkialueilta tulevilla lapsilla oli kriisin aikana heikommat mahdollisuudet verkko-opetukseen tai ne olivat kokonaan poissa siitä. Siksi meidän on varmistettava, että yhteydet ulottuvat EU:n joka kolkkaan, erityisesti syrjäisille ja maaseutualueille.

Meidän on tarjottava kouluille (opettajille ja opiskelijoille) teknisen tuen ja internetyhteyden lisäksi myös tarvittavaa tukea turvallisia ja luotettavia ohjelmistoja, verkko-oppimateriaaleja ja foorumeita parhaiden käytäntöjen jakamista varten, jotta ne voivat jatkaa etäopiskelua. Kun pandemia on ohi, meidän on opittava tästä kokemuksesta ja mukautettava kouluopetus 2000-luvulle kaikkialla EU:ssa ja käytettävä etäopetusta varten luomiamme välineitä myös tavallisessa kouluopetuksessa.

EPP-ryhmälle on tärkeä tavoite tarjota laadukasta ja osallistavaa koulutusta kaikille lapsille Euroopassa. Digitaalisesta lukutaidosta on tullut siinä olennainen tekijä. Tähän kuuluu tasa-arvoisen pääsyn varmistaminen digitaaliseen koulutukseen, eli kaikkien lasten olisi voitava hankkia digitaalisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka ovat ratkaisevia heidän hyvinvoinnilleen ja itsensä toteuttamiselle tulevassa elämässä. Yksikään lapsi ei saisi jäädä jälkeen. Jokaisen on saatava mahdollisuus henkilökohtaiseen kehitykseen ja laadukkaaseen koulutukseen, jotta hän voi tavoitella tavoitteitaan elämässä ja ammatillisesti. Ei voida hyväksyä sitä, että jotkut lapset eivät voi osallistua digitaaliseen koulutukseen samassa määrin kuin muut, vain koska heidän vanhemmillaan ei ole varaa tarvittaviin välineisiin. Digitaalista syrjäytymistä edistävän sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa siitä, että tunnustetaan täysin se tosiasia, että monilla sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla lapsilla, myös vammaisilla lapsilla, ei ole kotona samoja oppimismahdollisuuksia kuin heidän ikätovereillaan. Digitaalinen koulutus ei kuitenkaan saisi rajoittua Internetin ja digitaalisten laitteiden saatavuuden varmistamiseen. Näille lapsille olisi tarjottava aktiivisia lisätoimia sekä tukevaa ja helposti saatavilla olevaa tukiopetusta, jotta he pääsisivät irti tästä itseään ylläpitävästä kehästä. Lapset ja heidän vanhempansa on saatava osallistumaan tähän prosessiin nykyistä enemmän, myös digitaalisen suojelun osalta, erityisesti silloin, kun vanhemmilla on vain vähän tai ei lainkaan tietoa Internetistä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös lapsiin, joilla on erityisiä koulutustarpeita ja joilla on oppimisvaikeuksia tai vammoja, joiden vuoksi heidän on vaikeampi oppia kuin muiden ikäistensä lasten. Osallisuuden periaatteen olisi oltava aina läsnä, erityisesti COVID-19:n kaltaisissa kriisitilanteissa.

Opettajat ovat ratkaisevassa asemassa kaikkien koulutusuudistusten onnistumisen kannalta. Heitä on tuettava ja koulutettava kehittämään digitaalisia taitojaan ja osaamistaan. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma voi olla tässä yhteydessä tärkeä väline. Tätä varten meidän on saatava inspiraatiota eräiden maiden hyvistä ^{esimerkeistä3}. Euroopan komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tuettava taloudellisesti tällaisia opettajille suunnattuja koulutuskursseja, joilla heitä valmistellaan toteuttamaan opetustoimintaa uusien alustojen avulla. Seuraavalle opettajasukupolvelle on annettava digitaalisia taitoja ja valmiuksia, jotta lapset voidaan valmistaa tulevaisuutta varten ja samalla hyödyntää digitaalisten opetusmenetelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Seuraavien sukupolvien koulutukseen keskittymisen pitäisi alkaa opettajista.

Digitaalisen opetuksen tarjoaminen varhaisesta iästä lähtien ja lasten perehdyttäminen teknologiaan lisäävät heidän valmiuksiaan ja tietämystään turvallisesta internetin käytöstä. Lasten on opittava välttämään ikätasolleen sopimatonta sisältöä ja reagoimaan oikein, jos he kohtaavat sellaista. Vanhemmilla, kasvattajilla ja ohjaajilla on keskeinen rooli tässä tehtävässä. On myös tärkeää huomata, että kaiken digitaalisen kasvatuksen kehittämisen on tapahduttava käsi kädessä vankan tietosuojakehyksen kanssa. Olemme tietoisia siitä, että kouluympäristö on erityisen herkkä henkilötietojen suojan kannalta. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota arkaluonteisiin ja luottamuksellisiin tietoihin. Jäsenvaltioiden ja koulujen olisi taattava, että kaikki, myös lapset ja heidän vanhempansa, ymmärtävät, miksi ja miten tietoja kerätään ja mitä riskejä niiden käytöstä voi aiheutua. Siksi kouluille on tarjottava teknisen tuen ja nopean Internet-yhteyden lisäksi myös turvallisia ja luotettavia ohjelmistoja, laadukasta verkko-oppimateriaalia ja foorumeita parhaiden käytäntöjen jakamista varten.

4. Eurooppalaiset välineet

Euroopan unionilla on joukko välineitä, joilla tuetaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen kehittämistä sekä investointeja koulutusinfrastruktuuriin. Eri välineiden välillä tarvitaan synergiaa, jotta voidaan tuottaa vaikuttavia tuloksia. Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ESIR) ja muut välineet voivat tarjota resursseja koulutusinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin ja edistää täydennys- ja uudelleenkoulutusta (ESR).

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on ratkaisevan tärkeä osa korkeakoulujen tutkimuskapasiteetin parantamista, jotta korkea-asteen koulutuksesta tulisi laadukasta. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman on perustuttava huippuosaamisen levittämiseen mutta myös osallistumisen laajentamiseen, mikä puolestaan vahvistaa koko eurooppalaista tutkimusaluetta. Tämä voidaan saavuttaa erityisesti helpottamalla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja ESIR-rahaston välistä synergiaa.

Verkkojen Eurooppa -välineestä voidaan rahoittaa verkko-opiskeluun tarvittavia digitaalisia laitteita (kannettavat tietokoneet, tabletit) EU:n kouluissa ja tarjota kouluille hyvät yhteydet erityisesti syrjäisillä, syrjäisillä tai maaseutualueilla. Koulujen ja opettajien digitaaliset laitteet ovat ratkaisevan tärkeitä, kun oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan opetusta digitaalisessa muodossa. Euroopan unionin olisi tuettava taloudellisesti - myös koheesiorahastojensa kautta - sellaisten verkkokirjastojen kehittämistä, joihin tallennettaisiin kuvattuja oppitunteja, sekä muita materiaaleja, jotka parantaisivat entisestään digitaalista ja etäopetusta.

Lisäksi PPE-ryhmä ehdottaa, että käyttöön otettaisiin lähentymis- ja koheesiorahastoja, joilla edistettäisiin koulujen digitaalista infrastruktuuria EU:ssa koulujen ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Näin EU auttaisi jäsenvaltioita ja alueita tehokkaasti ja näkyvästi niiden tarpeiden mukaisesti. Nykyaikaisten laitteiden tarjoaminen opettajille vähentäisi puolestaan heidän hallinnollista työtaakkaansa ja vapauttaisi tilaa sitoutumiseen oppilaiden kanssa.

Erasmus+ on yksi suosituimmista EU:n ohjelmista, sillä se vahvistaa eurooppalaista identiteettiä, parantaa työllistettävyyttä ja tukee nuorten ja vanhempien eurooppalaisten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Yhdentyneessä Euroopassa kasvaneiden nuorten tulisi olla mahdollisimman innostuneita Euroopasta. Lähes kaikki Erasmus-ohjelman osallistujat ovat samaa mieltä siitä, että heidän kokemuksensa on rohkaissut heitä olemaan ennakkoluulottomampia ja luottavaisempia vasta hankkimiensa taitojen suhteen.

EPP-ryhmä tukee Erasmus+-ohjelmaa tunnettuna lippulaivaohjelmana ja tärkeänä EU:n välineenä, jonka avulla voidaan vaikuttaa koulutuspolitiikkaan ja investointeihin tuleviin sukupolviin. Digitalisaation on oltava sen olennainen osa, erityisesti aikana, jolloin liikkuvuus on vähentynyt, mikä johtuu esimerkiksi koronavirusepidemian torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä. EPP-ryhmät tukevat yhdistetyn oppimiskäsitteen kehittämistä, jossa fyysistä liikkuvuutta täydennetään virtuaalisilla tapaamisilla ja oppimisella. EPP-ryhmä toistaa kehotuksensa lisätä Erasmus+ -ohjelman määrärahoja, jotta voidaan laajentaa edunsaajien ja osallistujien kohderyhmää ja erityisesti heikommassa asemassa olevien kohderyhmää. EPP-ryhmä haluaa, että Erasmus+ on mahdollisimman tehokas ja osallistava. Monimutkaisten talousarviopäätösten vuoksi EPP-ryhmä asettaa etusijalle Erasmus+-ohjelman ydintoiminnot.

Euroopan solidaarisuusjoukot (ESC) on uusi ohjelma ja menestyksekäs seuraaja Euroopan vapaaehtoispalvelulle. EPP-ryhmä tukee vapaaehtoistyön arvoa ja sen merkitystä yhteiskunnalle ja yksilöiden kehitykselle. Vapaaehtoistyö on tärkeä epävirallisen oppimisen lähde, ja se olisi tunnustettava sellaiseksi. EPP-ryhmä kannattaa vapaaehtoistyötä TSK:n arvokkaimpana osana. Se on asetettava etusijalle silloin, kun budjettivalinnat ovat vaikeita.

Digitaalisen osaamisen viitekehyksen tapaan EU:n olisi kehitettävä yhteinen viitekehys EU:ta koskevaa opetusta ja oppimista varten (alemmalla ja ylemmällä) keskiasteen koulutustasolla. Hiljattain käynnistetty Jan Amos Comenius -palkinto Euroopan unionia koskevasta laadukkaasta opetuksesta (PPE-ryhmän aloite) on pilottihanke, joka tasoittaa tietä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle. Seuraavaa seitsenvuotista Erasmus+ -ohjelmaa koskevissa neuvotteluissa EPP-ryhmä pyrkii laajentamaan Jean Monnet -toimia korkea-asteen koulutuksesta kaikille koulutusasteille.

Euroopan unionin kokonaisuutena ja jäsenvaltioiden on lisättävä kunnianhimoa koulutusprioriteettien täyttämiseksi. Euroopan komissio pyrkii uuden digitaalista koulutusta koskevan toimintasuunnitelman (DEAP) avulla parantamaan digitaalisia koulutusjärjestelmiä ja -rakenteita Euroopassa. Uudessa toimintasuunnitelmassa, joka on osa tulevaa eurooppalaista koulutusaluetta, laajennetaan nyt toiminnan soveltamisalaa ja asetetaan erityistavoitteita, joilla puututaan jatkuviin puutteisiin esimerkiksi digitaalisissa taidoissa, laadukkaan tietotekniikka- ja tietotekniikkakoulutuksen edistämisessä, koulujen parempien yhteyksien tukemisessa, verkko-oppimissisällöissä ja -välineissä sekä koulujen ja korkeakoulujen digitaalisessa osaamisessa. Uudessa DEAP-suunnitelmassa ei käsitellä ainoastaan virallisia oppimisrakenteita, vaan myös arkioppiminen on sisällytetty suunnitelman soveltamisalaan. Juuri digitaalisen koulutuksen alalla täydennyskoulutus elinikäisen oppimisen yhteydessä on niin tärkeää.

Digitaaliseen koulutukseen pääsyä olisi nopeutettava kehittämällä edelleen nykyisiä ^{verkkokoulutusalustoja4}. Niissä olisi keskityttävä verkko-opetukseen ja tarjottava opettajille parhaita käytäntöjä. Tällaisista alustoista on tultava hyödyllinen väline virallisten koulutusjärjestelmien opettajille, ja niiden on tuotava sekä opettajat että oppilaat lähemmäs digitalisoitua koulutusta, joka pystyy vastaamaan työmarkkinoiden, sosiaalisen markkinatalouden, elinikäisen oppimisen ja uusien sukupolvien tarpeiden jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin.

EPP-ryhmä tukee Euroopan aikuiskoulutuksen sähköistä foorumia (Electronic Platform for Adult Learning in Europe, EPALE), joka on monikielinen ja avoin jäsenyhteisö aikuiskoulutuksen ammattilaisille, mukaan lukien aikuiskouluttajat ja -kouluttajat sekä ohjaus- ja tukihenkilöstö, ja jota rahoitetaan Erasmus+-ohjelmasta. Sen tehtävänä on pitää aikuiskoulutusyhteisö yhteydessä toisiinsa. Sen strategiana on auttaa aikuiskouluttajia jakamaan kokemuksia ja asiantuntemusta. EPALEn kaltaisia ohjelmia olisi kuitenkin mainostettava paremmin, jotta ne saavuttaisivat yleisönsä, jolla on usein rajalliset digitaaliset tiedot ja välineet.

5. Yhteenveto - EPP-ryhmä ehdottaa seuraavaa:

1. Tuetaan edelleen koulutusta investointina tulevaisuuteemme. 2. Pyrkiä koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon ja pitää sitä sosiaalisen osallisuuden, korkean työllisyyden ja talouskasvun edellytyksenä;

2. Koulutuksen toissijaisuusperiaatetta on kunnioitettava, mutta EU:n tasolla on etsittävä uusia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden koulutusjärjestelmien vahvistamisessa;

3. Hyödynnetään elvytyspakettia, jotta voidaan investoida koulujen ja oppilaiden digitaalisiin laitteisiin EU:ssa, erityisesti syrjäseuduilla - yksikään lapsi ei saa jäädä jälkeen!

4. Tuetaan ERASMUS+-ohjelmaa ja sen talousarviota, jotta siitä saadaan tehokkaampi ja osallistavampi - mahdollisuuksia jokaiselle oppilaalle ja opettajalle!

5. Tuetaan vapaaehtoistyötä TSK:n keskeisenä toimintana;

6. Kannustetaan Euroopan komissiota laatimaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma järjestelmävälineeksi sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla jatkokehittämistä ja koulutusta varten;

7. Edistetään digitaalisen koulutuksen yhteisten standardien kehittämistä koko EU:ssa;

8. Tuetaan EPALEn ja kouluopetuksen portin kehittämistä;

9. Tuetaan ammatillisen koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen kaksoiskoulutusta, jotta voidaan paremmin sopeutua työmarkkinoiden kehitykseen ja ehkäistä sosiaalista eristäytymistä;

10. Luodaan viitekehys EU:ta koskevaa oppimista varten (toisen asteen koulutus) EU:n tasolla;

11. Otetaan opiksi COVID-19-kriisistä soveltamalla eräiden maiden hyviä käytäntöjä digitaalisten välineiden käytössä opetuksessa.

¹ artikla . Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artikla.

2https://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/chapter-1-the-future-of-jobs-and-skills/

³ Tanskassa ja Ranskassa tietotekniikan käyttö opetuksessa on pakollinen osa opettajankoulutusta. Ja myös Tanskan, Viron ja Suomen kaltaiset maat voivat nyt rakentaa digitaalisen opetuksen nykyisen kehityksensä varaan.

⁴ Esimerkiksi olemassa oleva School Education Gateway on verkkoalusta opettajille, koulujen johtajille, tutkijoille, opettajankouluttajille, poliittisille päättäjille ja muille kouluopetuksen parissa työskenteleville ammattilaisille https://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/index.htm.