PPE-ryhmän kanta digitaalisia palveluja koskevaan lakiin (DSA)

(A) Yhdenmukaistetaan laittoman sisällön poistamista koskevat nykyiset säännöt: säilytetään sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 13/14 artiklan taustalla oleva yleinen käsite sekä nykyiset ilmoitus- ja toimenpidemenettelyt (ilmoitus ja ilmoitus, ilmoitus ja poistaminen, ilmoitus ja poistaminen, ilmoitus ja poistaminen) perusvaatimuksena kaikille alustoille, jotka tarjoavat palveluja Euroopan digitaalisilla sisämarkkinoilla. Säännöt on yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle koko Euroopassa ja keskityttävä selkeisiin määritelmiin ja tehokkaisiin menettelyihin. DSA:n olisi kuitenkin mentävä myös tätä pidemmälle: alustoille on toteutettava oikeasuhteisia ennakoivia toimenpiteitä (esim. automatisoidut välineet, toistuvia rikkomuksia koskevat käytännöt, luotettavien merkitsijöiden käyttö, ilmoitusten lähettäminen suurina erinä, identiteetinhallinta) silloin, kun laittomasta sisällöstä tulee järjestelmällistä, kun sisällön laiton luonne on jo todettu (joko perustellun huomautuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella) tai kun sisällön tyyppi ja sen laittomuuden luonne ovat sellaisia, että asiayhteyden määrittäminen ei ole tarpeen. Tällaisten toimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä olisi kuitenkin varmistettava asianmukaisin suojatoimin, että sisällön moderointikäytännöt ovat oikeasuhteisia. Erityisesti terrorismiin yllyttämisen, laittoman vihapuheen tai lasten seksuaalisen hyväksikäytön aineiston sekä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten osalta tarvitaan vahvaa koordinoitua EU:n laajuista lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajat toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä laittoman sisällön poistamiseksi palveluistaan ja varmistavat, että tällainen sisältö ei ole enää saatavilla sen poistamisen jälkeen.

(B) Haitallinen sisältö: lakisääteisten poistamisvelvoitteiden olisi koskettava vain laitonta sisältöä, joka on mitä tahansa sisältöä, joka ei ole unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaista. Tästä huolimatta laillinen mutta haitallinen sisältö, kuten väärää tietoa ja disinformaatiota COVID-19:n syistä tai korjaustoimenpiteistä, on edelleen vakava ongelma. Haitallinen sisältö ansaitsee siksi kohdennetun (yhteis)sääntelyn DSA:n ulkopuolisen lähestymistavan, jotta haitallisen ja laittoman sisällön torjuntamenettelyt voidaan erottaa selkeästi toisistaan.

(C) Horisontaalinen lainsäädäntö: mahdollisimman suuren selkeyden ja johdonmukaisuuden saavuttamiseksi tietosuojasäännöstön olisi oltava horisontaalinen kehys, jota täydennetään nykyisellä ja tulevalla alakohtaisella lainsäädännöllä, kuten lex specialis -lainsäädännöllä (kuten tekijänoikeudet, tekijänoikeudet, TCO, audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi, yleinen tietosuoja-asetus jne.) Lainsäätäjän on vältettävä säännösten yhteentörmäyksiä ja virtaviivaistettava DSA:n ja asianomaisen alakohtaisen lainsäädännön määritelmiä siten, että horisontaalisten säännösten yleisten periaatteiden lisäksi tunnustetaan myös sisarlainsäädännön erityisvaatimusten vaikutus, jolloin vältetään tahattomat seuraukset.

(D) Tasapuoliset toimintaedellytykset: tunnustetaan, että menestyvän liiketoiminnan rakentamisessa, jota monet suuret alustat ovat, ei ole mitään laitonta tai kilpailunvastaista. Katsoo kuitenkin, että alustojen välillä on tehtävä lisäeroja (siinä määrin kuin se on oikeudellisesti mahdollista), koska jotkut niistä ovat kehittäneet viime vuosikymmeninä liiallisen markkinavoiman ja käyttävät sitä väärin. Siksi niihin ei pitäisi soveltaa samoja sääntöjä kuin pieniin palveluntarjoajiin. Jos osoitetaan, että "portinvartija-alustat" heikentävät kuluttajien hyvinvointia ja tukahduttavat innovointia, ja jos osoitetaan, että digitaalimarkkinoilla on potentiaalia lisätä kilpailua, että nämä markkinat eivät ole kiistanalaiset ja että suuret alustat tukahduttavat innovointia, tarvitaan oikeasuhteisia toimenpiteitä. Sen lisäksi, että tavoitteena on suojella eurooppalaisia start-up-yrityksiä ja pk-yrityksiä, meidän on otettava huomioon muun muassa alustojen koko tai laajuus, koska se vaikuttaa niiden kykyyn toteuttaa ennakoivia toimenpiteitä laittoman verkkosisällön torjumiseksi.

(E) Aktiiviset/passiiviset alustat: Tarkistetaan "aktiivisen" tai "passiivisen" toiminnan luokittelua ottamalla huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeisimmät tuomiot ja virtaviivaistamalla DSA:ta tekijänoikeusdirektiivin kanssa. DSA:n olisi myös pohdittava, ovatko tämäntyyppiset alustat, jotka ovat joko hosting- tai välimuistitallennusalustoja, edelleen merkityksellisiä, koska alustojen rooli on nykyisin muuttunut paljon monimutkaisemmaksi. DSA:n olisi tarkasteltava alustatyypin tarkoitusta ja annettava asianmukaiset määritelmät, roolit ja vastuut tässä yhteydessä.

(F) Soveltamisala: Laajennetaan DSA:n alueellista soveltamisalaa siten, että se kattaa myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden yritysten ja palveluntarjoajien toiminnan, kunhan ne tarjoavat palvelujaan myös digitaalisilla sisämarkkinoilla. Velvoitetaan nämä kolmansien maiden palveluntarjoajat nimeämään kuluttajien etuja EU:ssa valvova laillinen edustaja yleisen tietosuoja-asetuksen mallin mukaisesti. Jos foorumi tuo tuotteita EU:hun, sen on aina noudatettava tuoteturvallisuutta, ympäristö- ja kuluttajansuojaa, merkintöjä tai teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja kaikki tämä eurooppalaisen elämäntapamme mukaisesti. Jotta eurooppalaiset yritykset voisivat paremmin kilpailla, innovoida ja laajentaa toimintaansa, on tärkeää, ettemme rasita niitä kohtuuttomalla hallinnolla ja sääntelyllä. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden katteet ovat pienet ja joihin yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano on jo vaikuttanut erittäin voimakkaasti.

(G) Yleinen seuranta: säilytetään kielto asettaa yleinen seurantavelvoite (sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artikla). Yhdistettynä uusiin pakollisiin avoimuustoimenpiteisiin alustoille olisi kuitenkin sallittava ja niitä olisi jopa kannustettava käyttämään automatisoituja välineitä ilmeisen laittoman sisällön havaitsemiseksi vapaaehtoisesti (esim. selventämällä oikeudellisesti, että alustat eivät ole vastuussa, jos ne käyttävät automatisoituja toimenpiteitä). Tietosuojavaltuutettu voisi tutkia mahdollisuutta vapauttaa alustat vastuusta, joka liittyy niiden toimintaan laittoman sisällön torjunnan alalla (ottaen huomioon myös Yhdysvaltojen hyvän samarialaisen periaatteen).

(H) Valvonta: Tavoitteena on menettelyjä, menettelyllisiä suojatoimia, kohtuullistamista ja avoimuutta koskevien oikeudellisten velvoitteiden täydellinen yhdenmukaistaminen Euroopassa, mukaan lukien selkeät oikeudelliset vastuut ja näiden vastuiden tehokas rajatylittävä täytäntöönpano EU:n tasolla. Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole riittäviä välineitä ja asiantuntemusta kaikkien velvoitteiden täytäntöönpanoon, Euroopan komissiolla on vahva rooli kansallisten täytäntöönpanoelinten valvonnassa, koordinoinnissa ja tukemisessa sen varmistamiseksi, ettei yhden tai muutaman jäsenvaltion sääntelyelimelle lankea suhteetonta taakkaa. PPE-ryhmä ei kannata uuden viraston perustamista, jos yhdenmukaistaminen voidaan toteuttaa kansallisten täytäntöönpanoelinten verkoston avulla, joka on samanlainen kuin Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto (ECN). Avoimuusvelvoitteiden on katettava sisältöä käsittelevien algoritmisten prosessien käyttö ja niiden taustalla olevat lähdekoodit. Yksityiset yritykset eivät saa tarkastaa näiden avoimuutta ja selitettävyyttä koskevien lisävaatimusten noudattamista, vaan niiden on kuuluttava markkinavalvontaviranomaisten toimivaltaan.

(I) Kohdennettu mainonta: Kohdennettua mainontaa on säänneltävä GDPR/ePrivacy/P2B-asetuksella. Joitakin DSA:n lisärajoituksia voidaan harkita, jos asiayhteys on haitallinen demokratiallemme ja jos se ei vielä kuulu muun lainsäädännön piiriin. katsoo, että kohdennetulla mainonnalla voi periaatteessa olla myönteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, ja huomauttaa, että nykyistä lainsäädäntöä on sovellettava täysimääräisesti ja asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa käyttäjien yksityisyyden kunnioittaminen. PPE-ryhmä ei kannata kohdennetun mainonnan kieltämistä.

(J) Alustojen/medioiden/käyttäjien vastuu: käytetään nykyaikaista teknologiaa, jotta voidaan tehokkaammin tunnistaa, miten ja kuka laittoman sisällön on julkaissut, ja näin virtaviivaistaa alustan vastuuta. EPP-ryhmä tukee vahvasti oikeutta olla anonyymi internetissä (kuten GDPR:ssä tunnustetaan), mutta samalla se torjuu ajatuksen siitä, että verkossa ei voi olla tunnistettavissa (= mikä on laitonta offline-tilassa, on laitonta myös verkossa). Jotta varmistetaan, että anonymiteetti säilyy, mutta jokainen on tarvittaessa digitaalisesti tunnistettavissa, olisi luotava suojattu eurooppalainen digitaalinen identiteetti esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen. Alustojen vastuun taso olisi räätälöitävä käyttäjien tunnistettavuuden mukaan. Alustojen vastuuta isännöimänsä tiedotusvälineiden sisällöstä on vähennettävä, kun jäsenvaltiot jo sääntelevät tiedotusvälineitä (ja siten myös niiden sisältöä). Kompromissina PPE-ryhmä voisi hyväksyä, että DSA tai jokin muu tuleva säädös, kuten eIDAS-päivitys, jossa eurooppalainen digitaalinen identiteettijärjestelmä tehdään pakolliseksi joillekin alustoille (esim. fyysisten tavaroiden myynti, sähköiset viranomaispalvelut), hyväksytään.

(K) Oikeusjärjestys: luodaan selkeä ja tehokas menettely lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä varten, jotta varmistetaan, että lainvalvontaviranomaiset eivät vain poista laitonta sisältöä, vaan myös seuraavat sitä, ja että alustojen vastuuseen liitetään tehokkaita täytäntöönpanotoimia.

(L) Julkiset raportointivelvoitteet: edellytetään, että alustat ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset raportoivat toimistaan, ja pyritään siten laatimaan jäsennelty analyysi laittoman sisällön poistamisesta ja estämisestä EU:n tasolla. Näiden velvoitteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja maltillisia pk-yritysten ja start-up-yritysten osalta ja samalla jätettävä mikroyritykset ulkopuolelle.

(M) Avoimuusvelvoitteet: Vaaditaan digitaalisia välittäjiä (vain yritysten välisissä suhteissa), mukaan lukien verkkotunnusten rekisterinpitäjät, web hosting -palvelujen tarjoajat, markkinapaikat ja verkkomainostajat, ottamaan käyttöön tehokkaat "tunne yrityksesi asiakas" -tarkastusjärjestelmät. Lisäksi alustojen olisi oltava avoimia sen suhteen, millaista politiikkaa ne soveltavat toistuviin oikeudenloukkauksiin.