PPE-ryhmän kannanotto Euroopan terveysunionista

Kun ihmiset toivottavat toiselle kaikkea hyvää syntymäpäiväksi tai uudeksi vuodeksi, jo ennen COVID-19-kriisiä viimeinen lause oli useimmiten: "Ennen kaikkea terveyttä".

"Terveys on rikkaus" on vanha, mutta tosi sanonta. Tätä vuotta, vuotta 2020, on leimannut maailmanlaajuinen pandemia, joka on johtanut satojentuhansien ihmisten kuolemaan maailmanlaajuisesti. Pandemia on iskenyt kaikkiin jäsenvaltioihin, ja vaikka monet jäsenvaltiot ovat onnistuneet tasoittamaan pandemian käyrää, COVID-19 on edelleen suuri huolenaihe, ja se todennäköisesti pysyy sellaisena, kunnes tehokas rokote löydetään.

COVID-19 on osoittanut, että meidän on asetettava terveys paljon enemmän eurooppalaisen politiikan ytimeen. PPE-ryhmä vaatii Euroopan terveysunionin nopeaa toteuttamista.

1. Kristillisdemokraattinen maailmankuva

Kristillisdemokraattisten ja humanististen juuriensa ansiosta EPP-ryhmä asettaa aina yksilön hyvinvoinnin - kansalaisten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin - toimintamme keskiöön. Näin ollen kristillisdemokraattiset perustajaisät asettivat kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin eurooppalaisen politiikan ytimeen. Siitä lähtien se on yksi EU:n kolmesta päätavoitteesta, jotka on kirjattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklaan rauhan ja perusarvojemme edistämisen ohella.

Ennen kaikkea me kristillisdemokraatit uskomme vahvasti siihen, että ihmiset voivat muokata parempaa tulevaisuutta. Samalla tavoin kuin lääkärit, sairaanhoitajat ja farmaseutit parantavat miljoonien eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, uskomme, että hyvä politiikka ja hyvä politiikka voivat tehdä samoin. Haluamme muokata lääketieteen ja tieteen kehitystä. Uskomme parempaan tulevaisuuteen. Kannatamme tieteellisiä tuloksia ja edistystä, ja haluamme, että Eurooppa käyttää tiedettä määrätietoisesti kaikkien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kristillisdemokraatit uskovat yhteiskuntaan, joka auttaa hädänalaisia. Meille lääketieteellinen edistys ei ole vain yksi liiketoimintamalli. Meille lääketieteellinen edistys on puhtaasti tarve parantaa kaikkien ihmisten jokapäiväistä elämää heidän tulojensa, koulutustasonsa tai alueellisen alkuperänsä mukaan Euroopassa. Uskomme myös yksilöiden kykyyn kasvaa, luoda ja edistää kaikkien muiden hyvinvointia ilman, että heitä pidätellään tai holhotaan. Yhteiskunta, jossa yksilö voi olla mukana, mutta silti vapaa. Kannatamme innovaation etuja ja perustamme päätöksemme tieteeseen. Tiedämme, että teknologian on palveltava ihmisiä eikä päinvastoin, mutta emme myöskään saa sulkea ovea uusilta teknologisilta mahdollisuuksilta, kuten sovelluksilta, Big Datalta, tekoälyltä ja yksilölliseltä lääketieteeltä. Haluamme päinvastoin, että Eurooppa johtaa ja muokkaa itse näitä uusia suuntauksia. Asetamme ihmiset innovaatioiden ytimeen. Lääketieteellisen kehityksen on perustuttava tiukasti selkeään ihmiskeskeiseen arvojärjestelmään.

Me kristillisdemokraatit olemme jo ottaneet selkeän kannan, kun on kyse Euroopan potentiaalin hyödyntämisestä terveysalalla: seisomme kansalaistemme rinnalla esimerkiksi syövän torjunnassa. Uskomme, että arvomme, mittakaavamme, halukkuutemme pyrkiä suurempaan innovointiin ja tämän tiedon jakamiseen koko tiedeyhteisön kesken ovat keskeisiä periaatteita, joiden avulla voimme parantaa eurooppalaisten elämää yrittämällä torjua syöpäuhkaa. Samojen arvojen on ohjattava meitä pyrkimyksissämme varmistaa, että kaikille eurooppalaisille taataan korkeatasoisen terveydenhuollon saatavuus.

Koska lääketiede perustuu viime kädessä aiempaan tietoon, Big Datan ja tekoälyn hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla antaa tutkijoille ja lääkäreille mahdollisuuden kysyä suoraan menneisyydestä, jotta he voivat tehdä nopeampia ja tarkempia ennusteita tulevaisuudesta. Olemme hyvin tietoisia siitä, että terveyden alalla teknologia voi tehdä eron menetetyn ja pelastetun elämän välillä.

Lisäksi tiedämme, että suuret lääketieteelliset haasteet, kuten taudit tai pandemiat, voidaan ratkaista vain yhdessä. Siksi haluamme tehdä yhteistyötä Euroopassa ja myös maanosamme ulkopuolella. Reilujen kauppasopimusten avulla haluamme tuoda terveydenhuollon ammattilaiset yhteen, jotta he voivat paremmin jakaa tietämystään ja luoda verkostoja terveydenhuollon parantamiseksi Euroopassa ja ulkomailla.

Lisäksi haluamme, että Eurooppa korottaa voimakkaasti äänensä kaikkia niitä vastaan, jotka yrittävät käyttää pandemioita, tauteja tai muita terveysriskejä valtapelien pelaamiseen. Taistelemme väärää tietoa vastaan tai sitä vastaan, että maat salaavat tärkeää tietoa siitä, miten tauteja tai pandemioita voidaan torjua. Käytämme taloudellista voimaamme ja määräämme aina seuraamuksia, jos jokin maa yrittää vaarantaa eurooppalaisten hengen joko antamalla meille väärää tietoa tai jättämällä sen antamatta tai pelaamalla pelejä pandemioilla. Terveysriskien hallinta on aidosti kristillisdemokraattisen turvallisuuden kulmakivi tulevaisuudessa.

Uskomme Euroopan unioniin, joka kunnioittaa, suojelee ja tukee kaikkia eurooppalaisia. Uskomme Euroopan unioniin, joka mahdollistaa ja edistää innovointia ja edistää kaikkien elämäämme.

Unionimme on myös terveysunioni, jonka ytimessä on ihmiskeskeinen politiikka. Miesten ja naisten yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikissa terveyspoliittisissa päätöksissä.

Unioni on myös unioni, joka on avoin rajansa ulkopuoliselle maailmalle. Kannatamme kansainvälistä yhteistyötä, jotta Eurooppa voi hyötyä lääketieteen kehityksestä ja edistää sitä. Tieteellisellä ja lääketieteellisellä yhteistyöllä luodaan win-win-tilanne, josta yhteiskuntamme ja taloutemme voivat yhtä lailla hyötyä. Teemme näin tietäen, että Euroopalla on myös maailmanlaajuinen vastuu edistää kansanterveyttä muualla maailmassa osana kehitysapuamme. Kumppanimaiden terveydenhuoltosektorin sietokyvyn parantamista ja valmiuksien lisäämistä on tuettava. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus on tässä avainasemassa. Meidän on varmistettava, että EU:n humanitaarista ja terveysapua COVID-19-kriisiin ei käytetä väärin ideologioiden ja poliittisten tavoitteiden edistämiseen.

COVID-19-kriisi on osoittanut, että EU:lla on oltava vahva terveyspoliittinen ulottuvuus, jotta globalisoituneessa ja verkottuneessa maailmassa kansalaiset voivat hyötyä siitä täysimääräisesti.

Haluamme, että tätä terveyspolitiikan ydintä vahvistetaan EU:n tasolla. Tarvittaessa EU:lle on annettava oikeat välineet, jotta siitä voi tulla tehokas terveysunioni, joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

Eurooppa, joka kunnioittaa;
Eurooppa, joka suojelee ja tukee, ja;
Eurooppa, joka innovoi ja tekee uutta, jotta meidän kaikkien elämästä tulisi parempaa.

2. Toimivalta ja vastuualueet

COVID-19-kriisi on osoittanut, että terveysuhat eivät tunne rajoja ja miksi koordinoidumpi eurooppalainen toiminta on tarpeen.

Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa monista terveyspolitiikan osa-alueista. Euroopan unionilla on kuitenkin paljon enemmän mahdollisuuksia kuin nykyisin käytetään.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (168 artikla) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (35 artikla) tunnustetaan, että "ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja toteuttamisessa" ja että "komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitetuissa terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kuluttajansuojaa koskevissa ehdotuksissaan lähtökohdaksi korkeatasoisen suojelun, ottaen erityisesti huomioon tieteellisiin tosiseikkoihin perustuvan uuden kehityksen. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät toimivaltansa rajoissa myös saavuttamaan tämän tavoitteen" sisämarkkinoiden perustamisen ja toiminnan osalta. (114 artikla).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan nimenomaisesti unionin merkittävä rooli, joka "kohdistuu kansanterveyden parantamiseen, fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä vaarantavien tekijöiden poistamiseen". Tällainen toiminta kattaa suurten terveysongelmien torjunnan edistämällä niiden syiden, leviämisen ja ennaltaehkäisyn tutkimusta sekä terveystiedottamista ja -kasvatusta sekä vakavien rajat ylittävien terveysuhkien seurantaa, ennakkovaroittamista ja torjuntaa." (168 artikla).

Tämän toimivallan puitteissa EU työskenteli kansanterveyden parantamiseksi (esim. tupakan, alkoholin, lihavuuden ja huumeiden vastaiset julkiset kampanjat), vakavien rajatylittävien uhkien torjumiseksi (esim. mikrobilääkeresistenssi), ihmisten ja eläinten tautien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi (esim. BSE-tauti, hullun lehmän tauti), ihmisten terveyteen kohdistuvien riskien lieventämiseksi (esim. elintarvikelainsäädäntö ja REACH-lainsäädäntö) ja terveysstrategioiden yhdenmukaistamiseksi jäsenvaltioiden välillä (esim. terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja potilaiden liikkuvuus). Erikoisvirastojen, kuten Euroopan lääkeviraston (EMA), tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen (ECDC) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) perustaminen on osoitus EU:n kasvavasta sitoutumisesta terveyspolitiikkaan. EU:n terveysohjelma "EU4Health", jonka budjetiksi ehdotetaan 9,4 miljardia euroa, on vahva osoitus EU:n kasvavasta roolista kansanterveyspolitiikassa.

Huolimatta kaikesta EU:n tasolla jo tehdystä työstä Euroopan unionilla on vielä paljon liikkumavaraa, jotta se voisi nykyisten perussopimusten puitteissa tehdä paljon enemmän terveyspolitiikan alalla. Perustamissopimusten terveysmääräykset ovat edelleen suurelta osin alikäytössä suhteessa niihin tarkoituksiin, joihin niitä voitaisiin käyttää. Unionilla on valtuuksia, jotka mahdollistavat enemmän toimia kuin se on tähän mennessä toteuttanut. Esimerkiksi rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, joka kuuluu palvelujen tarjoamisen vapauden piiriin ja jonka tavoitteena on lainsäädännön säännösten lähentäminen, olisi käytettävä tehokkaammin rajatylittävien terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen nykyisten esteiden poistamiseksi.

On esimerkiksi yleisesti tunnustettu, että rajatylittävän terveydenhuollon saatavuus ja parempi koordinointi ja parhaiden käytäntöjen edistäminen jäsenvaltioiden välillä voivat tuoda huomattavia etuja.

Toisaalta tiedämme, että suurin osa terveydenhuoltojärjestelmien rahoituksesta on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla ja että jäsenvaltiot käyttävät monia toimivaltuuksia. Kunnianhimoisessa eurooppalaisessa terveyspolitiikassa olisi kunnioitettava näitä tosiasioita eikä herätettävä odotuksia, joita ei voida koskaan täyttää. Kaikkia terveyshankkeita ei voida rahoittaa EU:n laajemmasta terveysohjelmasta, eikä kaikkia hyviä ideoita voida toteuttaa EU:n tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Olemme kuitenkin päättäneet työskennellä paljon vahvemman EU:n terveyspolitiikan puolesta ja edistää kaikkia tarvittavia toimia, joilla on selkeää EU:n lisäarvoa ja joilla pyritään muun muassa vähentämään terveyspalvelujen sisämarkkinoiden pirstaleisuutta.

Eurooppamme perustuu toissijaisuuteen ja solidaarisuuteen. Esimerkiksi jokainen alue tietää paljon paremmin kuin Bryssel, missä ja miten sen naapurustossa sijaitsevaa sairaalaa tai terveyskeskusta on hoidettava. Kansallinen politiikka tietää, mikä on paras tapa järjestää sairaanhoito ja terveydenhuoltojärjestelmä. Kun on kyse rajatylittävistä uhkista, joihin voidaan puuttua vain yhdessä, kun on kyse tuotteiden sääntelystä yhteisillä sisämarkkinoillamme, jotka edistävät innovointia ja rajoittavat terveysuhkia, kun on kyse rajatylittävästä terveydenhuollosta ja monista muista aloista, Eurooppa on kuitenkin paras tapa toimia. Meillä ei ole oikeutta vain yhteen tasoon, vaan ajattelemme ja toimimme eri tasoilla. Asetamme ihmisten tarpeet etusijalle, ja uskomme vahvasti parempaan, joustavampaan ja toissijaisuuden ja solidaarisuuden Eurooppaan.

Kun pandemia iski, koordinoitujen toimien puute EU:n tasolla johti pandemian alkuvaiheessa todellisiin ongelmiin, kuten sisärajojen sulkemiseen ja sisämarkkinoiden halvaantumiseen, mikä vaikeutti erittäin paljon välttämättömien tavaroiden, myös lääkkeiden, liikkumista. Tämän vuoksi vaadimme, että opit otetaan opiksi ja että EU:n on omaksuttava koordinoidumpi lähestymistapa, joka antaa EU:lle todellista ja tehokasta toimivaltaa ja tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden nykyisiin ja tuleviin kriiseihin.

Euroopan parlamentti on korostanut, että pandemia ei tunne rajoja tai ideologioita ja että se edellyttää koko kansainvälisen yhteisön yhteistyötä ja solidaarisuutta sekä YK:n järjestelmän ja erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) vahvistamista. EPP-ryhmä katsoo, että kaikki asianomaiset osapuolet, myös Taiwan, olisi otettava mukaan WHO:n kokouksiin, mekanismeihin ja toimiin erityisesti maailmanlaajuisen kansanterveydellisen kriisin aikana.

3. Uudet realiteetit

Väestörakenteen kehitys, ilmastohaasteet, innovaation saatavuus, paremmat mahdollisuudet saada hoitoa kaikille, kroonisten sairauksien suuri esiintyvyys, digitalisaatio (sähköinen terveydenhuolto) ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys ovat jo lisänneet terveyspolitiikan painopistettä EU:n tasolla. Nämä haasteet edellyttävät koordinoitua vastausta EU:n tasolla, sillä ne ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille eivätkä tunne rajoja.

Nämä suuntaukset ovat tulleet jäädäkseen, ja ne vain kiihdyttävät terveyspolitiikassa parhaillaan tapahtuvia muutoksia. Meidän on otettava huomioon sosiaaliset ja maantieteelliset terveyserot ja varmistettava, että kaikkialla Euroopassa on yhtäläiset mahdollisuudet saada korkealaatuista terveydenhuoltoa.

Viimeisimmässä EU-ohjausjaksolla jäsenvaltioille antamissaan suosituksissa Euroopan komissio ilmaisi hiljattain huolensa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välittömästä ja pitkän aikavälin valmiudesta selviytyä tulevista hätätilanteista ja totesi, että COVID-19-pandemia on tuonut esiin jo olemassa olevia rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien saatavuuteen, tehokkuuteen ja kestävyyteen. Terveydenhuollon riittämätön rahoitus, heikko perusterveydenhuolto ja heikko koordinointi ovat todettuja ongelmia.

Kriisi on myös osoittanut, että näyttöön perustuva terveyspolitiikka on tärkeää. Tämä koskee sekä hoito- että ennaltaehkäisyaloitteita. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja niillä olisi varmistettava mahdollisimman hyvä terveystulos.

4. COVID-19, viimeinen kehotus muutokseen

COVID-19 asetti meille ennennäkemättömiä rajoittavia toimenpiteitä yhteisöjemme suojelemiseksi ja asetti terveydenhuoltojärjestelmiimme valtavia paineita.

EPP-ryhmä on kiitollinen kaikille etulinjan työntekijöille: lääkäreille ja sairaanhoitajille, hoitajille ja siivoojille sekä heidän perheilleen.

Menetettyjen ihmishenkien laajuudesta ja koordinoinnin puutteesta huolimatta on saatu paljon aikaan: EMA on nopeuttanut rokotteen tai lääkkeen hyväksymisprosessia, Euroopan komissio rahoittaa yli 100 tutkimusryhmää eri puolilla Eurooppaa, mukaan lukien ensimmäiset kliiniset kokeet COVID-19-rokotuksesta Euroopan unionissa. Olemme reagoineet joustavasti ja ottaneet käyttöön kaikki jäljellä olevat talousarviovarat kriisin torjumiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen väliaikaisen muutoksen alle kahdessa viikossa Euroopan komission ehdotuksen jälkeen, jotta minimoitaisiin häiriöt keskeisten laitteiden toimituksissa sisämarkkinoilla nykyisen pandemian aikana. Euroopan komissio on ottanut käyttöön suuntaviivoja ja rahoitustukea COVID-19-potilaiden hoitamiseksi muissa jäsenvaltioissa, kun kotimaan kapasiteetti on käytetty loppuun, ja Euroopan komissio on ottanut käyttöön kaksi mekanismia (rescEU ja yhteishankinnat) saadakseen lisää laitteita eniten tarvitseviin jäsenvaltioihin. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä Euroopan unioni yhdisti voimansa maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa käynnistääkseen Coronavirus Global Response -aloitteen. Lopuksi totean, että olemme erittäin tyytyväisiä Euroopan komission hyväksymään EU:n rokotusstrategiaan ja aiomme osallistua sen nopeaan täytäntöönpanoon.

Olemme kuitenkin kaikki yhtä mieltä siitä, että tämä ei riitä. Tässä akuutissa kriisissä on tehtävä paljon enemmän ja valmistauduttava paremmin tuleviin kriiseihin.

PPE-ryhmä uskoo vahvasti, että Eurooppa voi selvitä tästä kriisistä vain, jos eurooppalainen perhe seisoo yhdessä solidaarisuudessa ja vastuullisuudessa. Meillä kaikilla on oma tehtävänsä. Huolehtimalla toisistamme. Luottamalla toisiimme. Pitämällä etäisyyttä suojellaksemme haavoittuvia ihmisiä.

Joidenkin COVID-19-rajoitusten lieventäminen on perusteltua, jotta taloudellinen toiminta ja sosiaalinen elämä voivat jatkua, ja myös lasten on jatkettava mahdollisuuksien mukaan koulunkäyntiä. Olemme kuitenkin hyvin huolissamme siitä, että toimenpiteiden liian nopea poistaminen voi johtaa viruksen toiseen aaltoon, joka koettelisi terveydenhuoltojärjestelmiemme kapasiteettia ja johtaisi sairaalahoitoa tarvitsevien COVID-19-potilaiden määrän kasvuun sekä terveydenhuollon työntekijöiden ja heidän perheidensä kärsimyksiin. Monet ihmiset kuolevat paljon aikaisemmin kuin normaalisti, ja terveydenhuollon työntekijät joutuvat fyysisesti ja henkisesti äärirajoille. Rajoitustoimenpiteet olisi poistettava vain vaiheittain, koordinoidusti EU:n tasolla ja toteuttamalla voimakkaasti sosiaalista etäisyyttä, henkilökohtaisia suojavarusteita, yleisiä testejä ja kontaktien jäljittämistä. EU:n ja jäsenvaltioiden on oltava valmiita asettamaan rajoituksia uudelleen alueellisella tasolla, jos kansanterveysalan ammattilaiset pitävät sitä tarpeellisena.

Todellisuus on osoittanut, että emme voi voittaa tätä kriisiä yksin. Emme myöskään asettamalla kansalliset toimivaltuudet vastakkain EU:n toimivaltuuksien kanssa. Se voidaan voittaa vain, jos teemme yhteistyötä.

5. EPP-ryhmän kehotus toimia

Koska olemme siirtymässä kohti COVID-19:n poistumisstrategioita yhdessä taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen kanssa, PPE-ryhmä käynnisti laajan pohdinnan ensimmäisistä opetuksista, joita pandemiasta voidaan oppia, asettamalla terveyspolitiikan painopistealueiden keskipisteeseen ja maksimoimalla sen, mitä voidaan tehdä nykyisissä institutionaalisissa puitteissa:

1. PPE-ryhmä tukee voimakkaasti "terveys kaikissa politiikoissa" -lähestymistapaa (HIAP ) ja sen täysimääräistä täytäntöönpanoa vastauksena kansanterveyden monialaiseen luonteeseen, ja sen tavoitteena on integroida terveysnäkökohdat horisontaalisesti kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin, kuten maatalouteen, liikenteeseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen, ympäristöön ja ilmastoon;
2. Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi keskityttävä enemmän terveyteen ehdottomana painopisteenä kaikissa asiaan liittyvissä budjettikohdissa rakennerahastoista ESR:ään ja tutkimukseen. PPE-ryhmä suhtautuu myönteisesti ehdotukseen EU4Healthin perustamisesta ja kannattaa paremmin rahoitettua, itsenäistä, vankkaa ja kunnianhimoista terveysohjelmaa, jolla on valmiudet vastata kaikkiin tuleviin pandemioihin ja terveysuhkiin. Tässä ohjelmassa käsitellään myös väestön ikääntymisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn haasteita, edistetään terveellistä elämäntapaa terveellisessä ja myrkyttömässä ympäristössä tai valmistellaan terveydenhuoltojärjestelmiämme uutta teknologiaa varten ja varmistetaan terveysosaaminen. PPE-ryhmä toteaa, että EU:n koheesiopolitiikka on myös yksi väline kriisin seurausten käsittelemiseksi. PPE-ryhmä kehottaa komissiota asettamaan terveydenhuollon korkeammalle prioriteetille koheesiopolitiikassa, sillä investointeja tarvitaan, jotta voidaan varmistaa terveydenhuoltopalvelujen yhtäläinen saatavuus kaikkialla Euroopassa. PPE-ryhmä sitoutuu työskentelemään sen puolesta, että komission ehdotuksesta päästään nopeasti sopimukseen ja että se pannaan nopeasti täytäntöön;
3. EPP-ryhmä kehottaa perustamaan EU:n rahaston, jolla autetaan jäsenvaltioita vahvistamaan sairaalainfrastruktuuriaan ja terveyspalvelujaan ja varmistamaan terveydenhuollon, hoidon, terveystieteiden tutkimuksen ja innovoinnin korkeimmat standardit. PPE-ryhmä vaatii pandemioihin erikoistuneiden sairaaloiden eurooppalaista verkostoa jokaiselle EU:n alueelle, jotta vältetään sairaaloiden ylikuormitus. Tämän erikoistuneen rakenteen tulisi kattaa terveydenhuolto, tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen;
4. Terveystutkimus (perustutkimuksesta translaatiotutkimukseen) on olennaisen tärkeää sairauksien ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon kannalta. Euroopan terveystutkimus on kuitenkin hyvin hajanaista. Synergiaa jäsenvaltioissa tehtävän tutkimuksen kanssa olisi lisättävä. Myös terveystutkimustiedon tasolla tarvitaan voimakkaita toimia. Korostaa, että kliiniseen tutkimukseen on sisällytettävä myös sukupuolitasapainoinen lähestymistapa, jotta voidaan arvioida, miten mahdolliset rokotteet tai hoidot voivat vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoin. EPP-ryhmä kannattaa EU:n terveysakatemiaverkoston perustamista osana eurooppalaista kokonaisvaltaista terveyssuunnitelmaa, jossa olisi vähintään yksi (yliopisto-)sairaala jäsenvaltiota kohti ja joka toimisi eurooppalaisen huippuluokan lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen kansallisena levityskeskuksena. EU:n terveysakatemiaverkostossa olisi oltava pakollista ja säännöllistä tiedonvaihtoa, parhaista käytännöistä oppimista ja henkilöstön vaihtoa. Tämä verkosto on ratkaisevan tärkeä Euroopan terveystutkimuksen pirstaleisuuden poistamiseksi, sillä se edistää synergiaa ja tutkimusyhteistyötä jäsenvaltioiden tasolla ja parantaa biolääketieteellisen tutkimusyhteisön teknisten ja infrastruktuuriresurssien yhteiskäyttöä. Sen pitäisi myös tarjota kansalaisille tietoa siitä, mihin aloihin jäsenvaltiot ovat erikoistuneet lääketieteen alalla, kuten uusiin ja kehittymässä oleviin tauteihin;
5. Jotkin jäsenvaltiot ovat osoittaneet solidaarisuutta varmistamalla potilaiden rajatylittävän siirron muissa jäsenvaltioissa sijaitseviin sairaaloihin, joissa on vielä hoitokapasiteettia, sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön rajatylittävän liikkuvuuden , joka on ammattipätevyysdirektiivin kautta osoittautunut yhdeksi vapaan liikkuvuuden periaatteen kulmakivistä myös tämän kriisin aikana. PPE-ryhmä tukee tämän välineen vahvistamista suuntaviivoillaan. EPP-ryhmä tukee terveydenhuoltopalvelujen koordinoinnin lisäämistä, jotta voidaan tilapäisesti helpottaa ylikuormitettuja rakenteita. On kiireellisesti laadittava uusi EU:n terveydenhuollon työvoimaa koskeva toimintasuunnitelma, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2020 ja jossa otetaan huomioon pandemiasta saadut kokemukset, jotta terveydenhuollon ammattihenkilöille voidaan tarjota uusi asianmukainen, strateginen ja operatiivinen kehys - myös heidän rajatylittävän liikkuvuutensa osalta, sillä se voi olla elintärkeää laitoksille, joissa he työskentelevät, erityisesti hätätilanteissa, kuten muun muassa pandemian aikana. Rajatylittävästä terveydenhuollosta annettu direktiivi on saatettava paremmin osaksi kansallista lainsäädäntöä erityisesti sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on selvitetty potilaiden liikkuvuuden, korvausmenettelyjen ja ennakkolupien keskeisiä käsitteitä. Tältä osin eurooppalaisten referenssiverkostojen potentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin tehostamalla toimintaa, ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava yksinkertaistettua ja selkeämpää ennakkolupajärjestelmää;
6. Jäsenvaltioiden ja raja-alueiden olisi syvennettävä rajatylittävää terveydenhuoltoyhteistyötä tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ilman hallinnollisia esteitä, myös tarjoamalla mahdollisuus saada laadukkaita palveluja rajan molemmin puolin lähellä potilaan asuinpaikkaa raja-alueella. Sairaaloiden välisiä sopimuksia olisi edistettävä, jotta hätäpalvelut voivat ylittää rajan kiireellisissä hälytystehtävissä ihmishenkien pelastamiseksi;
7. COVID-19-taudin uusi puhkeaminen on osoittanut meille, että rokotteiden ja hoitojen osalta meidän on edelleen vahvistettava talousarviotukea, jotta voimme koordinoida tutkimukseen ja tieteeseen liittyviä ponnisteluja ja virtaviivaistaa lääkkeiden tai rokotteiden hyväksymisjärjestelmää vaarantamatta kuitenkaan terveysturvallisuutta. Tulemme aina puolustamaan teknologista edistystä rokotteiden ja hoitojen kehittämisessä. Osana tätä lähestymistapaa olemme valmiita omaksumaan sääntelyn joustavuuden, kun se on tarpeen kriisiaikoina, jotta kliiniset tutkimukset voidaan toteuttaa kiireellisesti ja turvallisesti. Ennalta varautumisen periaatetta kunnioittaen rokotteiden ja hoitojen kehittämistä ei saa estää tiettyjä tekniikoita koskevalla perusteettomalla skeptisyydellä. Meidän on tehtävä kaikkemme kehittääksemme ja tuottaaksemme niitä EU:ssa ja tehdaksemme niistä maailmanlaajuisesti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia käyttämällä EU:n tason yhteisiä julkisia hankintoja niiden jakamiseksi kansalaisillemme. Luotamme vuoropuheluun ja yhteistyöhön, mutta jos rokote kehitetään ensin Euroopan ulkopuolella eivätkä muut ole halukkaita jakamaan sitä kanssamme, meillä on myös suunnitelma B. Oikeudellisesti on esimerkiksi mahdollista soveltaa niin sanottua pakkolisensointia. EU:n jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tehtävä tämä yhdessä. Euroopan komission, ei yksittäisten maiden, pitäisi vastata prosessista ja koordinoinnista EU:n tasolla. Olisi myös harkittava kaupallisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että lääkkeet ja rokotteet ovat kaikkien saatavilla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Euroopan komission toteuttamat lääkinnällisten laitteiden yhteishankintamenettelyt ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi kriisitilanteessa, ja siksi niitä olisi laajennettava edelleen lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin. Kaikista rokotteiden tutkimukseen ja kliinisiin kokeisiin liittyvistä ponnisteluista huolimatta on tärkeää korostaa, että myös viruslääkkeet ovat ratkaisevan tärkeitä;
8. Tulevaisuutta varten meidän olisi tarkasteltava Yhdysvaltojen Biomedical Advanced Research and Development Authorityn kaltaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmalleja, jotka olisi perustettava EU:hun, jotta voimme reagoida nopeammin vastaavassa kriisitilanteessa;
9. Mikrobilääkeresistenssi on vakava maailmanlaajuinen terveysriski ja vakava riski Euroopan kansalaisten hyvinvoinnille, ja se tulee haastamaan perusteellisesti Euroopan terveydenhuoltojärjestelmät ja yhteiskunnat. WHO:n lukujen mukaan Euroopassa kuolee vuosittain 33 000 ihmistä, koska antibiootit eivät enää tehoa. EPP-ryhmä pyrkii tekemään tästä Euroopan terveyspolitiikan ehdottomasta painopistealueesta, muun muassa osoittamalla enemmän rahoitusta tämän alan kipeästi kaivattuun tutkimukseen. Kannatamme siksi eläinlääkintäalaa koskevan EU:n lainsäädännön tiukkaa täytäntöönpanoa. Seurannan lisäksi tuemme vertailuarvoja ja antibioottien käytön jatkuvaa vähentämistä eläinlääkintäalalla yhden terveyden lähestymistavan mukaisesti. Olemme myös vakuuttuneita siitä, että antibioottien käyttöä ihmisillä on vähennettävä. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, jotta ihmisille tarkoitettuja antibiootteja määrätään harkitusti ja jotta sairaaloiden hygieniaa parannetaan. Pyydämme komissiota tutkimaan EU:n lainsäädännön oikeudellisia vaihtoehtoja, jos jäsenvaltiot eivät toimi asianmukaisesti. Meille on ensisijaisen tärkeää luoda puitteet uusien antibioottien innovoinnin edistämiseksi, koska tarvitsemme kipeästi uusia tuotteita markkinoille potilaiden käyttöön. Jopa varovaisen käytön skenaariossa tarvitsemme uusia aineita, jos emme halua ajautua tilanteeseen, jossa antibiootit eivät toimi lainkaan ja päädymme antibioottien jälkeiselle alueelle. Lääketeollisuudelle ei ole tällä hetkellä houkuttelevaa investoida tälle alueelle, koska markkinoille tulevien uusien antibioottien käyttöä rajoitetaan hyvistä syistä. Tämän vuoksi tarvitaan joko harvinaislääkkeiden tai lastenlääkkeiden alaan verrattavia kannustimia tai uusia innovatiivisia kannustimia;
10. Yksi tehokkaimmista toimista vaikuttavan eurooppalaisen maailmanlaajuisen terveyssuunnitelman toteuttamiseksi on ennaltaehkäisyn vahvistaminen; tämän painopisteen mukaisesti edistämme yhtenäisen ja johdonmukaisen eurooppalaisen rokotuskalenterin laatimista lapsille, vanhuksille ja kaikille Euroopan väestön haavoittuville ryhmille;
11. Euroopan teollisuus: EU:n riippuvuutta kolmansista maista voidaan vähentää monipuolistamalla toimitusketjuja, tuotantokapasiteettia näiden tuotteiden, erityisesti desinfiointigeelin, hengityskoneiden ja suojavarusteiden, valmistamiseksi sekä digitaalisten valmistusvalmiuksien, kuten 3D-tulostuksen, yhdistämistä ja koordinointia, mikä voi edistää tarvittavien laitteiden valmistusta; jatkamaan EU:n kauppapolitiikkaa, jossa keskitytään avoimeen strategiseen autonomiaan, jolla tuetaan toimitusketjujen monipuolistamista ja joustavuutta ja jonka ytimessä on avoin, sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä, jolla varmistetaan lääkkeiden maailmanlaajuinen saatavuus ja jota täydennetään "strategisen toimitusketjun monipuolistamisrahastolla", jolla tuetaan aktiivisesti yrityksiämme; kannustamaan kaikkia maita liittymään WTO:n lääketariffien poistamista koskevaan sopimukseen ja vaatimaan sen soveltamisalan laajentamista koskemaan kaikkia lääkkeitä ja lääkkeitä. PPE-ryhmä katsoo, että EU:n on säilytettävä vahva eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä, jotta voidaan kannustaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja valmistusta Euroopassa ja varmistaa, että Eurooppa pysyy innovaattorina ja maailman johtavana toimijana;
12. Kukoistava ja teknisesti kehittynyt eurooppalainen terveydenhuoltoala ja kilpailukykyinen tutkimusyhteisö ovat elintärkeitä. Tämä edellyttää kunnianhimoista ja selkeää sääntelykehystä eurooppalaisille yrityksille sekä kohdennettuja resursseja tieteelliseen ja terveystutkimukseen;
13. PPE-ryhmä puolustaa sitä, että EU:lla olisi oltava nopean toiminnan valmiudet, jotta se voi reagoida koordinoidusti suuriin terveysuhkiin, erityisesti pandemioiden tapauksessa, jotka leviävät helpommin maanosassa, joka perustuu vapaaseen liikkuvuuteen ja liikkumiseen. COVID-19:n ensimmäisen osan aikana vallinnut tilanne, jossa välttämättömiä tavaroita, kuten suoja- ja lääkinnällisiä laitteita, ei voitu toimittaa kansallisella tasolla tai niitä ei voitu toimittaa sisämarkkinoilla, ei saisi toistua. PPE-ryhmä kehottaa käynnistämään "terveydenhuollon autonomiaa koskevan toimintasuunnitelman", jotta kriittisiä/elintärkeitä lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita sekä keskeisiä lääkinnällisiä laitteita voidaan valmistaa ja varastoida riittävästi EU:ssa, jotta emme olisi suurelta osin riippuvaisia ulkopuolisista toimittajista. Jotta EU:n ja jäsenvaltioiden valmiuksia toimia terveyshätätilanteissa voitaisiin parantaa, PPE-ryhmä ehdottaa, että EU:n oikeusjärjestelmää tarkistetaan ja ajantasaistetaan terveyshätätilanteita varten pandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Nopean reagoinnin tietojärjestelmän avulla kukin jäsenvaltio voisi suoraan ja viipymättä ilmoittaa muille jäsenvaltioille välttämättömien lääkkeiden puutteesta ja siten käynnistää mekanismin, jolla varastot voidaan sijoittaa riittävästi paikallistasolle;
14. Lääkepula on kasvava uhka Euroopan kansalaisten terveydelle ja eurooppalaisille terveydenhuoltojärjestelmille. EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava päättäväisesti näiden puutteiden ehkäisemiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi. Toimitusten muutoksiin liittyvien kysymysten osalta Coronan tilanne on korostanut nykyisen eurooppalaisen järjestelmän tiettyä haavoittuvuutta, joka koskee lääkkeiden ja vaikuttavien farmaseuttisten ainesosien hankintaa Euroopan ulkopuolelta. On tärkeää, että sääntelyviranomaisten ja teollisuuden välillä käydään parempaa ja pitkäjänteisempää vuoropuhelua tästä asiasta, jotta voidaan varmistaa tietojen parempi jakaminen ja aiempaa varhaisemmat ennusteet siitä, missä tilanteissa puutteita voi esiintyä tulevaisuudessa. EPP-ryhmä kehottaa lisäämään eurooppalaista koordinointia ja tiedonvaihtoa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Puolustamme toimitusten ja toimitusketjujen monipuolistamisen edistämistä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Euroopan on välittömästi laadittava toimintasuunnitelma, jolla puututaan välttämättömien/elämää säästävien lääkkeiden puutteeseen ja tuetaan lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden strategista varastointia sekä vältetään kriisiaikoina sisämarkkinoiden sisäiset ja ulkoiset häiriöt. Vaadimme lääkkeiden tuotanto- ja jakeluketjun avoimuuden lisäämistä ja eurooppalaisen kriisinesto- ja kriisinhallintayksikön perustamista. Velvollisuutenamme on turvata toimitukset potilaiden etujen mukaisesti, ja tätä varten hintakriteerin ei pitäisi enää olla tarjouspyyntöjen kulmakivi, vaan sitä pitäisi täydentää laadullisilla kriteereillä, kuten tuotantolaitosten lukumäärällä, tuotantopaikoilla sekä sosiaalisten, ympäristöön liittyvien, sähköisten ja laatustandardien noudattamisella;
15. EPP-ryhmä kannattaa sitä, että terveyteen kiinnitetään nykyisessä Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmassa (EPCIP), joka keskittyy tällä hetkellä liikenteeseen ja energiaan, enemmän huomiota, mikä johtaa Euroopan elintärkeiden terveysinfrastruktuurien tunnistamiseen ja nimeämiseen ja komission osallistumisen lisäämiseen elintärkeiden terveysinfrastruktuurien suojelun tukemiseen jäsenvaltioissa. EPP-ryhmä kannattaa siksi voimakkaasti sitä, että EU4Health-ohjelman osa-alueella tuetaan investointeja elintärkeisiin terveysinfrastruktuureihin, -välineisiin, -rakenteisiin, -prosesseihin, -prosesseihin ja laboratoriokapasiteettiin, mukaan luettuina välineet, joilla voidaan valvoa, mallintaa, ennustaa, ehkäistä ja hallita tautipesäkkeitä. PPE-ryhmä tukee uuden lääkestrategian käynnistämistä, jossa muun muassa Euroopan terveydenhuollon autonomiaa koskeva toimintasuunnitelma muunnetaan pysyväksi lähestymistavaksi, jolla pyritään varmistamaan lääkkeiden toimitusvarmuus ja vähentämään EU:n riippuvuutta kolmansista maista keskeisten lääkkeiden ja lääkinnällisen materiaalin toimittamisessa muun muassa yksinkertaistetuilla menettelyillä turvallisuutta ja tehokkuutta vaarantamatta, ottaen huomioon terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyteen liittyvät haasteet; tämä uusi lääkestrategia on sovitettava yhteen Euroopan komission käynnistämän uuden teollisen strategian kanssa, ja meillä on oltava koordinoitu näkemys aidon terveysalan Euroopan unionin perustamiseksi;
16. Paremman eurooppalaisen pandemiavastejärjestelmän luomiseksi ja uuden EU4Health-ohjelman hallinnoinnin tehostamiseksi PPE-ryhmä kannattaa sitä, että Euroopan tautienvalvontakeskusta (ECDC ) on vahvistettava ja muutettava täysivaltaiseksi Euroopan terveysvirastoksi, mukaan luettuna sen varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, jolla on oma ECDC:n viranomainen jokaisessa jäsenvaltiossa ja tiedeyhteisö, joka toteuttaa rajatylittäviä toimenpiteitä ja koordinoi eurooppalaista pandemiavastetta, sekä valmiudet toimia kansanterveyden koordinointikeskuksena. Epidemiologisten valmiuksiensa ohella vahvistetun ECDC:n olisi omaksuttava kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja otettava mukaan talous- ja yhteiskuntatieteilijät, kun se kehittää strategioita ja "sekvenssi- ja terveysanalyysejä" epidemiologisen uhan tai kriisin lieventämiseksi. Pyydämme, että rajatylittäviä terveysuhkia koskevaa eurooppalaista päätöstä arvioidaan kiireellisesti, ja kehotamme komissiota ehdottamaan tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia mahdollisimman pian. Jotta pandemiatilanteisiin reagoimiseen voitaisiin soveltaa johdonmukaisempaa lähestymistapaa, pyydämme komissiota harkitsemaan päätöksen sijasta asetuksen antamista ja tarkistamaan, onko tämä perustamissopimuksen mukaista. PPE-ryhmä puolustaa myös sitä, että EMA:n valtuuksia lääkkeiden puutteiden ehkäisemiseksi ja valvomiseksi olisi vahvistettava;
17. Digitaaliset ratkaisut, kuten sähköiset terveyspalvelut, parantavat terveysongelmien koko elinkaarta ennaltaehkäisystä diagnoosiin ja hoitoon. PPE-ryhmä tukee tekoälyn, data-analytiikan ja muiden supertietokoneiden käyttöä, kuten EU:n terveystietoalustan ja EU:n hätätilanteiden koordinointitietokeskuksen perustamista, jotka voivat auttaa EU:ta keräämään tietoja ja kliinistä käyttöä varten, tunnistamaan käyttäytymismalleja, ihmisvirtoja ja elintärkeitä tuotteita sekä suorittamaan ennakoivaa analyysiä. EPP-ryhmä kannustaa myös luomaan sähköisen potilasrekisterin ja jäsenvaltioiden väliset yhteydet tässä yhteydessä sekä kehittämään yhteisiä EU:n standardeja tiedonkeruuta ja -analyysiä varten, jotta saadaan aikaan yhteinen tietovaranto. Mielestämme sähköisen terveydenhuollon ja m-terveyssovellusten kehyksen jatkokehittämisen olisi perustuttava niiden luotettavuuteen, henkilötietojen suojaamiseen ja digitaalisen terveydenhuollon lukutaidon lisäämiseen EU:ssa. Tiedoista on apua myös päätöksenteon tukemisessa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, näyttöön perustuvassa politiikassa, kliinisten tutkimusten ja tutkimuksen tukemisessa sekä pandemioiden ehkäisyssä ja ennustamisessa. EPP-ryhmä uskoo kuitenkin eettisyyden merkitykseen sekä yksityisyyden, turvallisuuden ja luottamuksen tarpeeseen henkilötietojen jakamisessa. Ihmisten on voitava tuntea olonsa mukavaksi, ja terveydenhuollon lisäarvo ja innovatiiviset hoidot muuttuvat yksilöllisiksi (esim. henkilökohtaisten geenitietojen avulla). Sovellusten käyttöä olisi kannustettava vapaaehtoisesti hajautetussa tallennusjärjestelmässä;
18. EU:n sisällä terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteetissa on huomattavia eroja terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuden suhteen. Tämä johtaa terveydenhuollon heikentyneeseen saatavuuteen, pitkiin jonotuslistoihin, terveydenhuoltojärjestelmien heikentyneeseen joustavuuteen ja väestön terveydentilan heikkenemiseen alueilla, joilla on pulaa hoitohenkilökunnasta. EU:n olisi toteutettava toimenpiteitä tämän vaikutusten lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa riittävät terveydenhuollon henkilöstöresurssit koko EU:ssa. EU on myös riippuvainen EU:n ulkopuolelta tulevista terveydenhuollon työntekijöistä, mikä voi vaikuttaa lähtömaiden terveydenhuoltojärjestelmiin;
19. Nykyään yli 30 miljoonaa eurooppalaista elää harvinaisen ja laiminlyödyn sairauden kanssa, ja heillä on vain vähän tietoa sairaudestaan ja oikeuksistaan, vain vähän hoitoja ja suuri psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen haavoittuvuus. Harvinaiset ja laiminlyödyt sairaudet eivät pysähdy rajoille. Harvinaisia ja laiminlyötyjä sairauksia koskeva eurooppalainen yhteistyö ja koordinointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta potilaat voivat saada käyttöönsä parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta jäsenvaltiosta riippumatta. Paikallisten ja rajatylittävien ratkaisujen kehittäminen harvinaista sairautta sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen on erittäin tärkeää heidän elämänlaatunsa parantamiseksi lähellä kotia. Siksi meidän on tuettava sitä, että harvinaisia ja laiminlyötyjä sairauksia sairastavien potilaiden on helppo saada käyttöönsä parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta perustamalla eurooppalaisia verkostoja ja selkeitä korvaussääntöjä rajatylittävissä tilanteissa. Tarvitsemme myös lisää investointeja laiminlyötyjen sairauksien tutkimukseen, sillä niihin ei useinkaan ole vielä saatavilla hoitoa tai diagnoosia. Meidän on myönnettävä riittävästi varoja tällaisia sairauksia koskevaan biolääketieteelliseen tutkimukseen, jotta voimme kehittää diagnostisia testejä, kliinisiä kokeita ja tehokkaita hoitoja;
20. COVID-19:n psykologisia seurauksia korostetaan monissa raporteissa ja tutkimuksissa. Kaikenikäisiin ihmisiin on vaikuttanut tarve eristää heidät sosiaalisesti pitkäksi aikaa viruksen leviämisen pysäyttämiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstö selviytyy lisääntyneestä stressistä, jota COVID-19-potilaiden hoitaminen aiheuttaa, ja on samalla huolissaan omasta terveydestään ja perheensä terveydestä. EPP-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota laatimaan EU:n laajuisen mielenterveyttä koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2021-2027, jotta voidaan puuttua yhteiskunnan merkittäviin mielenterveysongelmiin. Toimintasuunnitelmaan tulisi sisältyä tietoisuuden lisääminen mielenterveyden merkityksestä. Siihen olisi myös sisällyttävä kampanja, jossa kansalaisia neuvotaan, miten he voivat turvata mielenterveytensä näissä uusissa olosuhteissa, ja kerrotaan, mistä he voivat tarvittaessa hakea neuvoja;
21. Ikääntyneiden ihmisten terveys- ja hoitotarpeisiin on puututtava kiireellisesti. Se, että hyvin moni vanhus kuoli COVID-19-tautiin hoitokodeissa, edellyttää hoitotarjonnan kiireellistä tarkistamista. Kannatamme ikääntyneiden ihmisten oikeutta tehdä hoitoa koskevia valintoja, mukaan lukien mahdollisuus jatkaa asumista kotonaan kotihoidon tuella ja saada laadukasta hoitokotihoitoa, jos se on tarpeen. PPE-ryhmä vaatii terveenä ikääntymistä koskevaa toimintasuunnitelmaa ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi, mukaan lukien laadukkaan terveydenhuollon tarjoaminen. PPE-ryhmä kehottaa hyväksymään eurooppalaisen hoitajastrategian, jotta tunnustetaan sosiaaliset vaikutukset, jotka liittyvät muutoksiin ja työpaikkojen menettämiseen, erityisesti hoitovelvollisuuksia hoitaville henkilöille, jotka ovat suhteettoman usein naisia. Tässä eurooppalaisessa omaishoitajastrategiassa voitaisiin ottaa huomioon erot jäsenvaltioiden hoitotarjonnassa ja tarjota rahoitusta kriittiselle infrastruktuurille, jolla varmistetaan, että sekä omaishoitajat että hoidon saajat otetaan asianmukaisesti huomioon terveydenhuollossa ja yleishoidossa;
22. COVID-19:n yhteydessä on tärkeää, ettei muita sairauksia unohdeta. COVID-19 vaati, että lääkinnälliset resurssit keskitetään pandemian torjuntaan, jolloin muihin lääketieteellisiin ja terveysongelmiin jää vain vähän kapasiteettia. Tältä osin kehotamme lisäämään ponnisteluja ja yhteistyötä kahden tärkeimmän kuolemansyyn, sydän- ja verisuonitautien ja syövän, osalta EU:n jäsenvaltioissa. On kuitenkin elintärkeää puuttua myös kroonisiin sairauksiin ja niiden merkittävään vaikutukseen hiljaisempina tappajina sekä potilaille että julkisille terveydenhuoltovaroille. Corona-tilanne on osoittautunut erittäin kriittiseksi myös riskipotilaille, esimerkiksi diabetesta ja liikalihavuutta sairastaville ja monisairaille kansalaisille, jotka usein kamppailevat liitännäissairauksien kanssa. Tieteellisessä tutkimuksessa olisi keskityttävä hoitopolkujen luomiseen näitä ja muita elämää muuttavia sairauksia varten. Jatkuvat investoinnit tieteeseen eri sairauksien hoitamiseksi ovat välttämättömiä nykyaikaisten ja turvallisten terveydenhuoltojärjestelmien ylläpitämiseksi;
23. Joka vuosi syöpä tappaa 9 miljoonaa ihmistä. Tämä sairaus vaikuttaa jokaiseen eurooppalaiseen perheeseen. Olemme hyvin iloisia siitä, että syövän torjunnan ensisijaisuus, jota PPE-ryhmä on vaatinut jo kahden vuoden ajan, on Euroopan komission ja neuvoston yhteinen huolenaihe. Puolustamme todellista syövän vastaista yleissuunnitelmaa, jossa yhdistetään tutkimukseen, resursseihin ja kokemukseen liittyvät ponnistuksemme. Varhainen ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hoito sekä syövästä selviytyneiden oikeuksien vahvistaminen tuovat selkeää eurooppalaista lisäarvoa;
24. Syöpää koskevassa kannanotossa kehotamme panemaan täytäntöön HTA-ehdotuksen (terveysteknologian arviointi ). Tämä oli Junckerin komission ainoa terveyteen liittyvä ehdotus, ja olisi erittäin huono merkki, jos Eurooppa ei Corona-kriisin jälkeen pystyisi sopimaan siitä. Sitä tarvitaan kipeästi byrokratian vähentämiseksi ja potilaiden auttamiseksi paremmin. HTA-ehdotukseen olisi kiinnitettävä uutta huomiota, jotta voidaan parantaa yhteistyötä uusien hoitomuotojen arvioinnissa ja vähentää päällekkäisiä hallinnollisia menettelyjä;
25. Huolimatta kaikista ponnisteluista lääketurvajärjestelmän vahvistamiseksi tarvitaan edelleen parannuksia potilasturvallisuuden osalta, erityisesti pakkausselosteen luettavuuden osalta, sillä sen on oltava selkeämpi, luettavampi ja ymmärrettävämpi potilaille. EPP-ryhmä kannattaa sitä, että pakkausselosteen olisi oltava potilasystävällisempi ja että siinä olisi oltava "lääketietolaatikko", jossa kuvataan lääkkeen tärkeimmät tiedot ja sivuvaikutukset. Lääketietolaatikkoa olisi parannettava graafisesti, ja sen olisi oltava helppolukuinen;
26. Potilasryhmät ovat olennaisen tärkeitä potilaiden edunvalvonnan kannalta, jotta voidaan varmistaa, että potilaiden toiveita ja tarpeita kuullaan myös Euroopan tasolla lainsäädäntöprosessien ja muiden kuulemisten yhteydessä. Taloudellinen riippumattomuus on olennaisen tärkeää, jotta potilasryhmät voivat tehdä tärkeää työtään ja edustaa potilaiden etuja ilman suoraa tukea teollisuudelta. Haluamme varmistaa, että lainsäädäntöprosessiin osallistuvat potilasryhmät todella edustavat potilaidensa etuja eivätkä ole riippuvaisia yritysten taloudellisesta tuesta;
27. Terveys ja verotus: EPP-ryhmä tukee voimakkaasti ajatusta edistää terveellistä elämäntapaa edistävien eurooppalaisten maataloustuotteiden tuotantoa ja kulutusta esimerkiksi vaatimalla jäsenvaltioita käyttämään kohdennetumpia arvonlisäverokantoja muun muassa hedelmien ja vihannesten osalta;
28. Terveys, tiedotus, avoimuus ja disinformaatio: Rokotukset ovat avainasemassa hyvän kansanterveyden varmistamisessa. Laajamittaisten suojarokotusten käyttöönotto Euroopassa on vaikuttanut merkittävästi monien tartuntatautien hävittämiseen tai vähenemiseen, mutta rokotukset ovat oman menestyksensä uhreja. Olemme kuitenkin huolissamme rokotusten epäröintisuuntauksesta ja varoitamme sen terveysvaikutuksista. Koulutus- ja valistusohjelmilla on tärkeä tehtävä jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla torjuttaessa väärää tietoa rokotteiden merkityksestä kansanterveydelle. EPP-ryhmä vaatii siksi EU:n tasolla koulutusohjelmia ja julkisia tiedotuskampanjoita, joita rahoitetaan EU4Health-ohjelmasta ja joissa korostetaan rokotteiden myönteisiä vaikutuksia. Euroopan komission on edelleen tehostettava jäsenvaltioiden politiikkojen ja ohjelmien koordinointia. Euroopan unionin olisi tiedotettava toimistaan ja suunnitelmistaan laajemmin ja ammattimaisemmin, jotta EU:n toimet ymmärrettäisiin yleisesti;
29. Terveys ja kansainvälinen yhteistyö: Terveen elämän varmistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kaikille kaikenikäisille on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden perustavoitteista. Tämä pandemia on osoittanut maailmalle enemmän kuin koskaan, että maat eivät voi taistella maailmanlaajuista hätätilannetta vastaan yksin ja että tarvitaan syvällistä koordinointia, johdonmukaisuutta ja solidaarisuutta kansainvälisten, maailmanlaajuisten terveysjärjestöjen kanssa ennaltaehkäisyssä, reagoinnissa ja toipumisessa. Siksi me PPE-ryhmässä vaadimme vahvempaa, selkeämpää ja pitkälle tähtäävää yhteistyötä WHO:n ja kaikkien niiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät kestävän kehityksen saavuttamiseksi asettamalla terveysturvan etusijalle. Pandemia on osoittanut, miten tärkeää on solidaarisuus naapuri- ja kehitysmaita kohtaan, kun niitä autetaan vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiään. EU:n on varmistettava, että tuetut järjestöt toteuttavat toimintaansa humanitaaristen periaatteiden mukaisesti ja että rahoitusta ei käytetä sellaisten käsitteiden ja käytäntöjen edistämiseen, jotka eivät ole kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon mukaisia ja jotka ovat ristiriidassa paikallisten yhteisöjen identiteetin, uskonnollisten uskomusten, kulttuuriperinteiden, arvojen ja elämän kanssa. EPP-ryhmä ehdottaa, että vuosittain järjestettäisiin eurooppalainen "pandemiatiedettä käsittelevä huippukokous", jotta lääketeollisuus, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat kokoontua Euroopassa;
30. Olisi harkittavakauppatoimenpiteitä, joilla varmistetaan lääkkeiden, rokotteiden, henkilönsuojainten, lääkinnällisten laitteiden ja niiden tarvittavien komponenttien saatavuus ja esteetön kulku EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. EU:n olisi varmistettava toimitusketjujensa strateginen riippumattomuus ja joustavuuden lisääminen monipuolistamalla lääkkeiden vaikuttavien aineiden, lääkinnällisten tarvikkeiden ja raaka-aineiden tuontia. EU:n olisi tehostettava suorien ulkomaisten investointien seulontaa, jotta terveydenhuoltoalan strategisia teollisuudenaloja voitaisiin suojella ulkomaisilta valtauksilta. On tärkeää, että EU:n perinteinen selkeä sitoutuminen vapaakauppaan turvataan edelleen eikä turvauduta protektionismiin ja lääketuotannon pakolliseen kotiuttamiseen EU:hun. Tämä ei olisi EU:n terveydenhuoltojärjestelmien kannalta kustannustehokasta tai kestävää verrattuna kannustimiin perustuvaan lähestymistapaan. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joissa on merkittävää EU:n omistamaa lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden tuotantoa, olisi kuitenkin aloitettava avoin vuoropuhelu, jotta EU:n kansalaisten luotettava tarjonta voidaan varmistaa.