Kölnin julistus kilpailukyvystä

Työpaikkoja ja kasvua luodaan innovatiivisten yrittäjien ja start-up-yritysten yksityisillä aloitteilla. Muuta lupaavat poliitikot pohjustavat ainoastaan populistien nousua. EU ja jäsenvaltioiden hallitukset voivat ainoastaan luoda puitteet, mutta se on valtava tehtävä. Vain luomalla oikeanlaiset puitteet voimme palauttaa EU:n kilpailukyvyn ja säilyttää eurooppalaisen sosiaalisen mallin rajussa kansainvälisessä kilpailussa. Vain sen avulla voimme tarjota eurooppalaisille uusia työpaikkoja, saavuttaa tavoitteemme, jonka mukaan kilpailukykyisen teollisuuden osuus BKT:stä nostetaan 20 prosenttiin, ja onnistua EU:n teollisuuden elvyttämisessä. Sitoudumme siksi seuraaviin EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteuttaviin rakenteellisiin uudistuksiin.

Populistit väittävät, että julkista velkaa leikkaamalla menetämme itsemääräämisoikeutemme, mutta totuus on itse asiassa päinvastainen: velkatason alentaminen tarkoittaa itsemääräämisoikeuden palauttamista ja hallitustemme talouspoliittisten keinojen lisäämistä, sillä julkisen velan yhä korkean tason seurauksena puskurit eivät ole riittävän suuret mahdollisten uusien investointikapasiteettia heikentävien iskujen kestämiseksi.

• Vaadimme, että vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä ja hyväksyttyjä sääntöjä on sovellettava ja noudatettava täysimääräisesti ja johdonmukaisesti, jotta voimme palauttaa yksityisten sijoittajien luottamuksen.

Uuden komission lähestymistapa on oikea: Euroopan on oltava suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Vakauttaminen tarkoittaa ennen kaikkea sovittujen sääntöjen noudattamista, tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista ja sisämarkkinoiden – EU:n kasvun moottorin – kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä vähäisin kustannuksin.

• Kannustamme komissiota jatkamaan samalla tiellä ja kiinnittämään asianmukaista huomiota suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin. Tavaramarkkinoita on vahvistettava tehostamalla markkinatoimijoiden, tuotteiden ja kansallisten sääntöjen ja lakien valvontaa.
• Kannustamme komissiota vahvistamaan edelleen eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää prosessia lisäämällä kansallista omistajuutta ja keskittymällä ehdotuksissaan kohdennettuihin ja merkittäviin uudistusalueisiin. Jäsenvaltioiden on puolestaan sitouduttava parantamaan täytäntöönpanoa.

EU:n kilpailupolitiikka on ratkaisevan tärkeässä asemassa EU:n sosiaalisen markkinatalouden toiminnan ja sisämarkkinoiden kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta.

• Vaadimme EU:n ja jäsenvaltioiden kilpailulainsäädännön tiukkaa noudattamista valvomalla ja rajoittamalla epäreiluja markkinakäytäntöjä, jotka ovat seurausta monopoleista ja määräävästä asemasta markkinoilla.
• Kilpailupolitiikka on sovitettava yhteen EU:n strategisten tavoitteiden kanssa, jotta eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla maailmanmarkkinoilla.

Voisimme saavuttaa neljän prosenttiyksikön lisäyksen BKT:ssä yhdentämällä edelleen sisämarkkinoita erityisesti digitaalialalla. Haluamme saada aikaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyiset, innovatiiviset ja kansalaiskeskeiset digitaaliset sisämarkkinat. Jotta teollisuutemme pysyisi  kilpailukykyisenä, sen on digitaalistuttava.

• Schengen-alueen osalta EPP-ryhmä korostaa avointen rajojen merkitystä EU:n kilpailukyvylle. Tuemme kaikkia ponnisteluja tämän Euroopan yhdentymisen pilarin säilyttämiseksi täysin entisellään pakolaiskriisin aiheuttamista haasteista huolimatta.
• Uskomme, että kuluttajia ei voida syrjiä heidän maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Perusteettomien maarajoitusten kaltaisiin syrjiviin käytäntöihin on puututtava. Uskomme, että sähköisen kaupankäynnin rajat ylittävän kehittämisen esteet on purettava.
• Haluamme vauhdittaa EU:n teollisuuden digitalisointia digitaalisten taitojen kohdennetun koulutuksen, verkostojen luomisen ja tarvittavan infrastruktuurin avulla. Kaikkien jäsenvaltioiden on edistettävä päättäväisesti infrastruktuurin käyttöönottoa ja ajettava määrätietoisesti teollisuuden digitalisointia komission koordinoimina standardoinnin osalta.
• Haluamme EU:n edistävän investointeja houkuttelevaa politiikkaa, joka koskee uusia teknologioita, kuten 5G:tä, massadataa, pilvipalveluja ja esineiden internetiä.

EU on selvästi jäljessä tavoitteestaan kohdentaa kolme prosenttia BKT:stä tutkimus- ja kehitystyöhön. Erityisesti ongelmia on yksityistä kulutusta varten suunnitellun kahden prosentin saavuttamisessa. Tältä osin voidaan edistyä vain muuttamalla oikeudellista ja taloudellista kehystä.

• Haluamme parantaa tutkimusympäristöä erityisesti pk-yritysten ja start-up-yritysten osalta, mihin pyritään etenkin poistamalla byrokratiaa, parantamalla sääntelykehystä (esimerkiksi konkurssilainsäädäntöä, kauppalakia ja riskipääoman saatavuutta) ja tukemalla tutkimusvetoisia spin-off-yrityksiä.
• EPP-ryhmä haluaa muuntaa innovatiivisen tutkimuksen todellisiksi liiketoimintamalleiksi. Tätä varten EU:n eri rahoitusohjelmat on liitettävä paremmin yhteen, ja niiden välistä yhteistyötä on lisättävä. Kannatamme siksi komission suunnitelmia pk-yrityksiä koskevan oppaan laatimiseksi.

Ryhmämme on edistänyt jatkuvasti ja edistää tulevaisuudessakin komission esittämiä konkreettisia hankkeita, joilla parannetaan pk-yritysten rahoitusolosuhteita, mukaan lukien riskipääoma ja muut pääomarahoitusmuodot, sillä pk-yritykset luovat kahdeksan kymmenestä työpaikasta.

• EPP-ryhmä keskittyy komission pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman pohjalta ensisijaisesti neuvotteluihin arvopaperistamisen ja riskipääoman säännöistä, jotta pk-yrityksille, perheyrityksille ja start-up-yrityksille voidaan tarjota houkutteleva kehys.
• Vain 13 prosenttia pk-yrityksistämme harjoittaa liiketoimintaa EU:n rajojen ulkopuolella. EU:n on siksi tuettava pk-yritysten kansainvälistymistä. Taistelemme sen puolesta, että pk-yrityksemme voivat kasvattaa markkinaosuuttaan EU:n ulkopuolella.
• Kehotamme komissiota kehittämään pankkien rahoitusta koskevaa kehystä ja säilyttämään pk-yritysten tuen pääomavaatimusten osalta.
• Edistämme jatkossakin asianmukaista rahoitusta talousarviovälineille ja ohjelmille, joiden avulla helpotetaan yksityisten yritysten rahoituksen saantia, keskittymällä erityisesti pk-yrityksiin ja start-up-yrityksiin. Koheesiopolitiikka on yhä tulossuuntautuneen unionin tärkein strateginen väline kasvuun ja työpaikkoihin investoimiseksi, ja se on tiiviisti yhteydessä eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Korostamme sen merkitystä, että koheesiopolitiikkaan liittyviä investointeja koordinoidaan tehokkaammin muiden unionin politiikkojen investointien kanssa, jotta voidaan luoda synergiaetuja ja parantaa vipuvaikutusta. Kaikki EU:n varat ja erityisesti Euroopan strategisten investointien rahasto on suunnattava tuottavien alojemme kilpailukyvyn parantamiseksi.

Tosiasiallisessa eläkkeellejäänti-iässä on otettava huomioon pidempi elinajanodote ja väestönkehitys. EPP-hallitukset ovat osoittaneet, että tämä auttaa vakauttamaan sosiaalivakuutusmaksut ja luo kannustimen työpaikkojen luomiseksi samalla kun sen avulla vakautetaan julkista taloutta.

• Kehotamme sovittamaan eläkejärjestelmän yhteen väestönkehityksen kanssa ja tarjoamaan kohdennettuja kannustimia vanhempien työntekijöiden työllistämiseksi.

Tehokkaat työmarkkinat ovat edellytys uusien ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi.

• Pyydämme jäsenvaltioita parantamaan työmarkkinoidensa joustavuutta siten, että sen yhteydessä vältetään epävarmoja työsuhteita. Jäsenvaltioiden on tehostettava toimenpiteitään pimeän työn vähentämiseksi ja lisättävä työmarkkinoille osallistumista erityisesti nuorten osalta samalla kun alennetaan työvoiman verotusta, jotta työn tekeminen olisi kannattavaa, ja säilytetään kokonaisverotulot.
• Työvoiman liikkuvuutta EU:ssa on parannettava tehostamalla työntekijöiden työllistettävyyttä ulkomailla tunnustamalla täysimääräisesti taidot ja pätevyys ja ryhtymällä voimakkaisiin ponnisteluihin työvoimamme kielitaidon parantamiseksi.
• Parhaita käytäntöjä koskevan lähestymistavan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi opittava toisiltaan esimerkiksi perustamalla kaksiosaisia ammattikoulutusjärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet erityisen hyödyllisiksi työelämän kannalta merkityksellisten taitojen opettamisessa. Komission uusia taitoja koskeva strategia voi edistää tätä asiaa merkittävällä tavalla.
• Meidän on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin ponnisteluihin naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi, ja sen yhteydessä on painotettava erityisesti naisten kannustamista yrittäjyyteen.
• EU:n toimielinten ja kaikkien julkishallinnon elinten on työskenneltävä sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaisilla on kaikki nykymaailmassa tarvittavat digitaaliset taidot. Meidän on varmistettava elinikäisen oppimisen avulla, että nämä taidot pysyvät ajan tasalla teknologian kehittymisen kanssa.
• Yrityskulttuurin muuttaminen joustavammaksi ja työolosuhteiden muuttaminen houkuttelevimmiksi on tarpeen, jotta voidaan pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa taitavista työntekijöistä.

Kansalaiset ja yritykset odottavat oikeutetusti, että julkishallinto toimii tehokkaalla tavalla, mikä on myös yksi EU:n jäsenyyden vaatimuksista. Sisämarkkinoiden kasvavan keskinäisriippuvuuden vuoksi julkishallinnon laadusta on tullut entistä merkittävämpi kilpailukykytekijä. Hallinnolliset esteet lisäävät silti yhä liian usein yritysten kustannuksia, mikä koskee erityisesti pk-yrityksiä ja start-up-yrityksiä, ja rajoittavat innovaatioita ja työpaikkojen luomista.

• Vaadimme, että pk-yritystestistä on tehtävä sitova. Kaikissa vaikutustenarvioinneissa on arvioitava pk-yrityksille koituvat vaikutukset, minkä avulla minimoidaan sääntelytaakka ja ehkäistään ja vähennetään byrokratiaan liittyviä kustannuksia.
• Kehotamme jäsenvaltioita ja komissiota vakiinnuttamaan tehokkaan, vaikuttavan ja läpinäkyvän julkishallinnon kaikilla hallinnon tasoilla hyödyntämällä täysimääräisesti sähköisen hallinnon työkaluja, sillä julkishallinto ei voi jäädä digitalisoinnin ulkopuolelle.

Energia on yksi tärkeistä tekijöistä EU:n talouden ja erityisesti teollisuutemme kilpailukyvyn kannalta. EPP-ryhmän energia- ja ilmastopolitiikalla edistetään EU:n teollisuuden kilpailukykyä, sillä pyrimme muuttamaan suunnan teollisuuden nykyisestä alasajosta EU:n teollisuuden elvyttämiseen.

• Tavoitteenamme on varmistaa yrityksille ja kotitalouksille sekä erityisesti teollisuudelle vakaa, älykäs, kestävä ja kohtuuhintainen energiansaanti.
• Esteiden poistaminen energian vapaalta virtaamiselta rajojen yli on ratkaisevan tärkeää Euroopan energiaunionin luomiseksi.