Valitse maa
Valitse maa ja seuraa omien meppejesi uutisia:
Seuraavat maat eivät julkaise sisältöä omalla kielellään. Valitse maa jos haluat seurata uutisia englanniksi tai kansallisella kielellä:
Valittu kieli: Suomi
Mitä etsit?
23.02.2015
Kasvua käsittelevä asiakirja
Eurooppa on edelleen paras paikka elää tässä muuttuvassa maailmassa. Me haluamme puolustaa sosiaalista markkinatalouttamme globalisoituneessa maailmassa väestökehityksen huolestuttavaa trendiä vastaan. Jotta meillä on siihen varaa, meidän on parannettava kilpailukykyämme ja tutkittava Euroopan kasvumahdollisuuksia. Me haluamme kilpailukykyisen teollisuustuotannon pysyvän Euroopassa sen sijaan että annamme työpaikkojen ja (entistä pahempien) saasteiden siirtyä muualle maailmaan.
Me haluamme Euroopan ottavan takaisin paikkansa tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen johdossa. Jäsenvaltioiden vastuulla on useita tärkeitä osa-alueita, kuten rakenneuudistukset, joustavat työmarkkinat sekä kilpailukyky, jotka toteutuvat parhaiten työmarkkinaosapuolten toimivan ja todellisen vuoropuhelun avulla. Pysyvää vakautta ei saavuteta ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Toimiva sosiaalinen markkinatalous on uusien työpaikkojen luomisen perusta.
Lissabonin sopimuksen mukaan unioni tavoitteena on ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, joka tähtää täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen edistykseen”. Euroopalla on keskeinen asema ja monia sen rahoitusosuuteen liittyviä näkökohtia on hahmoteltu ”Cost of non-Europe” -tutkimuksessa (ei-yhdentyneen EU:n kustannukset).
Seuraavan viisivuotisen vaalikauden aikana, perustuen Albufeirassa hyväksyttyihin prioriteetteihin, EPP-ryhmä kohdistaa työnsä seuraaviin viiteen painopisteeseen kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille eurooppalaisille, jotka kärsivät tällä hetkellä eniten työttömyydestä:
Pysyvää kasvua ei saavuteta ilman vakautta. Eikä pysyvää vakautta ei saavuteta ilman kasvua. Yhden jäsenvaltion julkisen talouden ongelmat vaikuttavat maan omien kansalaisten lisäksi myös koko EU:n talouteen ja työpaikkoihin. Jäsenvaltiot ja unioni ovat tehneet viime vuosina paljon töitä palauttaakseen luottamuksen julkisen taloutemme ja rahoitusmarkkinoidemme vakauteen.
Olemme selviytyneet pahimmasta myrskystä, ja Eurooppa on hitaasti mutta varmasti palaamassa kestävän kasvun tielle. Riskejä on kuitenkin edelleen, eikä uudelleen saavutettua uskottavuutta saa vaarantaa. Vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt, makrotalouden valvontakehys, budjettikuripaketti (two-pack) ja talouspolitiikan ohjauspaketti (six-pack) on pantava kaikilta osin täytäntöön ja niitä on noudatettava. Poliittisesti motivoituja muutoksia ja myönnytyksiä ei saa hyväksyä.
Kun kannamme nyt vastuun kestävien talousarvioiden noudattamisesta ja älykkäiden investointien tekemisestä, emme rasita tulevia sukupolvia uudella velalla. Jäsenvaltioiden on noudatettava hyvin kohdennettuja maakohtaisia suosituksia eurooppalaisella ohjausjaksolla korostamalla taloudellisessa ja finanssipoliittisessa koordinoinnissa aiempaa enemmän rakenneuudistuksia ja kilpailukykyä. Ensisijaisena painopisteenä on sovitun pankkiunionin soveltaminen ja valvonta, jotta uskottava ja vakaa järjestelmä saadaan nopeasti voimaan.
Yritystemme kasvu liittyy läheisesti rahoitusmarkkinoiden vakauteen: pk- ja start up -yritysten rahoitusongelmat voidaan ratkaista vasta sitten, kun pankkien taseet on saatu kuntoon ja pankkiunioni asianmukaisesti toteutettu. EKP:n stressitestien tulosten mukaan on välttämätöntä, että lisää pääomaa tarvitsevien pankkien on noudatettava niitä varten laadittua suunnitelmaa. Ryhmämme on jatkuvasti pyrkinyt helpottamaan pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille. Pääomamarkkinaunionin olisi tuettava pk-yritysten halua investoida reaalitalouteen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.
EIP on ratkaisevassa asemassa pienyritysten pääoman saannin helpottamisessa. EIP:n vuoden 2013 pääoman lisäys on käytettävä kokonaan. EIP:n välineitä varten on ehdottomasti otettava käyttöön 20 miljardin euron lisäpääoma. EIP voi tulla mukaan ja ottaa vastuulleen riskin tilanteissa, joissa tavalliset pankit eivät sitä tällä hetkellä tee. Sen olisi laajennettava takuitaan koskemaan paikallisia pankkeja, koska ne ovat ratkaisevassa osassa reaalitalouden rahoittamisessa erityisesti alueilla, joihin talouskriisi vaikuttaa. EIP:n olisi myös laajennettava ulkomaankaupan rahoitusta koskevaa aloitetta EU:n tasolla.
Jäsenvaltioiden olisi käytettävä osa rakennerahastojen määrärahoistaan EIP:n lainariskin jakamiseen ja annettava lainatakuita, jotka tukevat osaamista ja ammattitaitoa sekä pk-yritysten rahoituksen saamista. Meidän on jatkettava EIP-ryhmän aloitteiden pohjalta pk-yritysten innovatiivista rahoittamista, kannustettava pankkeja tarjoamaan rahoitusta lainoilla ja takuilla, varmistettava pitkäaikaisen riskipääoman tarjonta sen vaikuttamatta tavanomaiseen luottopalvelusektoriin ja keskityttävä erityisesti alueisiin, joilla pk-yrityksillä on vain rajalliset mahdollisuudet saada pääomaa.
Lisäksi on kehitettävä vaihtoehtoja pankkisektorin rahoitukselle, koska tarvitsemme nykyaikaisia rahoitusvälineitä, kuten riskipääomaa, joukkorahoitusta ja hankejoukkolainoja. Pk-yrityksiä rahoittavia rahoitusosuuskuntia (luotto-osuuskuntia) olisi myös harkittava vaihtoehtoisina rahoitusvälineinä. Pk-yritysten on voitava osallistua entistä paremmin EU:n tason sekä kansallisen tason julkisiin hankintoihin ja rahoituksen saantiin.
Koska pk-yritysten lainat ovat edelleen tärkeitä rahoitusvälineitä, niiden puite-ehtoja olisi helpotettava lainojen saannin estämisen sijaan. Pk-yritysten pääoman saatavuuden on oltava yksi komission investointipaketin painopisteistä, mitä ryhmämme tukee täysin. Ottaen huomioon kansallisten hallitusten laajan tuen ja odotukset, niiden asiaa edistävät toimet olisivat todellinen osoitus tämän yhteisen hankkeen uskottavuudesta.
Johtopäätös: EU:n on otettava käyttöön kaikki investointilähteet, niin julkiset kuin yksityisetkin, ja asetettava niille kannusteita, jotta pk-yritysten pääoman saatavuus voidaan taata. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia olisi edelleen kannustettava.
Euroopan olisi oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Työttömyyden ja verkkaan kasvun aikana on vältettävä rasittavaa sääntelyä sekä tarkistettava nykyiset säännöt uudistaen niitä työpaikkojen luomista ja investointeja suosivaksi.
Me vaadimme pakollisia vaikutusten arviointeja, joilla mitataan hallinnollista rasitetta ja vastaavia uusien ehdotusten kustannuksia, sekä pakollista pk-yritystestiä. EPP-ryhmä ehdottaa, että tehdään myös riippumattomia arviointeja siitä, mitä seurauksia EU:n lainsäädännöllä on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta. Eurooppa tarvitsee suunnitelmallisia ehdotuksia byrokratian hillitsemiseksi. Ruotsissa, Tšekin tasavallassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa jo toiminnassa olevien elinten työ on hyvänä esimerkkinä Euroopan unionille.
Ryhmämme vaatimuksen mukaisesti uudessa Euroopan komissiossa varapuheenjohtaja on vastuussa lainsäädännön parantamisesta, ja me uskomme uuden rakenteen toimivan. Vaadimme uutta Euroopan komissiota varmistamaan, että byrokraattisen rasitteen kustannuksia vähennetään 25 % tinkimättä tiukoista sosiaalisista, ympäristö- tai kuluttajansuojavaatimuksista. Nykyisten sääntöjen lisäarvoa ja tarkoituksenmukaisuutta on tutkittava järjestelmällisesti soveltaen uudelleentarkastelu- tai raukeamislausekkeita täysimääräisesti. Meidän on edistettävä lainsäädäntöympäristöä, jossa uudet ja nuoret yrittäjät voivat perustaa yrityksen pienemmällä sääntely- ja hallinnollisella rasitteella.
Samalla meidän on laadittava tehokkaat säännöt yhteismarkkinoille, joilla syntyy kasvua ja työpaikkoja. Kulutustavaroiden turvallisuutta ja markkinoiden valvontaa koskeva lainsäädäntö on tässä tärkeä askel. Palvelusektori on todellakin yksi EU:n BKT:n merkittävistä osatekijöistä ja suurin työllistäjä Euroopassa. Euroopan komission olisi vuoden 2015 alkupuolella yksilöitävä, miten poistetaan jäljellä olevat esteet todellisten energian sisämarkkinoiden toteutumiselta. Kiertotalouden kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksiin on tartuttava.
Parhaatkaan säännöt eivät kuitenkaan auta, ellei niitä sovelleta ja noudateta kaikilta osin. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen esteitä kasvun ja työpaikkojen luomiselle ja uusia esteitä pystytetään muun muassa ylisääntelyllä. Yksi esimerkki täytäntöönpanon aiheuttamista ongelmista on Natura-ohjelman täytäntöönpano, joka uhkaa vaikeuttaa keskeisiä investointihankkeita. Euroopan komission on puututtava näihin ongelmiin pikaisesti. Vasta silloin voimme hyödyntää kaikki Natura-koneiston tarjoamat kasvu- ja työpaikkamahdollisuudet ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksillemme.
Tämän toimikauden uusista hankkeista erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskeva hanke tarjoaa mahdollisuuden kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Asiantuntijoiden mukaan tehokkuushyödyt voivat nousta jopa 260 miljardiin euroon vuodessa. Euroopan unionissa suurena esteenä näiden markkinoiden nopealle kehitykselle on markkinoiden hajanaisuus samoin kuin kuluttajien vähäinen luottamus verkossa toteutettavaa liiketoimintaa kohtaan.
Siksi meidän on varmistettava kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpano ja soveltaminen, vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja verkkovälitteinen riidanratkaisu. Tällä sektorilla toimivilla yrityksillä on oltava tasapuoliset toimintaedellytykset, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon. Televiestinnän sisämarkkinapakettia koskevan päätöksen tekeminen nopeasti lopettaa verkkovierailut, yhdenmukaistaa taajuuksien varaamista ja luo oikeudellisen kehyksen verkon neutraaliuden periaatteelle. Vuodeksi 2016 suunnitellun telesääntelyn tiettyjen osien tarkistamisen ansiosta voimme tutkia, miten hyvin säännöt tukevat tälle alalle tehtäviä investointeja ja vahvistavat Euroopan markkinoita. Kansalaistemme digitaalitaitojen parantaminen on asetettava tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Meidän on sopeutettava koulutusjärjestelmiämme uusien digitaalisten haasteiden mukaisiksi.
Koska tietosuoja on ratkaisevaa luottamuksen saavuttamiseksi digitaalisilla markkinoilla, neuvoston on saatettava yhteisten tietosuojasääntöjen ensimmäinen käsittely päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Komissiota on pyydetty tekemään ensi vuonna tekijänoikeuksien suojelua koskevia lainsäädäntöehdotuksia sekä ehdotuksia niiden täytäntöönpanosta. Ne ovat globaalissa taloudessa ratkaisevia, jotta digitaalisten markkinoiden kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Tarvitsemme vahvan EU-strategian, jolla edistetään internetin turvallisuutta ja torjutaan yksityisyyden loukkauksia. ’Esineiden internetin’ kaltaisten kysymysten ratkaisemiseen tarvittavan lainsäädännön kehittämistä varten tarvitaan analyysejä, mutta samanaikaisesti on myös kunnioitettava yksityisyyttä verkossa.
Sisämarkkinoidemme mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja työttömyyttä hillitä vain lisäämällä liikkuvuutta Euroopan työmarkkinoilla.
Euroopan rakennepolitiikan määrärahat ovat vuoteen 2020 saakka yli 350 miljardia euroa. Ne ovat keskeinen keino, jolla voidaan lisätä investointeja, kilpailukykyä ja solidaarisuutta sekä saavuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteet. Pyrimme luomaan riittävän määrän investointeja ja varmistamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) suurimman mahdollisen vaikutuksen. Kumppanuussopimusten avulla kansalliset talousarviot ja ERI-rahastot lähentyvät toisiaan. Kansalliset strategiat olisi laadittava mahdollisimman pian sekä varmistettava, että ne hyödyntävät tehokkaasti ERI-rahastoja ja ovat suunnattu kohti kasvua ja työllisyyttä. Rahoitusvälineitä on käytettävä kasvuun suuntautuvalla tavalla noudattaen asianmukaisesti maakohtaisia suosituksia. Me voimme kuitenkin vain vauhdittaa kasvua ja työpaikkojen luomista ja auttaa tarvittaessa, jos rahoitus saadaan ajoissa ja se todella saavuttaa tavoitteensa. Ohjelmat kuten Horisontti- ja COSME ovat tärkeä osa kasvustrategiaamme.
Investointien lisääminen on tehty mahdolliseksi antamalla etupainotteisesti varoja keskeisille EU-ohjelmille, jotka edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista.
EPP-ryhmä ei suvaitse leikkauksia, viivästyksiä tai huonoa hallintoa kasvuohjelmissa tai poliittisissa painopisteissä, kuten ESR:ssä, koska ne uhkaavat ratkaisevia kannustimia, joista sekä parlamentti että neuvosto ovat sopineet. EPP-ryhmä on sitoutunut siihen, että EU:n talousarvion toistuvaan maksumäärärahojen puutteeseen etsitään ratkaisu, jotta voidaan varmistaa, että EU voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kaikilta osin. Ryhmämme ei hyväksy nykytilanteen ja joidenkin kansallisten hallitusten asenteen kyynisyyttä. Olemme huolestuneita siitä, että vain harvat jäsenvaltiot ovat aloittaneet nuorisotyöllisyysaloitteen varojen käytön, ja vaadimme hakuprosessin helpottamista kaikin mahdollisin tavoin. Yhdessä Euroopan nuorisotakuun kanssa ne voivat olla nuorten työpaikan saantiin liittyvän epävarmuuden poistamisen kannalta erittäin hyödyllisiä. Vuodelle 2016 suunnitellussa monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkastelussa samoin kuin vuotuisissa talousarvioissa olisi pyrittävä edelleen kohti innovaatioita, investointeja, työpaikkoja ja kasvua ja selvitettävä investointivälineiden käytön lisäämistä, jotta voitaisiin suurentaa EU:n talousarvioon kohdistuvaa vipuvaikutusta.
Koska ’reaalitalous’ on Euroopan talouksien perusta, tavoitteenamme on vahvistaa teollisuutemme kilpailukykyä ja jatkaa tuotantoa Euroopassa. Euroopan on saavutettava tavoitteensa, joka on teollisuuden 20 % osuus EU:n BKT:stä. Meidän on otettava käyttöön kaikki keinot ja voimavarat erityisesti tieteen alalla tukemalla vahvaa tutkimuspolitiikkaa ja kehittämällä laadukasta koulutusta jäsenvaltioidemme innovatiivisten teollisuusyritysten kilpailuedun säilyttämiseksi – erityisesti sellaisilla strategisilla sektoreilla kuin ilmailu-, auto-, lääke- ja kemianteollisuus. Teollisuus ja palvelut kulkevat nykyaikaisessa innovatiivisessa taloudessa käsi kädessä.
Ryhmämme tekee kaiken voitavansa välttääkseen Euroopan teollisuuden rasitteiden lisäämistä verrattuna maailmanlaajuisiin kilpailijoihin: emme halua teollisuudellemme uusia rasitteita maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Meidän on löydettävä sopiva tasapaino välttämättömän ympäristölainsäädännön ja sen välille, miten se vaikuttaa Euroopan teollisuuden kustannuksiin ja kilpailukykyyn. Uuden tekniikan nopean kehityksen ansiosta tällaisen kompromissin tekeminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Samalla ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä olisi tultava hyvin tärkeä Euroopan teollisuuden ala.
Sen lisäksi, että energianhintojen on oltava edullisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille, Euroopan on hyödyttävä hyvin yhteen liitetyistä ja toimivista energian, liikenteen ja televiestinnän sisämarkkinoista. Komission investointipaketin on annettava tälle uusi sysäys.
Yhdessä Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa se voisi auttaa julkisten ja yksityisten investointien rahoittamisessa, jotta voitaisiin ripeästi toteuttaa kiireellisiä infrastruktuurihankkeita, kuten Euroopan laajuinen liikenneverkko ja 248 energiaan liittyvää ’yhteisen edun hanketta’.
Liikenne on Euroopan kasvumoottorin selkäranka. Euroopan rautatie- ja ilmailualaa koskevien lainsäädäntöhankkeiden on tuotava todellista kehitystä, ja ne on hyväksyttävä pikaisesti. Euroopan rautatiemarkkinoiden ja SESAR-hankkeen valmistuminen testaa Euroopan kykyä hallita infrastruktuurin haasteita.
3 available translations
Sisällysluettelo