Innovoidaan Eurooppa! Me tuomme kansalaiset innovaation ytimeen

Euroopan on aika herätä

Siinä missä 80- ja 90-luvuilla maailma muuttui pääasiassa kulttuuristen ja poliittisten tapahtumien seurauksena, nykypäivän valtavat sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset lähtevät teknologisista innovaatioista. Yhdysvaltojen, Aasian ja joidenkin Lähi-idän alueiden teknologia kehittyy sellaista vauhtia, että Euroopan on lisättävä vauhtia, otettava välimatka kiinni ja uudistettava tavoitteensa digitaalisen maailman muokkaamiseksi. Innovaatiopolitiikka määrää, miten pystymme varmistamaan eurooppalaisen elämäntapamme tulevaisuudessa.

Euroopalla on etulyöntiasema innovaatiossa

Eurooppalaiset arvot mahdollistavat sen, että maanosamme on mukana seuraavassa innovaatioaallossa. Poliittinen vakautemme ja sosiaalinen markkinataloutemme ovat arvokkaita voimavaroja, jotka antavat meille ainutlaatuisen kilpailuedun olla tulevan digitaalisen muutoksen kärkijoukossa. Maanosallamme on nyt ainutlaatuinen tilaisuus muokata digitaalisen vallankumouksen seuraavaa aaltoa: tulevina vuosina uudet teknologiat tulevat muokkaamaan perusteellisesti perinteisiä teollisuudenaloja ja tulevat osaksi ihmisten päivittäistä elämää monilla muillakin tavoilla kuin viestintätottumuksissa. Seuraava digitaalinen aalto merkitsee muutakin kuin vain tietoteknisiä taitoja ja uusia liiketoimintamalleja. Sen onnistuminen riippuu kyvystämme ymmärtää, miten toteuttaa innovaatiota arjessa. Eurooppalaisen elämäntavan ja siihen kuuluvien arvojen, kuten sosiaalisen markkinatalouden, luovien valmiuksien ja poliittisen vakauden, samoin kuin teollisuudenalojen, tutkimusvalmiuksien, koulutusjärjestelmien ja kulutusvoiman vuoksi Eurooppa sopii parhaiten vastaamaan tähän haasteeseen.

Eurooppalainen elämäntapa tulee muokkaamaan digitaalista aikakautta

Innovaatio on aina ollut erottamaton osa eurooppalaista ajattelu- ja toimintatapaa: Tahdomme, että eurooppalaiset haaveilisivat taas Euroopasta, joka johtaa maailmanlaajuista innovaatiota. Eurooppalaisten yhteiskuntiemme vauraus sekä sosiaaliturvamme tulevaisuudessa riippuvat suurilta osin innovaatiosta.

Euroopan on löydettävä uudelleen halunsa innovaatioon: Meillä on miljoonia startup-yrityksiä, pk-yrityksiä, teollisuudenaloja, nuoria yrittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita valmiina tekemään osansa, jos luomme heille oikeat olosuhteet ja kannustimet kehittyä ja jäädä Eurooppaan.

Euroopassa on löydetty sopiva tasapaino, jonka ansiosta voimme luoda oikeanlaisen innovatiivisen ympäristön, jota määräävät eurooppalaiset arvot eivätkä teknologiajätit tai autoritaarinen valtiojohto. Eurooppalainen tyyli on myös oikeudenmukainen: haluamme auttaa perässä tulevia alueita saavuttamaan edistyneet alueet.

Eurooppa kuuntelee kansalaisten pelkoja ja huolia ja vastaa niihin: innovaatio ei ole pelkkää liiketoimintaa. Politiikan avulla on luotava oikeanlaiset olosuhteet, jotta yhteiskunnat voivat hyväksyä innovaation, mutta on myös ennakoitava ja tasapainotettava sen vaikutuksia kansalaisiin ja yhteisöihin.

On muodostettava Euroopan laajuinen innovaatiounioni, joka 1) parantaa kansalaisten päivittäistä elämää, 2) valmistaa kansalaisia, teollisuudenaloja ja tutkijoita seuraavaan digitaaliseen aaltoon, 3) takaa, että kaikilla on pääsy digitaalisiin mahdollisuuksiin omassa elämässään ja 4) saa runsaasti rahoitusta.

(1) Uskomme, että innovaatio voi parantaa kansalaistemme päivittäistä elämää

• Innovaation tehostaminen edellyttää, että palautetaan kansalaisten luottamus turvalliseen verkkoympäristöön
  • perustamalla uusia eurooppalaisia kyberturvallisuuden tutkimuskeskuksia
  • varmistamalla kriittisen infrastruktuurin (voimalaitokset, vesilaitokset) turvaamista koskevien sääntöjen jatkuva päivittäminen, siten että tarkistetaan verkko-ja tietoturvadirektiivejä
  • perustamalla eurooppalainen kyberprikaati, jotta voidaan näyttää, että pystymme puolustamaan itseämme tietotaidollamme.

• Innovaation tehostaminen tarkoittaa uuden rynnäkön tekemistä johtavilla aloilla, jotta voidaan rakentaa datavetoinen talous ja seuraava ”airbus”. Näitä aloja ovat esimerkiksi seuraavat:
  • Terveys (esimerkiksi syövän ja Alzhemeirin taudin parantamista koskevat hankkeet): tekoälyä ja koneoppimista koskeva aloite (uudet unionin ”laboratoriot”), yksilöllinen terveydenhuolto massadatasovellusten avulla sekä niihin kuuluvat asianmukaiset tietoturvajärjestelyt
  • Liikkuvuus: vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät (C-ITS), joihin kuuluvat älytiet ja parempi intermodaalisuus ja yhteenliitettävyys, puoli-itsenäisesti ja itsenäisesti ohjautuvat ajoneuvot, sähköajoneuvojen ja muiden matalapäästöisten vaihtoehtojen, kuten polttokennojen, yleistyminen
  • Asuminen: digitaalinen arkkitehtuuri rakennuskulujen pienentämiseksi, toisiinsa liitetyt talot energian säästämiseksi, kaupunkisuunnittelu liikenteen hallitsemiseksi ja asuinalueiden kehittymisen ennakoimiseksi, älykaupunkien ja älykylien edistäminen
  • Avaruusstrategia: luonnonkatastrofien varhaisvaroitusjärjestelmät, maapallon kuivuuden, maaperän laadun ja maankäyttömahdollisuuksien satelliittikartoitus, pelastusoperaatiot, maastopalojen kartoitus, autojen navigaattorit, rajatarkastukset, tiedonvälitys,
  • Energia: puhtaiden energiateknologioiden käyttäminen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi lantaa jalostamalla saatava innovatiivinen luontoystävällinen biokaasu.

• Innovaation tehostaminen tarkoittaa myös niiden osa-alueiden elävöittämistä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä elämänlaatumme kannalta:
  • Maataloustuotteet: robotiikan, tarkkuusteknologian ja kartoitusteknologian käyttö torjunta-aineiden käytön rajoittamiseksi; massadata eläintautien, lannoitteiden käytön ja kasvitautien valvomiseksi ja tunnistamiseksi; laajakaistayhteyden käyttöönotto maaseudulla; innovatiivinen lannan prosessointi korkealaatuisten mineraalitiivisteiden tuottamiseksi kestävänä vaihtoehtona kivennäislannoitteille;
  • Paremmat työolot: etätyö, ammatillinen liikkuvuus;
  • Palveluihin pääsy älypalvelun kautta kotoa käsin: terveydenhuollon etäpalvelut, sähköiset terveyspalvelut;
  • Vammaisten henkilöiden paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja osallistua yhteiskuntaan.

• Innovaation tehostaminen tarkoittaa Euroopan kulttuurillisen monimuotoisuuden ja luovan identiteetin parempaa suojelemista. Tästä voidaan mainita esimerkiksi seuraavat:
  • Eurooppalaisen ”Netflixin” edistäminen
  • Eurooppalaisen digitaalikirjaston luominen
  • Sijoittaminen kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin Euroopassa ja digitalisaation vielä tuntemattoman potentiaalin vapauttaminen kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

(2) Tahdomme, että Eurooppa on valmis uutta innovaatioaaltoa varten

• Luodaan oikeat puitteet: Euroopan markkinoilla on 500 miljoonaa kuluttajaa, joten voimme määrätä omat sääntömme, arvomme ja standardimme esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
  • Syvennetään digitaalisia sisämarkkinoita niin, että päästään jakautuneisuudesta ja luodaan korkeimman mahdollisemman tason markkinat;
  • Perustetaan eurooppalainen avoimen tiedon alusta ja rajaton unionin laajuinen vapaa tiedonkulku suurille yrityksille ja startup-yrityksille;
  • Perustetaan eurooppalainen avoimen tieteen pilvipalvelu ja avoimen datan alusta;
  • Huolehditaan tietosuojasta ja turvallisuudesta, jotta voidaan varmistaa luottamus digitaaliseen ekosysteemiin;
  • Ajetaan voimakkaasti pk-yritysten digitalisaatiota;
  • Parannetaan pääsyä rahoitusmarkkinoille älykkäiden investointien tekemiseksi;
  • Helpotetaan siirtymistä laboratoriosta markkinoille – aivan liian usein innovaatioita tehdään, mutta niitä ei pystytä myymään;
  • Tuetaan Euroopan innovaatiopääkaupunki -hanketta ja eurooppalaista naisten innovaatiopalkintoa;
  • Edistetään innovoinnin alalla myönnettävää eurooppalaista StartUp Europe Awards -palkintoa.

• Varmistetaan teknologian käyttömahdollisuus ja tarjotaan oikeanlainen infrastruktuuri, mikä on ratkaisevan tärkeää EU:n yhtenäisyyden varmistamiseksi, esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
  • Hyödynnetään ”esineiden internetiä”, massadataa, lohkoketjua ja ohjelmistojen mahdollisuuksien soveltamista Euroopassa;
  • Uudistetaan ja päivitetään Horisontti 2020 -puiteohjelmaa uusien sääntöjen ja ideoiden arvon perusteella oikeudenmukaisen ja yksinkertaisen prosessin luomiseksi;
  • Jäsenvaltioiden on saavutettava sijoitustavoitteensa 3 % BKT:stä tutkimukseen ja innovaatioon;
  • Älykkään erikoistumisen menetelmistä tehdään oletusmalli vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa;
  • Laaditaan investointisuunnitelma 4.0 (Junckerin suunnitelman seuraaja);
  • Kehitetään luonnollisiin kieliin liittyvää teknologiaa, joka mahdollistaa monikieliset digitaaliset sisämarkkinat;
  • Varmistetaan WiFi4EU, huippunopea laajakaistaverkkoyhteys, taajuuksien yksilöinti, kvanttiteknologian kehittäminen ja 5G;
  • Tuodaan supertietokoneet ja sähköinen infrastruktuuri kaikille alueille (esimerkiksi tiedonlouhinta);
  • Perustetaan eurooppalainen startup-verkosto – ”Erasmus 4.0”;
  • Kannustetaan jatkamaan ja soveltamaan laajemmin älykästä erikoistumista (esimerkiksi Vanguard-aloite) ja jatketaan älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevaa Euroopan innovaatiokumppanuutta.

• Yhdistetään oikeat taidot oikeiden mahdollisuuksien kanssa – houkutellaan OSAAJAMME takaisin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
  • Varmistetaan digitaalinen oppiminen ja digitaalinen lukutaito varhaisesta iästä aina yliopistoon, myös kaikessa ammatillisessa koulutuksessa;
  • Järjestetään yritysten tukemia ”digitaalisia kesäleirejä”;
  • Perustetaan Euroopan innovaatioyliopisto, vahvistetaan nuorten innovoijien ja yrittäjien verkostoja, esimerkiksi EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisön avulla;
  • Sovitetaan yhteen yhteiset maisteri- ja tohtorintutkinto-ohjelmat, digitaalinen Erasmus-jatkotutkinto;
  • Perustetaan internetiä käsittelevä ajatushautomo (”EUI 4.0”);
  • Perustetaan eurooppalainen tieto- ja innovaatioakatemia digitaalisten valmiuksien tutkimusalustoiksi;
  • Edistetään kansalaisten tieteellistä toimintaa;
  • Sisällytetään teknologia nuorten maanviljelijöiden koulutukseen innovaation eteenpäin viemiseksi.

• Luodaan digitaalinen sosiaalinen markkinatalous. Keinoja tähän ovat esimerkiksi seuraavat:
  • Innovaation tarjoamat uudet työmahdollisuudet: meidän on tuettava uusia liiketoimintamalleja, jotka luovat uusia työpaikkoja säilyttäen samalla sosiaaliset säännöt digitaalisessa taloudessa;
  • Reilun kaupan sopimukset työntekijöidemme suojelemiseksi epäreilulta polkumyynniltä;
  • Ammatillinen elinikäinen oppiminen ihmisten taitojen mukauttamiseksi paremmin työmarkkinoiden muutoksiin;
  • Sellaisten uusien työmallien kehittäminen, jotka helpottavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista digitaalisella aikakaudella;
  • Uusi puitekehys digitaalisille alustoille, jolla voidaan varmistaa, että ne epäreilut kaupalliset käytännöt, jotka on kielletty analogisessa maailmassa, kielletään myös digitaalisella aikakaudella.

(3) Tahdomme, että jokainen kansalainen on osa innovaatiounionia

• Osallistava sähköinen demokratia (kuulemiset, osallistuminen päätöstentekomenettelyihin jne.);
• Digitaalinen äänestys Euroopan parlamentin vaaleissa (testivaihe vuonna 2019);
• Paperiton hallinnointi (Viron malli);
• Byrokratian vähentäminen 30 prosentilla yksinkertaistamalla menettelyjä ja poistamalla säädöksiä, jotka voidaan korvata virtuaalisella simulaatiolla;
• Unionin hankkeiden tuomasta lisäarvosta tiedottaminen (esim. ”Let the Stars Shine”).

(4) Tahdomme, että tavoitteitamme pohditaan taloudellisesti

• Innovaation on oltava tärkeimpien painopisteidemme joukossa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (vuoden 2020 jälkeen) ja sen on oltava keskeinen tekijä sen väliarvioinnissa, mukaan lukien tulokset yhdeksännestä puiteohjelmasta ja tulevaisuuden ERI-rahastot:
  • Yhdeksännestä puiteohjelmasta 120 miljardia euroa olisi osoitettava tutkimukseen ja innovointiin, joita tuetaan 46 miljoonalla eurolla temaattisen keskittämisen ohjelmasuunnittelusta koheesiopolitiikassa;
  • EU:n rahoituksen saamista koskevia sääntöjä ja menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja meidän olisi oltava innovatiivisia talousarvion toteuttamisessa, jotta voidaan välttää byrokratiaa;
  • Olisi luotava synergioita tutkimus- ja innovaatiorahastojen, rakennerahastojen, ESIR-rahaston ja muiden rahoitusvälineiden välillä.
• Meidän olisi priorisoitava taloudellinen tukemme ja annettava se parhaille hankkeille, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa ja joita ei voida käsitellä kansallisella tai alueellisella tasolla.
• Euroopan rakennerahastoja koskevien sääntöjen olisi sallittava laajempi alueiden sisäinen yhteistyö innovoinnissa.
• Ohjelmien ja eri välineiden rahoittaminen olisi sovitettava yhteen niin, että päästään yli niin kutsutusta kuoleman laaksosta.
• Teknologiajättien on annettava panoksensa tähän innovaatioaaltoon ja niiden olisi maksettava uutta veroa unionin digitaalisille sisämarkkinoille pääsystä.
• Yksityissektorin olisi rahoitettava hankkeita, joilla on sosiaalisesti vastuullinen vaikutus, kuten digitaaliset leirit, digitaalinen elinikäinen oppiminen, digitaalinen lukutaito, digitaalinen integraatio jne.
• Riskipääoman ja lainojen saaminen olisi tehtävä helpommaksi startup- ja pk-yrityksille.