EUROOPAN KASVUA, TALOUDEN MUUTOSTA JA TURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT AVARUUSPOLITIIKAT

Visiomme

EPP-ryhmä pyrkii säilyttämään ja laajentamaan Euroopan asemaa maailman johtavana avaruusvaltana. Katsomme, että Euroopan unionin (EU) on otettava suurempi rooli turvallisuuden takaajana sekä unionissa että sen ulkopuolella ja taattava vakaus sekä omassa naapurustossaan että globaalisti. Katsomme, että EU:n avaruuspolitiikan merkitys vielä kasvaa, koska toiminta osoittaa varsin konkreettisesti, että se edistää EU:n kansalaisten turvallisuutta. Tähän ei olisi mikään yksittäinen jäsenvaltio pystynyt yksin.

EPP-ryhmä haluaa tehdä EU:n avaruuspolitiikasta tärkeän talouskasvua edistävän välineen ja lisätä yksityisen sektorin osallistumista avaruustalouteen. Katsomme, että lisäkannustimista olisi selvästi hyötyä pk-yrityksille ja uudelle avaruusalalle, ja että kannustimet ja selkeä lainsäädäntökehys auttaisivat vahvistamaan teollisuutemme kilpailukykyä.
 

Avaruustoiminta on välttämätöntä

Euroopan unionin avaruusalan toiminta tarjoaa olennaisia tietoja ja palveluja. Ne tukevat keskeisiä politiikkojamme, jotka koskevat muun muassa ilmastoa, turvallisuutta ja pelastusta, liikennettä, viestintää ja digitalisaatiota. Ne myös vahvistavat EU:n selviytymiskykyä.

Avaruusala tukee siten merkittävää taloudellista toimintaa: se tukee yli 230 000:ta työpaikkaa unionissa, luo suoraan 53-62 miljardin euron arvosta taloutta ja vaikuttaa välillisesti yli kymmeneen prosenttiin EU:n BKT:stä1. Euroopan avaruustalous on maailman toiseksi suurin ja erittäin tutkimus- ja innovaatiopainotteinen ala, jolla on korkeasti koulutettua työvoimaa. Avaruusteknologia edistää myös eri alojen T&K -toimintaa ja maailmankaikkeuden tutkimista.
 

Eurooppa – maailman avaruusvalta

Euroopan avaruustalouden nykyinen menestys perustuu Euroopan avaruusohjelmaan, jota Euroopan komissio hallinnoi EU:n avaruusohjelmaviraston (EUSPA) kautta. Hallinnointi tapahtuu monissa tapauksissa tiiviissä yhteistyössä hallitustenvälisen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja jäsenvaltioiden kanssa.

EU:n maanseurantaohjelma Copernicus tarjoaa ympäristö-, ilma-, maa- ja meriseurantapalveluja satelliittiensa avulla. Siitä on apua muun muassa täsmäviljelyssä sekä etsintä- ja pelastusoperaatioissa.

Galileo-ohjelma on Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS) ja maailman tarkin navigointi- ja paikannuspalvelu. Lisäjärjestelmä EGNOS tarjoaa parempaa paikannus- ja ajanmääritystietoa. Sitä käyttävät esimerkiksi Euroopan lentoasemille laskeutuvat lentokoneet.

GOVSATCOM on valtiollisille käyttäjille tarkoitettu satelliittiviestintäpalvelu, joka auttaa EU:ta vastaamaan erityisiin uhkiin. Se tukee EU:n meristrategiaa ja arktista politiikkaa.

Avaruusvalvonnan ja -tietoisuuden (Space Surveillance and Awareness, SSA) tavoitteena on parantaa valmiuksia valvoa, seurata ja tunnistaa avaruusesineitä ja avaruusromua. Se sisältää kolme osa-aluetta: avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST), avaruussääilmiöt (SWE) ja maapallon lähelle tulevat esineet (NEO).

EU:n avaruusohjelman kokonaisbudjetti vuosiksi 2021–2027 on 14,4 miljardia euroa. Se on kaikkien aikojen suurin EU:n tasolla koskaan hyväksytty avaruusbudjetti. Lisäys on merkittävä: vuosiksi 2014–2021 budjetti on 11 miljardia euroa, kun taas vuosiksi 2007–2013 se oli vain viisi miljardia euroa. EU:n avaruusbudjetti ei kuitenkaan riitä maailmanlaajuisiin kilpailijoihin verrattuna. Yhdysvallat myöntää Nasalle 24 miljardia Yhdysvaltain dollaria – pelkästään vuodeksi 2022!
 

Nykyhaasteet

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että on toimittava nopeasti, jotta voimme parantaa EU:n autonomista pääsyä avaruuteen sekä EU:n toimitusketjua ja vahvistaa tällä tavoin EU:n häiriönsietokykyä. EU:n on varmistettava strateginen riippumattomuutensa. Se ei saa olla riippuvainen kolmansista maista strategisilla aloilla. Tämä pätee esimerkiksi kantoraketteihin ja EU:n lippulaivaohjelmien strategisiin arvoketjuihin.

Venäjän sodalla on jo ollut merkittävä vaikutus Euroopan avaruuspolitiikkaan, avaruuslentoihin ja avaruustutkimukseen. Venäjän avaruusjärjestö Roscosmos ilmoitti vetäytyvänsä Kouroussa sijaitsevan Ranskan Guayanan avaruuskeskuksen toiminnasta. Olisi pohdittava, pitäisikö EU:n perustaa vaihtoehtoisia avaruussatamia.

Venäläisen laukaisukapasiteetin puutteen vuoksi EU:n on kiireesti pyrittävä lisäämään autonomiaansa avaruuteen laukaisevien satelliittien käytössä. Venäjän päätös ei missään tapauksessa vaikuta Galileo- ja Copernicus-palvelujen jatkuvuuteen ja laatuun. Päätös ei myöskään vaaranna näiden infrastruktuurien jatkuvaa kehittämistä.

Yhdistynyt kuningaskunta ei voi brexitin jälkeen rahoittaa Copernicus-ohjelmaa eikä osallistua Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan Pohjois-Irlannin pöytäkirjaa koskevan kiistan vuoksi. Komissio ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA) pääsivät sopimukseen siitä, miten budjettivaje korjataan ja miten turvataan Copernicus-ohjelman jatkuvuus, eheys ja kehitys. Suunniteltujen toimien täysimääräinen ja nopea toteutus edellyttää nykyistä suurempaa budjettia.
 

Tulevaisuus

Turvallinen viestintä, avaruusliikenteen hallinta, strateginen riippumattomuus, puolustus

Ei ole itsestään selvää, että Euroopan asema maailman toiseksi suurimpana avaruusvaltana voidaan säilyttää. Esteenä ovat Kiinan ja Intian kaltaisten nousevien avaruusvaltioiden asettamat haasteet ja se, että amerikkalaisyritykset SpaceX, Blue Origin ja Virgin Galactic ovat yhä enemmän toiminnassa mukana.

Kilpailu on kiristynyt varsinkin satelliittien laukaisussa ja käytössä. Lähes 12 000 satelliittia on jo saatu kiertoradalle 6 000 kantoraketin avulla. Tulevina vuosina avaruuteen lähetetään vielä 20 000 satelliittia. Ne tarjoavat erilaisia yksityisiä palveluita, joita ovat esimerkiksi internet avaruudesta käsin, navigointi, kartoitus jne.

Unionin on myös nopeutettava satelliittien laukaisua. Julkaistu turvallinen satelliittiviestintäjärjestelmä vuosiksi 2023–2027 on uusi askel tähän suuntaan. Tämä kuuden miljardin euron ohjelma (2,4 miljardia euroa on peräisin EU:n talousarviosta) on erittäin tervetullut. Suunnitelmien mukaan uusi eurooppalainen satelliittijärjestelmä takaa maailmanlaajuisen pääsyn turvallisiin satelliittiviestintäpalveluihin. Niitä käytetään kriittisen infrastruktuurimme suojeluun, valvontaan ja ulkoisten toimien tukemiseen sekä luotettavien ja nopeiden yhteyksien tarjoamiseen kansalaisille ja yrityksille yksityisen sektorin kautta.

Uusista resursseista olisi paljon hyötyä, ja päällekkäisyyksiä nykyisten palvelujen kanssa olisi arvioitava huolellisesti, jotta tämän uuden ohjelman onnistuminen voidaan varmistaa.

Alun perin eurooppalaisen kvanttiviestintää koskevan infrastruktuurialoitteen (EuroQCI) puitteissa kehitetyn kvanttiviestintäteknologian olisi oltava osa turvallista satelliittiviestintäjärjestelmää, jotta järjestelmistämme tulisi entistä turvallisempia.

Samaan aikaan avaruus ruuhkautuu ja rikkinäisistä satelliiteista peräisin olevat yli miljoona avaruusromua muodostavat riskin satelliittien laukaisuille, avaruudessa oleville resursseillemme ja erityisesti avaruudessa oleville astronauteillemme. On selvää, että avaruusliikenteen hallinnasta ja avaruusromun torjunnasta on tullut Euroopalle ja koko maailmalle kiireellinen asia.

Avaruusala olisi myös nähtävä strategisen riippumattomuuden mallina, kun arvioidaan uudelleen muita politiikan aloja, kuten energia-alaa. Tämä tarkoittaa, että keskitymme voimakkaasti oman kapasiteettimme kehittämiseen ja nopeutamme Vega-C- ja Ariane 6 ‑kantorakettien kehittämistä sekä tuemme uusia tulokkaita, jotka kehittävät edullisempia ja pienempiä mikrolaukaisualustoja kaikkialla EU:ssa.

Avaruuspolitiikka ja avaruusteknologian kehittäminen kietoutuvat yhä tiiviimmin turvallisuuden ja puolustuksen kehitykseen. Tähän on syynsä. EU:n avaruuspuolustuksen komentokeskuksen perustaminen on luonnollinen ja tarpeellinen kehitysaskel avaruusresurssien suojelussa. Siviilikäytön sekä turvallisuus- ja puolustuskäytön rinnakkaiselo on ilmeistä, kun on kyse Galileo-tiedoista ja -palveluista, joilla on selkeästi kaksi eri käyttötarkoitusta. Meidän olisi otettava huomioon avaruusresurssien siviili- ja sotilaskäyttö ja tunnustettava, että myös tutkimuksen ja kehittämisen alalla voidaan saada aikaan selkeitä synergiaetuja. Tähän olisi ilmeistä hyödyntää avaruus- ja puolustusekosysteemiä, joka määritellään EU:n uudessa teollisuusstrategiassa sekä siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden synergioita koskevassa toimintasuunnitelmassa.

Meidän olisi vältettävä joutumasta samaan tilanteeseen kuin Ukrainassa, jossa EU:n ulkopuoliset yksityiset yritykset kattoivat tietyt julkiset palvelut ja varmistivat turvallisen viestinnän. Euroopan olisi oltava maailmanlaajuisen avaruuspolitiikan eturintamassa.

Turvallisuuteemme kohdistuu monia uhkia. Siksi EU:n ja Naton on tehtävä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä EU:n avaruusohjelmassa. Erityisen välttämätöntä se on silloin, kun avaruusperusteisia voimavaroja ja palveluja suojellaan turvallisuus- ja puolustusmielessä verkkohyökkäyksiltä, fyysisiltä uhkilta, avaruusromulta tai muilta haitallisilta häiriöiltä. Olemme siksi tyytyväisiä äskettäin hyväksytyn eurooppalaisen strategisen kompassin avaruusulottuvuuteen. Vaikka EU tekee yhteistyötä liittolaisten kanssa, sen on oltava tarvittaessa itsenäinen ja varmistettava avaruus- ja maaresurssien häiriönsietokyky, kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden saatavuus, toimitusketjujen häiriönsietokyky sekä avaruusperusteisten palvelujen saatavuus.
 

Yksityisen sektorin osallistuminen

Tutkimus ja innovointi, startup-yritykset, pk-yritykset, uusi avaruusala

Julkisen sektorin osallistumisen ja suurten avaruus- ja puolustusalan yritysten perintö näkyy tutkimus- ja kehitystyössä ja silloin, kun hyödynnetään avaruusalan toimintaketjun alkupäätä (kantoraketit, ilmailu- ja avaruusalan alkuperäiset valmistajat tai satelliittien valmistajat), keskivaihetta (satelliittioperaattorit) ja loppupäätä (satelliittien ja avaruusteknologian tuottamaa tietoa hyödyntävien palvelujen ja sovellusten kehittäminen). Myös uusilla avaruusalan innovoijilla on yhä suurempi rooli.

Yhä useammat yksityiset yritykset, startup-yritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset) toimivat niin sanotulla tieto- ja viestintätekniikan alalla tai digitaalialalla, joka muodostaa uuden avaruuden ekosysteemin. Tilanne kuitenkin muuttuu koko ajan ilman selkeää sääntelykehystä.

Avaruuspolitiikalla olisi oltava vieläkin tärkeämpi rooli Euroopan teollisuuden vahvistamisessa, jotta EU:n talous elpyisi ja EU:n häiriönsietokyky paranisi.

Avaruusala on uskomaton voimavara koko EU:n taloudelle. Siitä voi olla suurta hyötyä sekä yrityksille että kansalaisille. Tämä edellyttää, että yksityinen sektori otetaan mukaan paljon nykyistä enemmän.

Satelliittien ja avaruusteknologian kysyntä vain kasvaa entisestään, kun esineiden internetin, teollisuus 4.0:n, massadatan ja itseohjautuvien ajoneuvojen tarjoamat valtavat mahdollisuudet tulevat esiin. Satelliittien, mikrolaukaisualustojen ja tietojenkäsittelyn kysyntä kasvaa koko toimitusketjussa, ja EU:lla on ainutlaatuinen tilaisuus vahvistaa rooliaan avaruudessa ja parantaa kilpailukykyään.

Datasuvereniteetti on avainasemassa, kun tarkoituksena on saavuttaa Euroopan digitaalinen suvereniteetti. EU:ssa on jo nyt monia toimijoita, jotka edistävät tätä tavoitetta tarjoamalla tietoratkaisuja, mikrolaukaisualustoja, satelliitteja ja innovatiivista huipputekniikkaa. Samalla kun avaruuden strateginen merkitys ja avaruusalalla lisääntyvä kilpailu tulevat kaikille selväksi, meillä on vielä merkittävää potentiaalia käyttämättä.

Tuoreen markkinatutkimuksen lukujen2 mukaan navigointi- ja paikannuslaitteiden (GNSS) asennettu kanta kasvaa 6,5 miljardista yksiköstä 10,6 miljardiin yksikköön vuosina 2021–2031. Sekä laitteista että palveluista tuotantoketjun loppupäässä saatavien markkinatulojen ennustetaan kasvavan 199 miljardista eurosta 492 miljardiin euroon vuosina 2021–2031. Maanhavainnointitietojen ja -palvelujen markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan noin 2,8 miljardista eurosta yli 5,5 miljardiin euroon seuraavan vuosikymmenen aikana. Turvallisesta satelliittiviestinnästä voidaan todeta se, että satelliittiviestintäkapasiteetin siviilikysyntä Euroopassa on tällä hetkellä noin 2,5 Gbit/s ja sotilaallinen kysyntä enintään 1,5 Gbit/s. Vuonna 2035 sotilaallinen kysyntä voisi olla jopa lähes 4 Gbit/s ja siviilikysyntä 20 Gbit/s.

Avaruuspolitiikkaa koskevat konkreettiset ehdotukset:
 

1. Ensisijaisena tavoitteena on edistää yksityisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia uudella avaruusalalla. Parlamentin on osallistuttava komission perustamaan työryhmään, joka käsittelee EU:n avaruus-, puolustus- ja ilmailuteollisuutta koskevia politiikkoja ja ohjelmia. Työryhmän pitäisi laatia konkreettinen etenemissuunnitelma.
2. Komission toteuttama CASSINI-avaruusyrittäjäaloite tarjoaa miljardi euroa riskipääomaa avaruusalan startup-yrityksille. Se on oikea-aikainen aloite, joka etenee oikeaan suuntaan. CASSINI-investointivälineen menestys riippuu kuitenkin siitä, osallistuuko yksityinen sektori toimintaan ja houkutteleeko se sijoitusrahastoja keräämään uusia varoja avaruusinvestointeihin, sekä siitä, edistävätkö jäsenvaltiot tätä kehitystä politiikkavälineillään. Rahoituksen saannin parantaminen edellyttää myös uudenaikaista kilpailupolitiikkaa ja tarkoituksenmukaisia valtiontukisääntöjä. CASSINI-aloitteella on rajoitteensa ja liian jäykkä toimintakehys, mutta siitä huolimatta se on lupaava malli tulevaisuutta ajatellen.
3. EU:n on opittava kehittämään tutkimuksesta saatua tietämystä liiketoiminnassa. Tarvitsemme komissiolta lainsäädäntöehdotusta avaruusalan loppupäätä varten. Näin voidaan varmistaa, että liiketoimintavalmiuksia hyödynnetään laajemmin yksityisellä sektorilla. Tämä tarjoaisi pitkän aikavälin yksityisille investoinneille vakaat puitteet ja ennustettavuutta. Tällainen sääntelytoimi voitaisiin toteuttaa myös ”avaruusyhteensopivuuden tarkistuksena”. Sillä tavoin avaruusdata ja ‑sovellukset valtavirtaistettaisiin kaikilla asiaankuuluvilla aloilla (esim. kauppa, energia, liikenne, turvallisuus, kriittinen infrastruktuuri, pelastuspalvelu, luonnonkatastrofien ehkäiseminen ja niihin reagoiminen, maa- ja merialueiden hoito, maatalous ja kalastus). Näin varmistettaisiin, että EU:n avaruusteknologiat otetaan asianmukaisesti huomioon, kun pyritään saavuttamaan poliittiset tavoitteet (esim. digitalisaatio, vihreän kehityksen ohjelma, häiriönsietokyky ja strateginen riippumattomuus).
4. Avaruus- ja puolustusalan teollinen ekosysteemi tarjoaa puitteet alan kehitykselle ja erityisesti alan kasvumahdollisuuksille. Samalla vastataan haasteisiin, joita ovat vihreä ja digitaalinen siirtymä, EU:n talouden elpyminen ja EU:n häiriönsietokyvyn parantaminen. Pyydämme komissiota kehittämään ja julkaisemaan mahdollisimman pian konkreettisen siirtymissuunnitelman avaruus- ja puolustusekosysteemille EU:n teollisuusstrategiassa.
5. Jotta Eurooppa saisi lisää autonomiaa avaruudessa, meidän pitää kehittää Vega-C- ja Ariane 6 -kantoraketit nopeammin ja tehdä enemmän tutkimus- ja kehitystyötä yksityisen sektorin kanssa. Voisimme kehittää vaihtoehtoisia laukaisujärjestelmiä ja EU:n laukaisujärjestelmän arvoketjua ottamalla paremmin mukaan toimintaan EU:n uuden avaruusalan pk-yritykset ja startup-yritykset.
6. Satelliitteja aiotaan laukaista enemmän kiertoradalle. Siksi olisi selvitettävä, olisiko Eurooppaan mahdollista perustaa Ranskan Guyanassa sijaitsevaa päälaukaisupaikkaa täydentäviä avaruussatamia ja investoida niihin. Unionin syrjäisimpien alueiden potentiaali olisi otettava huomioon, kun pannaan täytäntöön unionin strategiaa, joka koskee avaruusinfrastruktuureja, kantorakettien parantamista ja avaruuteen pääsyä.
7. EU:n on edelleenkin pyrittävä varmistamaan, että sen avaruusalan ja sotilaallinen strateginen autonomia ja häiriösietokyky ovat mahdollisimman korkealla tasolla. Sen pitää myös varmistaa, että puolustusunionia vahvistetaan avaruusohjelman avulla.
8. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa riippumattomuus Venäjän ja Kiinan avaruusinfrastruktuurista ja -teknologioista. Euroopan on löydettävä keinot lisätä kestävää teknologista riippumattomuuttaan näistä kahdesta maasta ja jossain määrin myös Yhdysvalloista.
9. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavat kvanttiteknologiat vahvistavat Euroopan strategisia digitaalisia valmiuksia. Eurooppalaisen kvanttiviestintäinfrastruktuurialoitteen (EuroQCI) on oltava yksi satelliittiviestintäjärjestelmän prioriteeteista vuosina 2023–2027.
10. EU:n olisi kartoitettava Venäjältä, Valko-Venäjältä tai Ukrainasta peräisin olevia kriittisiä riippuvuuksia (kriittiset ja kehittyneet raaka-aineet, avaruuden kannalta kriittiset teknologiat). Lisäksi olisi määriteltävä lieventävät toimenpiteet/ratkaisut, joilla kriittiset riippuvuudet poistetaan ja joilla tuetaan avaruusalaa. Näin voitaisiin yksilöidä, mihin Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttavat suoraan.
11. Avaruusliikenteen hallinnan alalla on kiireesti tehostettava avaruustilannetietoisuutta sekä avaruusesineiden valvontaa ja -seurantaa ja kehitettävä turvallisuuden valvontakeskuksia kaikkialle EU:hun siten, että ne olisivat suoraan yhteydessä kansallisiin viranomaisiin. Avaruusliikenteen hallintaa varten tarvitaan myös selkeä sääntelykehys. Komission olisi laadittava unionille säännöt, standardit, tekniset eritelmät ja suuntaviivat sekä edistettävä niitä aktiivisesti kansainvälisellä tasolla. Näiden unionin sääntöjen olisi oltava johdonmukaisia muiden EU:n sääntöjen kanssa muilla politiikan aloilla, kuten puolustuksen, teollisuuspolitiikan, ympäristön sekä ilmailun ja ilmaliikenteen hallinnan aloilla, jottei lentoturvallisuus vaarantuisi viimeksi mainituilla aloilla. Nykyiseen avaruusohjelmaan olisi sisällytettävä tulevan väliarvioinnin yhteydessä avaruusliikenteen hallinta. Komission on yksilöitävä avaruusohjelmassa avaruusliikenteen hallinnan rahoituslähteet.
12. Komission ja Euroopan unionin korkean edustajan olisi pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla avaruuteen liittyvästä turvallisuusalan kansainvälisestä yhteistyöstä sekä alan yhteistyön kehityksestä EU:n ja Naton välillä. Viimeaikaisen geopoliittisen kehityksen vuoksi on kiireellisesti kehitettävä turvallisuutta ja puolustusta tukeva EU:n avaruusstrategia, jotta avaruusinfrastruktuureihimme kohdistuviin uhkia vastaan voidaan määritellä yhteiset eurooppalaiset toimet.
13. Kun otetaan huomioon, miten tärkeä EU:n avaruusala on strategisesti EU:n digitaaliselle suvereniteetille ja kilpailukyvylle, olisi valvottava tiiviisti, miten lainsäädäntö vaikuttaa avaruusteollisuuden toimijoihin. Sen vuoksi sääntelyä muutettaessa olisi otettava huomioon, miten muutokset vaikuttavat alan kilpailukykyyn ja miten merkittävä se on EU:n yleisen avaruuspolitiikan ja digitaalisen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi olisi harkittava, voidaanko avaruusteollisuuteen soveltaa poikkeuksia. Tällaisia avaruusteollisuuteen voimakkaasti vaikuttavia säädöksiä ovat esimerkiksi REACH-asetus ja valtiontukisäännöt.
14. Avaruusalalla olisi potentiaalinsa ansiosta oltava keskeinen rooli EU:n talouden elvyttämisessä koronapandemian jälkeen. Tästä syystä mahdollisena rahoituslähteenä olisi käytettävä elvytys- ja sopeutumisvälinettä sekä koheesio- ja aluerahastoja, koska avaruusinnovaatiot täyttävät kolme tärkeintä tukikelpoisuuskriteeriä: ilmastotoimet, vähähiilinen talous ja älykäs liikkuvuus.
15. Komission ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten olisi tehostettava tiedotusta ja viestintää avaruudesta, jotta suuri yleisö saisi tietää enemmän EU:n avaruusohjelmien hyödyistä ja mahdollisuuksista.