EPP-ryhmän Afrikka-kannanotto

10.02.2022

EPP-ryhmän Afrikka-kannanotto

Julkaisu picture

Molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus

Afrikka on nyt ja jatkossa EU:n keskeinen kumppani. Naapurimantereina meitä sitoo yhteinen historia, kulttuuri ja maantiede. Lisäksi EU ja sen jäsenvaltiot ovat kaikilla mittareilla mitattuna Afrikan tärkein kumppani kaupan, investointien, julkisen kehitysavun, humanitaarisen avun ja turvallisuuden alalla. Covid-19-pandemian ja maailmanlaajuisen talouden taantuman myötä sekä EU että Afrikka kohtaavat yhä enemmän haasteita, joihin on vastattava koordinoidusti. Nämä haasteet liittyvät erityisesti kauppaan, investointeihin ja työpaikkojen luomiseen; koulutukseen; ilmastonmuutokseen; terveyteen, mukaan lukien rokotteiden saatavuus; maatalouteen ja elintarviketurvaan; kestävään ja tehokkaaseen kehitysyhteistyöhön; hallintorakenteiden lujittamiseen ja hyvään hallintoon; rauhaan ja turvallisuuteen; lisääntyvään geopoliittiseen kilpailuun sekä maahanmuuttoon. Lisääntyvien haasteiden myötä syntyy kuitenkin myös monenlaisia yhteisiä mahdollisuuksia. EU:n ja Afrikan on yhdessä tartuttava tähän tilaisuuteen jälleenrakentaa paremmin Covid-19-pandemian jälkeen ja todella saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Tämä edellyttää molemmilta osapuolilta suurempaa sitoutumista muodostaa tiiviimpi ja tehokkaampi kumppanuus, joka perustuu molemminpuoliseen etuun, strategisiin painopisteisiin, jäsenneltyyn ja tehokkaaseen yhteistyöhön sekä selkeisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP-ryhmä) kannattaa siksi ohjaavana periaatteena EU:n ja Afrikan kumppanuutta, joka perustuu vastavuoroisuuteen, jaettuun vastuuseen, solidaarisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoon.

EU on alkanut siirtyä jo melko vanhentuneesta avunantaja/avunsaaja-ajatusmallista kohti tasavertaista kumppanuutta, ensin uutta Afrikan ja Euroopan allianssia koskevan Junckerin komission tiedonannon myötä ja sen jälkeen von der Leyenin komission vuonna 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Towards a Comprehensive Strategy with Africa” myötä. Tämän jälkeen parlamentti vahvisti mallin uutta EU:n ja Afrikan kumppanuutta koskevassa vuoden 2021 strategiassa. EPP-ryhmä kannatti siirtymää, koska sen avulla molemmat osapuolet voivat edistää omia etujaan, mutta myös määrittää yhteistyöaloja, joiden parissa ne voivat toimia yhdessä. Se kuvastaa ydinarvojamme keskustaoikeistolaisena kristillisdemokraattisena poliittisena ryhmänä, joita ovat solidaarisuus, toissijaisuusperiaate ja yhteiseen hyvään tähtäävä päätöksenteko. EPP-ryhmä katsoo, että edellä esitetyt haasteet edellyttävät, että EU ja Afrikka:

  • edistävät kauppaa, investointeja ja työpaikkojen luomista
  • tukevat laadukkaan koulutuksen tasa-arvoista saatavuutta
  • hillitsevät ilmastonmuutosta sekä vastaavat ympäristöhaasteisiin
  • vahvistavat terveydenhuoltojärjestelmiä, pandemiavalmiutta ja paikallista rokotetuotantoa
  • muokkaavat maataloutta elintarviketurvan varmistamiseksi
  • varmistavat kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja avun tehokkuuden
  • tukevat hallintorakenteiden lujittamista ja hyvää hallintoa
  • edistävät kestävää rauhaa ja turvallisuutta
  • puuttuvat geopoliittiseen kilpailuun Afrikan mantereella
  • puuttuvat muuttoliikkeen perimmäisiin syihin

Kauppa, investoinnit ja työpaikkojen luominen

EPP-ryhmä suhtautuu myönteisesti EU:n vuoden 2021 kauppastrategiaan, jossa keskitytään erityisesti Afrikkaan ehdottamalla useita toimintalinjoja kauppa- ja taloussuhteiden vahvistamiseksi sekä kahden maanosan maiden välisen suhteen tiivistämiseksi. Afrikasta tulevan tuonnin kokonaismäärä on 124 miljardia euroa, ja EU on jo nyt Afrikan viennin kannalta kaikkein avoin markkina – ja Eurooppa on ylivoimaisesti Afrikan suurin vientimarkkina-alue ja sen tärkein asiakas. Vuonna 2020 EU:n 27 jäsenvaltion ja Afrikan välisen tavarakaupan kokonaisarvo oli 225 miljardia euroa, kun Kiinan osuus oli 115 miljardia euroa ja Yhdysvaltojen 38 miljardia euroa. Meidän on kuitenkin vähennettävä merkittävästi tullien ulkopuolisia esteitä EU:n ja Afrikan tavara- ja palvelukaupalta. Tämä edellyttää vuoropuhelua uusista tuotevaatimuksista ja laatustandardeista, jotka on otettu käyttöön vihreän kehityksen ohjelman lainsäädännössä, sekä yritysten uusista vastuuvelvoitteista, jotka koskevat ympäristö- ja sosiaalinormeja.

Eurooppalaiset yritykset eivät vielä hyödynnä täysimääräisesti Afrikan investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia. EPP-ryhmä on sitoutunut muuttamaan tätä suuntausta hyödyntämällä Afrikan edelläkävijämaiden parhaita käytäntöjä G20-maiden ”Global Compact for Africa” -aloitteen puitteissa tarjoamalla teknistä tukea lainsäädäntökehysten muuttamiseksi ja investointi-ilmapiirin parantamiseksi sekä poistamalla esteitä, kuten edistämällä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyjä sopimuksia. Meidän on myös mukautettava Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) työtä ja välineitä Afrikan investointitarpeisiin erityisesti tarjoamalla enemmän riskipääomaa ja takauksia, jotta voidaan helpottaa suuria investointeja ja säilyttää samalla EU:n tuki pienimuotoisille paikallisille hankkeille. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että EU:n investointeihin liittyy EU:n näkyvä läsnäolo ja jatkuva poliittinen vuoropuhelu.

Ulkomaisten sijoittajien toimintaa ja afrikkalaisten yritysten yritysostoja vaikeuttavat hajanaiset markkinat, tehottomat tavaroiden, palvelujen ja ihmisten kauttakulkujärjestelmät ja rajanylitysmenettelyt sekä alueellisen yhdentymisen sitoumusten puutteellinen täytäntöönpano. EPP-ryhmä kehottaa EU:ta Euroopan sisämarkkinoiden kehittämisestä saamansa kokemuksen avulla tukemaan voimakkaasti Afrikan alueellista, taloudellista ja poliittista yhdentymistä. Erityisesti Afrikan vapaakauppa-alueen (AfCFTA) oikea-aikainen, tehokas ja kattava täytäntöönpano, Afrikan unionin 30. toukokuuta 2019 voimaan tulleen Agenda 2063 -toimintaohjelman mukaisen ensimmäisen kymmenvuotissuunnitelman lippulaivahanke 2014–2023, on äärimmäisen tärkeä. Mielestämme on välttämätöntä, että EU ja Afrikka edistävät alueiden välistä kauppaa esimerkiksi tehostamalla poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä Afrikan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Pyydämme tarkastelemaan nykyisiä talouskumppanuussopimuksien osalta sitä, sopivatko ne alueelliseen yhdentymiseen, tukevatko ne sitä ja ovatko ne EU:n nykyisten politiikkojen, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden tai uuden yhteisen maatalouspolitiikan, mukaisia.

EPP-ryhmä on sitoutunut pitkän aikavälin näkemykseen maanosien välisestä vapaakauppasopimuksesta. Tässä yhteydessä EU:n ja sen eteläisen naapurialueen läheiset suhteet voisivat toimia mallina sen osoittamiseksi, että kauppapolitiikka voi olla väline alueellisen yhdentymisen ja vakauden edistämiseksi sekä kaikkia osapuolia hyödyttävän tilanteen luomiseksi Afrikalle ja EU:lle. Siksi EPP-ryhmä katsoo, että vapaakauppasopimus, joka kattaa paitsi tavarat myös palvelut, parantaisi taloudellista kehitystä eteläisellä naapurialueella ja helpottaisi investointeja Euroopasta.

Kaupan ja investointien lisäksi merkittävä haaste Afrikalle on työpaikkojen luominen, sillä työikäisen väestön odotetaan kasvavan 450 miljoonalla hengellä 20 vuoden aikana vuodesta (2015–2035). Tämä väestönkasvu ja demografiset suuntaukset vaikuttavat merkittävästi erilaisiin kehityssuuntiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, muuttoliikkeeseen sekä rauhaan ja turvallisuuteen. Nopean väestönkasvun vuoksi Afrikassa tarvitaan vuosittain miljoonia uusia työpaikkoja. Kaupan ja investointien kautta Afrikan maille avautuu uusia mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Tätä taustaa vasten EPP-ryhmä pitää entistäkin tärkeämpänä, että EU tukee AfCFTA-sopimuksen täytäntöönpanoa ja jatkaa yhteistyötä Afrikan maiden kanssa yksityisten investointien helpottamiseksi ja edistämiseksi mantereella. Erityisesti Afrikan digitaalitalous tarjoaa mahdollisuuksia luoda entistä enemmän työpaikkoja. Afrikkalaiset kumppanimme hakevat aktiivisesti EU:n apua Afrikan digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen ja asianmukaisen yhdistettävyyden ja internetyhteyksien varmistamiseen koko mantereella. Siksi EPP-ryhmä pyytää Euroopan komissiota painottamaan erityisesti digitalisaatiota Afrikkaa koskevassa Global Gateway -aloitteessa.

Suhtaudumme myönteisesti yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) uudistukseen, ja pyrimme aktiivisesti saamaan aikaan uudistuksen, joka tekee yleisestä tullietuusjärjestelmästä tarkoituksenmukaisen seuraavaa vuosikymmentä ajatellen, ja auttaa edelleen afrikkalaisia edunsaajamaita vahvistamaan selviytymiskykyään monipuolistamalla talouksiaan, lisäämällä vientimahdollisuuksia sekä luomalla työpaikkoja ja kasvua. Lisäksi lainoja ja oman pääoman ehtoista rahoitusta voidaan edistää eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa mikrorahoituksen avulla, mikä voi helpottaa yrittäjien asemaa, mukaan lukien naisyrittäjät.

Monenvälisellä tasolla Maailman kauppajärjestön (WTO) johtaman kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä koskevan aloitteen tavoitteena on auttaa kehitysmaita, erityisesti vähiten kehittyneitä maita, rakentamaan tarjontapuolen kapasiteettia ja kauppaan liittyvää infrastruktuuria, joita ne tarvitsevat WTO-sopimusten täytäntöönpanoon ja niistä hyötymiseen, ja yleisesti laajentamaan kaupankäyntiään. Tällä aloitteella on keskeinen merkitys kauppasuhteissa Afrikan kanssa erityisesti Covid-19-kriisin jälkeen. EPP-ryhmä vahvistaa tukevansa WTO:n johtamia kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön liittyviä toimia EU:n ja Afrikan maiden välillä. Lisäksi EPP-ryhmä korostaa WTO:n ja WTO:n sääntökirjan uudistamista ja nykyaikaistamista tärkeänä osana EU:n ja AU:n välisessä yhteistyössä ja odottaa, että WTO:n johtaja, tohtori Ngozi Okonjo-Iweala esittää EU tukemana tuloksia tässä asiassa.

Laadukkaan koulutuksen saatavuuden tukeminen

Kuten edellä mainittiin, Afrikan väestö kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, ja suurin osa nykyisestä väestöstä on alle 25-vuotiaita. Siksi nuoret ovat taloudellisen kehityksen vauhdittamisen kannalta Afrikalle kaikkein arvokkaimpia. Koulutus on väline, jonka avulla maanosa voi hyödyntää tätä voimavaraa. Jokainen voi vaikuttaa edistykseen, kestävään kehitykseen ja kasvuun, jos saa oikeanlaiset mahdollisuudet siihen. Siksi EPP-ryhmä katsoo, että kaikille on taattava mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta, kulttuuritaustasta ja uskonnosta riippumatta. Koulutus, myös ammatillinen koulutus, on horisontaalinen ja kokonaisvaltainen kysymys, joka vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden kaikkiin ulottuvuuksiin ja on olennaisen tärkeä tekijä Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamisessa sekä Afrikan talouskehityksen vauhdittamisessa ja ulkomaisten investointien houkuttelemisessa. Ihmisarvoiseen työhön pääsy on mahdollista vain, jos Afrikan työvoimalla on nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Vaikka koulutuksen tila on huonontunut maailmanlaajuisesti Covid-19-pandemian vuoksi kaikkialla maailmassa, erityisen kielteisesti pandemia on vaikuttanut koulutukseen Afrikassa. UNICEF arvioi hiljattain, että 40 prosenttia kaikista itäisen ja eteläisen Afrikan kouluikäisistä lapsista ei pysty käymään koulua koronapandemian vuoksi. Maailmanpankki totesi hälyttävästi, että pandemian vaikutus koulutukseen voi näkyä vielä vuosikymmenten päästä. Huolimatta siitä, että Afrikan hallitusten koulutusinvestoinnit vuonna 2020 olivat viisi prosenttia BKT:sta, mikä oli kaikkien alueiden toiseksi korkein taso, koulutus kärsi edelleen. Erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten koulutukseen pääsyyn, osallistumiseen ja suoriutumiseen liittyy huolta, mikä tuo esille selkeän sukupuolten välisen eron koulutustason saavuttamisessa Afrikassa. EPP-ryhmä katsoo, että näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia koulutuksen alalla. Tällaisia ovat esimerkiksi vertailuarvojen ja indikaattorien määritteleminen lukutaidottomuuden vähentämiseksi ja koulutuksen laadun parantamiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koulutuksessa Afrikassa. EPP-ryhmä odottaa, että Euroopan komissio parantaa merkittävästi laadukkaan koulutuksen saatavuutta Afrikassa. Tämä edellyttää, että EU sitouttaa tähän hallitusten lisäksi myös muut koulutusta tarjoavat paikalliset organisaatiot, kuten kirkot ja uskonnolliset järjestöt. Lisäksi tarvitaan merkittäviä investointeja infrastruktuuriin, sähköistämiseen ja digitalisaatioon kaikkien lasten ja nuorten saattamiseksi oppilaitosten piiriin.

EPP-ryhmä ymmärtää, että kansallisen tason yhdenmukaisen sääntelyn puute on este laadukkaalle koulutukselle. Siksi tarvitaan lisätoimia teknisen avun antamiseksi kumppaneillemme. Samalla korostamme apurahojen ja akateemisen vaihdon merkitystä Afrikan ja EU:n nuorten välillä Erasmus + -ohjelman ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman kautta sekä myös opettajien koulutuksessa, jotta koulutusrakenteita voidaan vahvistaa. On myös tärkeää vahvistaa yhteyksiä koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja työllisyyden välillä, jotta nuoret voivat osallistua täysimääräisesti työmarkkinoille. Siksi EPP-ryhmä tukee ja haluaa kehittää edelleen ammatillista koulutusta Afrikassa. Varmistaaksemme, että nämä koulutus- ja ammattikoulutustoimet vastaavat työllistymismahdollisuuksia, aiomme edelleen kannustaa eurooppalaisia yrityksiä investointeihin, joilla luodaan tarvittavaa kysyntää työvoimalle. Jotta opiskelijoiden integroituminen nopeasti kehittyville työmarkkinoille helpottuisi, kouluissa on opetettava digitaalisia taitoja. Samalla myös aikuisilla tulisi olla mahdollisuus oppia uusia taitoja. EPP-ryhmä korostaa näin elinikäisen oppimisen käsitteen merkitystä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristöhaasteisiin vastaaminen

Afrikka on yksi alueista, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen seurauksista, vaikka se on vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Luonnonkatastrofit vaikuttavat haitallisesti elämään, toimeentuloon, asumiseen ja ekosysteemeihin sekä talouteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat myös rauhaan ja turvallisuuteen sekä muuttoliikkeeseen.

EPP-ryhmä katsoo, että Pariisin ja muiden kansainvälisten sopimusten noudattamiseen liittyvän velvoitteen lisäksi meillä on moraalinen velvoite auttaa Afrikan maita sopeutumaan, toteuttamaan kriisitoimenpiteitä ja torjumaan ilmastonmuutosta. Tähän olisi sisällyttävä esimerkiksi tuki luontopohjaisille ja paikallisille ratkaisuille, kuten Great Green Wall ‑hankkeeseen liittyville aloitteille, ja systeeminen metsien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu – kuten Kongon allas -aloitteen metsäkatovapaat tuotteet ja ilmastonmuutosta kestävä maatalous.

Energian saatavuus ja tulevaisuuden energiantarve ovat keskeisiä kysymyksiä, joita EU:n ja Afrikan olisi käsiteltävä yhdessä. Teknologiayhteistyössä, uusiutuvan energian hankkeissa ja vedyn muodossa tapahtuvassa puhtaan energian viennissä on valtavat mahdollisuudet. Tässä yhteydessä tarvitaan usein energiamarkkinalainsäädäntöä koskevaa teknistä neuvontaa, jota olisi tarjottava EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön sekä yhteisten standardien kehittämisen kautta. EPP-ryhmä huomauttaa, että kestävän energiayhteistyön olisi oltava yksi Afrikkaa koskevan maailmanlaajuisen Global Gateway -aloitteen pääpiirteistä.

EPP-ryhmä on vakuuttunut siitä, että EU:n olisi tehtävä Afrikan maiden, alueellisten organisaatioiden ja Afrikan unionin kanssa vielä enemmän yhteistyötä edistääkseen investointeja ilmastoystävällisiin infrastruktuureihin ja aloitteisiin, kestävään maatalouteen, jätehuoltoon ja kiertotalouteen. EU:n ja Afrikan kumppanuudessa olisi keskityttävä painokkaasti luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävään hoitoon. Tämä tulisi toteuttaa erityisesti vahvistamalla oikeudellisia kehyksiä ja edistämällä innovatiivista, ilmaston kannalta järkevää ja ilmastonmuutosta kestävää maataloutta sekä kestäviä globaaleja arvoketjuja ja varmistamalla samalla tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille – erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille – EPP-ryhmän perusarvojen mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen seurauksena myös vedestä uhkaa tulla niukka luonnonvara. Siksi EPP‑ryhmä pyytää kiinnittämään enemmän huomiota vesidiplomatiaan. EU:n ja Afrikan olisi kehitettävä yhdessä kestäviä ratkaisuja vesihuoltoon, kuten veden varastointia ja jätevesien käsittelyä. Ilmastodiplomatian on yleisesti ottaen oltava tehokkaampaa, jotta voidaan vahvistaa ilmastoon liittyvän sisä- ja ulkopolitiikan sekä kansainvälisen ilmastopolitiikan välisiä yhteyksiä. Tältä osin esitämme toistamiseen vaatimuksemme hallitustason EU:n ilmastolähettilään tehtävän perustamisesta. Lopuksi Afrikan ympäristö- ja ilmastonsuojelualoitteiden on oltava kansainvälisesti sovittujen yhteisten tavoitteiden mukaisia, ja niissä on käytettävä asianmukaisia välineitä, kuten päästökauppajärjestelmää.

Terveydenhuoltojärjestelmien, pandemiavalmiuden ja paikallisen rokotetuotannon vahvistaminen

Maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia ei osoita laantumisen merkkejä, ja rokotusten lisäämiseksi ja pandemian seurausten lieventämiseksi tarvitaan jatkuvia toimia. EU:n toimet taudin torjumiseksi ovat tuottaneet konkreettisia tuloksia, mutta taistelu ei pääty rajoillemme. Afrikalla on muuttuvana ja kehittyvänä maanosana ratkaiseva rooli maailmanlaajuisessa pandemioiden ja kansanterveyden haasteiden torjunnassa. EU on Team Europen muodossa osoittanut ennennäkemätöntä kansainvälistä solidaarisuutta koronapandemian aikana, ja yli 300 miljoonaa rokoteannosta on jaettu ympäri maailmaa vuoden 2021 loppuun mennessä. EPP‑ryhmä suhtautuu myönteisesti siihen, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat keränneet kahdeksan miljardia euroa auttaakseen Afrikkaa torjumaan pandemian kielteisiä vaikutuksia, käynnistäneet aloitteen Afrikan elpymisen tukemiseksi. Ne ovat tarjonneet taloudellista ja teknistä asiantuntemusta erityisesti nuorille yrittäjille ja pienyrityksille, ja vahvasti sitoutuneet yhteistyöhön keskeisten lääkinnällisten tuotteiden tuotannon, rokotteiden paikallisen tuotannon sekä selviytymiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien edistämiseksi Afrikassa. Olemme kuitenkin edelleen sitä mieltä, että lisätoimia tarvitaan helpottamaan rokotteiden ja terveydenhuollon saatavuutta Afrikassa. Niihin on sisällyttävä sellaisen ympäristön aktiivinen tukeminen, joka mahdollistaa kapasiteetin luomisen paikallista rokotetuotantoa varten ja valmiuksien vahvistamisen, paikallisten terveydenhuoltoalan ammattilaisten kouluttamisen ja toimintavalmiuksien laajentamisen sekä lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden saatavuuden maihin, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat hauraita. Lisäksi katsomme, että kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä olisi tuettava, koska niillä voi olla keskeinen rooli pandemian aikaisessa yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. Maailmanlaajuisen pandemian voittamiseksi meidän on varmistettava, että afrikkalaiset kumppanimme kehittävät valmiuksiaan taudin voittamiseksi.

Maatalouden muutos elintarviketurvan varmistamiseksi

EPP-ryhmän mielestä EU:n ja Afrikan yhteisenä tavoitteena olisi oltava tuotannon, jakelun ja kulutuksen muuttaminen. Tämä on erityisen ilmeistä elintarvikkeiden osalta. Olemme kaukana kestävän kehityksen tavoitteesta 2, nälän poistamisesta vuoteen 2030 mennessä, ja nälkä on vain lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2014. Tämän lisäksi huolestuttavalta näyttää myös aliravitsemustilanne. Itse asiassa Covid-19-pandemia on pahentanut kumpaakin näistä. Kaksi kymmenestä afrikkalaisesta on aliravittuja. Tämä haaste vain voimistuu tulevaisuudessa väestönkasvun vuoksi: Useiden ennusteiden mukaan Afrikan väestö kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä 2,5 miljardiin, mikä on 20 prosenttia maailman väestöstä. EPP-ryhmä pitää ratkaisevan tärkeänä, että EU ja Afrikka käsittelevät tätä haastetta yhdessä. EU:n ja sen afrikkalaisten kumppaneiden välisessä yhteistyössä on keskityttävä keskeiseen kysymykseen, elintarvikehuoltoon. Siihen voidaan puuttua esimerkiksi kohdennetuilla investoinneilla kestävään maatalousvallankumoukseen, joka tarjoaa afrikkalaisille viljelijöille keinoja tehdä maataloudesta selviytymiskykyistä suhteessa ilmastohaasteiden, samalla kun parannetaan tuottavuutta ja lisätään Afrikan maatalouden selkärangan muodostavien pienviljelijöiden tuloja. Tässä yhteydessä korostamme myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ja mikrorahoituksen suurta potentiaalia paikallisten viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi entisestään. Toinen puutteelliseen elintarviketurvaan liittyvä haaste on asianmukaisten kuljetusverkostojen puute. Tämä estää usein maanviljelijöitä toimittamasta maataloustuotteita tiettyjä etäisyyksiä kauemmas. Siksi EPP-ryhmä kannustaa lisäämään EU:n panosta viljelijöiden markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Oikeudenmukaisia ehtoja noudattava kauppa on Euroopan viennin ja tuonnin lähtökohta myös elintarvikkeiden ja muiden maataloustuotteiden osalta. Samalla on varmistettava, että maatalousvienti ei ole ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että Afrikan elintarvikealaa kehitetään kestävämmäksi.

Jotta Afrikan nykyistä riippuvuutta elintarvikkeiden, siementen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden tuonnista voidaan merkittävästi vähentää, EU voi olla mukana taloudellisen ja teknisen tuen, poliittisen vuoropuhelun, tietämyksen vaihdon, uusien teknologioiden sekä afrikkalaisen innovoinnin edistämisen avulla. Ponnisteluissa olisi keskityttävä esimerkiksi veden saatavuuteen, joka on maatalouden ja elintarviketurvan perusta. Kannatamme erityisesti kastelujärjestelmien rakentamista ja siemenpankkien perustamista geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Nämä ovat ratkaisevan tärkeitä toimia, joilla voidaan kehittää edelleen Afrikan maatalousalaa, joka on yksi mantereen tärkeimmistä työllistäjistä ja tarjoaa näkymiä paikallisille yhteisöille, erityisesti naisille. Koska käytettävissämme on tarvittava tietämys ja teknologia, EPP-ryhmä kehottaa Eurooppaa ja Afrikkaa osoittamaan poliittista tahtoa poistaa nälkä Afrikan mantereelta.

Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja avun tehokkuuden varmistaminen

EPP-ryhmä on vakuuttunut siitä, että EU toimi oikein päättäessään muuttaa Afrikkaa koskevaa lähestymistapaa alkaen avunantaja-ajatusmallista kohti tasavertaista kumppanuutta, jossa molemmat osapuolet voivat edistää omia etujaan mutta myös määrittää yhteistyöaloja, joiden parissa ne voivat toimia yhdessä. Yhteistyöalojen tunnistaminen on erityisen tärkeää kehitysyhteistyössä, jotta voidaan varmistaa kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja avun tehokkuus. Valitettavasti EU:n kehitysyhteistyö Afrikan kanssa ei edelleenkään ole riittävän yhdenmukaista kumppanimaiden omien toimien ja paikallisten tarpeiden kanssa, eikä sitä ole koordinoitu riittävästi muiden kumppaneiden toimien kanssa. Tämän lisäksi olemme havainneet, että kehitysyhteistyö on organisoitava paremmin EU:n kumppaneiden instituutioiden ja järjestelmien sekä paikallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan avulla. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen, kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen mukanaolo varmistaa maiden demokraattisen omavastuun ja kaikkien sidosryhmien osallisuuden. Tuemme siksi voimakkaasti Team Europe -lähestymistapaa, jonka tavoitteena on yhdistää EU:n, sen jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten voimavarat ja josta on tultava yleinen normi. Joustava lähestymistapa kehitysyhteistyöhön antaa tilaa innovatiivisille kehitysyhteistyön välineille ja menetelmille, mikä voi auttaa maksimoimaan kehitysyhteistyön tehokkuuden ja tulokset. Toisaalta Afrikan hallitusten on kannettava vastuunsa ja luotava ympäristö, jossa kehitysyhteistyöllä voi olla todellista vaikutusta.

Jotta voidaan jälleenrakentaa paremmin covid-19-pandemian jälkeen ja puuttua pandemianjälkeisiin tärkeisiin haasteisiin Afrikassa, EU:n olisi käytettävä eri tukivälineiden ja ‑muotojen tehokasta yhdistelmäänsä koordinoidusti tehtävien jaon mahdollistamiseksi ja avun pirstaloitumisen välttämiseksi ja määriteltävä ensisijaisia kohteita, joissa voidaan saada tehokkaasti aikaan vaikutuksia, joilla on eniten lisäarvoa. EU:n olisi harkittava mahdollisia uusia keinoja avun tehokkuuden parantamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n kanssa tehtävän yhteistyön asettaminen kehitysavun ehdoksi sellaisissa kysymyksissä kuin ihmisoikeudet, demokratia, hyvä hallintotapa, ihmiskaupan torjunta, laiton asekauppa ja muuttoliikkeen hallinta sekä EU:n jäsenvaltioiden välisen kehitysyhteistyön yhteisen ohjelmasuunnittelun lisääminen. EPP-ryhmä kannattaa kumppanimaidemme kanssa yhteisesti sovittujen kehitystavoitteiden säännöllistä tarkistamista puutteiden korjaamiseksi. Kannatamme myös yhteistyön lopettamista, jos sovittuja tavoitteita rikotaan pitkäaikaisesti EPP-ryhmä korostaa tässä yhteydessä, että mainitut ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät arvot ovat molempia osapuolia hyödyttäviä. Lisäksi EU:n olisi hyödynnettävä EU:n ja Afrikan pienempien toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan sekä kansalaisjärjestöjen ja pk-yritysten, asiantuntemusta EU:n ja Afrikan toimintasuunnitelmassa. Vakiintuneiden perinteisten toimijoiden ja pätevien uusien tulokkaiden, joilla on arvokasta erityisasiantuntemusta, välisten kumppanuuksien monipuolistaminen vaikuttaisi myönteisesti kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja vastuunottoon ohjelmasta sekä EU:n jäsenvaltioissa että Afrikan maissa.

Hallintorakenteiden lujittaminen ja hyvän hallinnon tukeminen

Heikko hallinto, hauraat valtiorakenteet, julkisten palvelujen puutteellinen saatavuus sekä demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät vakavat puutteet – erityisesti korruptio – ovat akuutteja ongelmia joissakin Afrikan maissa ja haittaavat kestävää kehitystä. Nämä puutteet vaikuttavat kielteisesti julkisten peruspalvelujen, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, julkishallinnon, oikeuden ja turvallisuuden, saatavuuteen ja tehokkuuteen. Siksi EU:n on edistettävä hallintorakenteiden ja hallinnon vahvistamista sekä korruption ja laittomien rahavirtojen torjuntaa Afrikan valtioissa. Hallintorakenteita lujittamalla Afrikan kansalaiset saavat käyttöönsä laadukkaampia julkisia palveluja.

EPP-ryhmä katsoo, että kyse ei ole uusien toimielinten viemisestä tai käyttöönottamisesta vaan pikemminkin jo olemassa olevien julkishallinnon toimielinten asianmukaisen toiminnan edistämisestä. On tärkeää varmistaa, että valtiorakenteita luodaan kaikkien Afrikan valtioiden alueelle, erityisesti syrjäisimmille alueille, missä kansalaiset saattavat eniten tuntea tulleensa hylätyiksi. Hallintorakenteiden lujittaminen ja siitä seuraava julkisten palvelujen saatavuus edistää paitsi ihmisoikeuksien kunnioittamista myös kansalaisten luottamusta valtioon. Luottamus on olennaisen tärkeää julkisten tulojen kasvattamiseksi.

Kestävän rauhan ja turvallisuuden edistäminen

Molemmille maanosille on erittäin tärkeää, että Afrikassa saavutetaan ja ylläpidetään kestävää rauhaa ja turvallisuutta. Rauha ja turvallisuus ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita pitkän aikavälin kestävän kehityksen saavuttamiseksi Afrikassa ja mahdollistavat alueiden välisen ja Afrikan sisäisen kaupan ja investoinnit sekä laajamittaisen työpaikkojen luomisen, varmistavat elintarviketurvan ja tarjoavat koulutusmahdollisuuksia, mutta lisäksi ne ovat tärkeitä Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi ja laittoman muuttoliikkeen ehkäisemiseksi. EPP-ryhmä näkee useita esteitä rauhalle ja turvallisuudelle Afrikan mantereella. Tällaisia ovat erityisesti suurten järvien alueen tilanne, meneillään oleva Tigrayn konflikti Etiopiassa sekä konflikti Cabo Delgadon maakunnassa Pohjois-Mosambikissa.

Sahelin alue, joka ulottuu Mauritaniasta Sudaniin ja jossa asuu 150 miljoonaa ihmistä, on erityisen huolestuttava rauhan ja turvallisuuden kannalta, ja sillä on tärkeä rooli strategisesta ja turvallisuusnäkökulmasta mutta myös EU:n rajaturvallisuuden kannalta, koska se on merkittävä kauttakulkualue kohti EU:n ulkorajoja. Valtioiden haurastuminen tällä alueella – mistä esimerkkinä Malin, Sudanin ja Burkina Fason vallankaappaukset – osoittaa, että kyseessä on erityinen uhka vakaudelle. Lisäksi niin kutsuttuun islamilaiseen valtioon kuuluvien aseellisten ryhmien lisääntynyt toiminta Sahelin alueella ja laajemmin koko Afrikan mantereella ja näiden ryhmien pyrkimys rakentaa uusi niin kutsuttu kalifaatti romahtamaisillaan olevien tai olemattomien valtioiden alueille, kuten Tšadjärven altaan alueella parhaillaan tapahtuu, uhkaavat sekä Afrikan että Euroopan turvallisuutta. Huolimatta EU:n ja sen jäsenvaltioiden huomattavista ponnisteluista vakauden varmistamiseksi turvallisuustilanne on valitettavasti heikkenemässä, ja alue, joka jo kärsii jatkuvasta köyhyydestä, eriarvoisuudesta sekä sosiaalisesta ja poliittisesta syrjäytymisestä, kärsii vain enemmän heikkenevästä tilanteesta. Sahelin alueen lisäksi EU:lle strategisesti tärkeitä alueita ovat Afrikan sarvi ja Guineanlahti, jossa merirosvous on lisääntynyt viime vuosina. Tässä yhteydessä EPP-ryhmä korostaa tukevansa voimakkaasti EU:n Sahelin erityisedustajaa ja EU:n Afrikan sarven erityisedustajaa rauhan ja turvallisuuden sekä Afrikan vakauden ja kehityksen edistämisessä.

EPP-ryhmä katsoo myös, että islamistinen terrorismi on edelleen vakava turvallisuushaaste, samoin kuin kristittyjen ja muiden uskonnollisten ryhmien vainoaminen mantereella. Pääasiassa nuoriin vaikuttavaan radikalisoitumiseen olisi puututtava parantamalla hallintoa ja turvaamalla pääsy koulutukseen. Panemme myös merkille, että kilpailu niukoista resursseista lisääntyy, ja ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. Tämä saattaa voimistaa jo käynnissä olevia etnisten ryhmien välisiä konflikteja ja lisätä sotilaallisia konflikteja maa- ja vesivarojen kaltaisista resursseista, mikä saattaisi horjuttaa edelleen asianomaisten maiden vakautta. Lisäksi laittomat sotilaalliset vallanvaihdokset, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, huono hallinto, etniset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset uhkaavat hauraita ja kehittyviä valtioita, jotka kamppailevat tarvittavan turvallisuuden takaamiseksi kansalaisilleen. Siksi on tärkeää rakentaa ja vahvistaa Afrikan demokraattisia rakenteita.

Eurooppalainen ja kansainvälinen apu on elintärkeää, jotta Afrikan maat voivat taata oman turvallisuutensa. EU osallistuu yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa tällä hetkellä 11 sotilasoperaatioon ja siviilioperaatioon Afrikassa. Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteiden (APSA) kehittäminen edellyttää kuitenkin lisätoimia. Vaikka EU ja sen YTPP jo edistävät merkittävästi konfliktien ehkäisemistä ja rauhanrakentamista koko Afrikan mantereella, myös Afrikan maiden on luotava tarvittavat olosuhteet yhteisten toimien onnistumiseksi. Erityisesti APSA:n osalta on tärkeää vahvistaa valmiuksia konfliktien ehkäisemisen, niihin vaikuttamisen ja rauhanrakentamisen aloilla sekä edistää alueellisten talousyhteisöjen ja niiden alueellisten mekanismien valmiuksia näillä aloilla. Tässä yhteydessä suhtaudumme erittäin myönteisesti Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) jatkuviin ponnisteluihin demokratian ja vakauden suojelemiseksi ja puolustamiseksi. Korostamme myös, että sidosryhmien on osallistuttava täysimääräisesti konfliktinratkaisuun, jotta rauha olisi kestävää. Tältä osin EPP-ryhmä toistaa tukevansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1325 ja 2250 sekä naisten ja nuorten täysimääräistä osallistumista rauhanprosesseihin Afrikan mantereella. Lisäksi kirkoilla ja uskonnollisten ryhmien johtajilla on ratkaiseva rooli erityisesti konfliktien sovittelussa, rauhanrakentamisessa ja sovinnonteossa, koska ne voivat edistää uskontojen välistä vuoropuhelua.

Turvallisuusalan uudistuksissa olisi korostettava erityisesti asevoimien sisäisen korruption torjuntaa sekä varmistettava, että ne noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Lisäksi EPP-ryhmä kannustaa Afrikan unionia parantamaan poliittisen turvallisuuden komiteansa toiminnan johdonmukaisuutta YK:n turvallisuusneuvoston suuntaviivojen kanssa, jotta Afrikan maat saisivat vahvemman aseman YK:n turvallisuusneuvostossa. EPP-ryhmänä olemme edelleen sitoutuneet vahvaan eurooppalaiseen osallisuuteen Afrikan turvallisuuden kehittämisessä noudattaen yhdennettyä ja asianmukaisesti koordinoitua lähestymistapaa, jota ohjaa pyrkimys siihen, että Afrikka voi ottaa vastuun omasta turvallisuudestaan. EPP-ryhmä katsoo, että YTPP-operaatioita on arvioitava säännöllisesti suhteessa niiden tavoitteisiin ja niiden vaikutukseen EU:n kattavaan ja yhdennettyyn lähestymistapaan. Lisäksi kannustamme ottamaan käyttöön Euroopan rauhanrahaston (EPF), jolla katetaan sotilaallisia ja puolustusmenoja EU:n jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista sotilaallisten rauhantukioperaatioiden tukemiseksi Afrikan kumppanimaissa ja -alueilla ja samalla varmistetaan ihmisoikeudet. Konfliktien ja haurauden ratkaiseminen on keskeistä Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevien sitoumusten täyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen. Siksi kannatamme kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa kehitetään laaja poliittinen kehys, kolmitahoinen lähestymistapa, humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen välille.

Turvallisuutta ajatellen yksilöiden turvallisuus on myös yhtä tärkeää kuin kansojen ja maanosien turvaaminen. EPP-ryhmä on sitoutunut torjumaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa Afrikan mantereella kahdenvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla, mukaan lukien EU:n ja YK:n Spotlight-aloite. Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös ihmiskaupan, naisten sukuelinten silpomisen sekä lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen torjuminen on välttämätöntä.

Geopoliittiseen kilpailuun puuttuminen Afrikan mantereella

EPP-ryhmä panee merkille, että geopoliittinen kilpailu ja muiden toimijoiden, erityisesti Kiinan ja Venäjän, läsnäolo Afrikassa on lisääntynyt, mutta pitää niiden taloudellista ja sotilaallista läsnäoloa ja toimintaa ilman ”normatiivisia rajoituksia” monessa suhteessa kestämättömänä pitkän aikavälin kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. EPP-ryhmä katsoo, että yksipuolinen taloudellinen, rahoituksellinen ja tekninen riippuvuus, jossa oikeusvaltioperiaate ja korruption torjunta eivät ole keskeisessä roolissa, on haitallinen lähestymistapa Afrikan kansalaisten yleisten elinolojen parantamisessa. Lisäksi Kiina käyttää vaikutusvaltaansa ja Afrikan valtioiden riippuvuutta siitä omien poliittisten tavoitteidensa edistämiseen varmistamalla, että Afrikka tukee Kiinan naapureihinsa kohdistamaa politiikkaa YK:n tasolla. Suuntaus on vieläpä korostunut Covid-19-pandemian aikana, jolloin Afrikan maat tarvitsivat Kiinan tarjoamia pikaluottoja ja sairaanhoitotarvikkeita kielteisten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi.

Kiinan lisäksi Venäjä on yhä aktiivisempi Afrikassa, erityisesti puolustuksen ja turvallisuuden alalla, asekauppa mukaan lukien. Selkeä merkki tästä oli lokakuussa 2019 järjestetty ensimmäinen Venäjän ja Afrikan välinen huippukokous, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin sopi sotilasteknisestä yhteistyöstä yli 30 Afrikan valtion kanssa, samoin kuin Nigerian ja Etiopian kanssa hiljattain allekirjoitetut sotilaallista yhteistyötä koskevat sopimukset. Lisäksi Venäjä hyödyntää yksityisiä ja laittomia toimijoita, niin kutsuttua Ryhmä Wagneria, edistääkseen omia geopoliittisia tavoitteitaan, eikä sillä ole Afrikan mannerta koskevaa myönteistä toimintaohjelmaa. Afrikan maiden hallitusten sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa on ristiriidassa samanaikaisen Afrikan ja EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kanssa, koska se uhkaa pahentaa epävakautta ja heikentää Euroopan turvallisuuspyrkimyksiä Afrikassa. Sen vuoksi katsomme, että on välttämätöntä seurata tiiviisti näitä toimia ja arvioida uudelleen EU:n yhteistyötä asianomaisten maiden kanssa. Lisäksi ulkoisten toimijoiden lisääntynyt läsnäolo, johon liittyy ensisijaisesti taloudellisia ja geopoliittisia tavoitteita, edellyttää EU:lta vastastrategiaa, jolla pidetään kiinni EU:n Afrikassa toteuttamien toimien saavutuksista, puolustetaan sen etuja ja lisätään sen näkyvyyttä.

EPP-ryhmän mielestä tällaisella strategialla voitaisiin korostaa huomattavasti Afrikan kansalaisyhteiskunnan ja sen eurooppalaisten kumppaneiden yhteistyötä kertomalla selkeästi eurooppalaisten toimijoiden kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön saavutuksista ja hyödyistä. EU:n on kunnioitettava täysimääräisesti ihmisoikeuksia, tiedotusvälineiden vapautta ja vastuuvelvollisuutta, avointa ja reagoivaa hallintoa sekä korruption torjuntaa, jotka ovat keskeisiä tekijöitä vakaan ja osallistavan poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen toimintaympäristön varmistamiseksi Afrikassa. Siksi sen on koordinoitava toimintaansa Afrikan mantereen vauraasta ja myönteisestä pitkän aikavälin kehityksestä todella kiinnostuneiden maiden kanssa. EU:n on tarjottava kumppanimaille kestäviä vaihtoehtoja, joita asetetaan esimerkiksi Global Gateway -strategiassa, jolla pyritään lisäämään investointeja infrastruktuuriin ja vähentämään ulkomaista riippuvuutta. EU:n on myös vahvistettava poliittista profiiliaan ja näkyvyyttään.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen

Muuttoliike Afrikasta on Euroopalle haaste ja mahdollisuus. Talouskehityksen, väestörakenteen muutosten, globalisaation, liikenteen ja viestinnän taustalla olevat suuntaukset ja poliittinen epävakaus merkitsevät sitä, että afrikkalaiset pyrkivät edelleen kaikin mahdollisin keinoin EU:hun turvapaikan ja paremman elämän toivossa. Kyseessä on siis taloudellisista syistä tapahtuva muuttoliike tai perheenyhdistäminen. Suurin osa muuttoliikkeestä tapahtuu kuitenkin Afrikan sisällä. Jotta afrikkalaisten ei ylipäätään tarvitse lähteä kodeistaan, EPP‑ryhmä pitää välttämättömänä, että EU ja Afrikka puuttuvat yhdessä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Jos edellä mainittuihin haasteisiin – kauppa, investoinnit ja työpaikkojen luominen, laadukkaan koulutuksen saatavuus; ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ympäristöongelmat; terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen; maatalouden muutos; kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja avun tehokkuus; hallintorakenteiden lujittaminen ja hyvä hallinto; rauha ja turvallisuus; geopoliittinen kilpailu Afrikan mantereella – puututaan asianmukaisesti, Afrikasta Eurooppaan suuntautuvaa muuttoliikettä voidaan hillitä merkittävästi. Maanosien olisi vahvistettava yhteistyötä ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen, yhteistyön periaatteiden, solidaarisuuden ja jaetun vastuun pohjalta. Konkreettisten toimien osalta EU:n olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Afrikan viranomaisten kanssa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi, toteutettava laillista maahanmuuttoa koskevaa tehokasta politiikkaa, otettava huomioon muuttoliikepolitiikka kehittäessään kehitysyhteistyötään, tehostettava rajaturvallisuutta koskevaa yhteistyötä, torjuttava laittomaan maahanmuuttoon osallistuvien ihmiskauppiaiden ja salakuljettajien toimintaa sekä tehtävä EU:n ja Afrikan välisiä palautus- ja takaisinottosopimuksia – mahdollisesti myös epävirallisia sopimuksia.

Strategisten painopisteiden toteuttaminen ja konkreettisten tulosten saavuttaminen

Afrikan turvallisuus ja vakaus ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan unionille. Tarvitsemme uuden lähestymistavan demokraattisen monenvälisyyden kehittämiseksi edelleen, jotta voimme vastata yhteisiin haasteisiin ja tehdä tiivistä yhteistyötä Afrikan maiden kanssa, jotka ovat tärkeitä kansainvälisiä kumppaneita ja toimijoita. Tässä asiakirjassa on eritelty kymmenen haasteiden ja mahdollisuuksien aluetta EU:lle ja Afrikalle, sekä tuotu esille ensisijaisia toimia näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Sen varmistamiseksi, että EU ja Afrikka toimivat edellä esitettyjen strategisten painopisteiden toteuttamiseksi ja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi, EPP-ryhmä katsoo, että sekä EU:n että Afrikan on täytettävä tietyt edellytykset. Ensinnäkin EU:n ja Afrikan on sitouduttava täysin strategiseen kumppanuuteen, joka tasoittaa tietä kohti aidosti tasa-arvoista kumppanuutta, jossa molemmat osapuolet siirtyvät yhä enemmän avunantajan ja avunsaajan välisestä suhteesta eteenpäin ja perustavat suhteensa vastavuoroisuuden, molemminpuolisen hyödyn, jaetun vastuun ja solidaarisuuden pääperiaatteisiin. Toiseksi EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on toimittava johdonmukaisemmin ja yhtenäisemmin suhteissaan Afrikan mantereeseen ja tehtävä tiivistä yhteistyötä yhteisten painopisteiden osalta. Kolmanneksi ja viimeiseksi EU:n ja Afrikan on pyrittävä koordinoimaan paremmin lähentyviä intressejään ja määrittämään yhdessä konkreettisia pitkän aikavälin tavoitteita, rakentamaan yhteistyötä ja lisäämään vuoropuhelua kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan lukien yhteistyön syvempi parlamentaarinen ulottuvuus. EPP-ryhmä on vakuuttunut siitä, että tämän lähestymistavan ja edellä esitettyjen strategisten painopisteiden yhdistelmä antaa EU:lle ja Afrikalle mahdollisuuden jälleenrakentaa paremmin koronapandemian jälkeen, ja saavuttaa konkreettisia tuloksia sekä maanosien että niiden väestön eduksi.