Virkkunen: Tutkimusrahoituksen lisääminen välttämättömyys

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan EU:n neuvoston sopimiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäyksiin.

EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevassa parlamentin ja neuvoston neuvottelutuloksessa ns.lippulaivaohjelmien rahoitus kasvaa 16 miljardilla eurolla. Ohjelmia ovat mm. Horisontti Eurooppa, vaihto-opiskeluohjelma Erasmus+, sekä täysin uusi terveyspolitiikkaa koordinoiva EU4Health -ohjelma. 

Molempien lainsäädäntöinstituutioiden on vielä hyväksyttävä kokonaisuus, ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021-2027 voi astua voimaan.

”Rahoituksen taso ei ole se, mitä parlamentti on vaatinut, mutta politiikassa on voitava elää myös epätäydellisten kompromissien kanssa. Erityisen tyytyväisen olen siihen, että parlamentti sai neuvotteluissa nostettua tutkimus- ja innovaatiorahoituksen määrärahoja merkittävästi”, Virkkunen sanoo.

”Eurooppalaisen tiedeyhteisön tuki on ollut tässä ratkaiseva tekijä. Kun jäsenmaiden ministerit leikkasivat kriittisen tärkeää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, tiedeyhteisö asettui parlamentin tueksi vaatimaan rahoituksen palauttamista. Tällä on ollut valtava merkitys ja tiedeyhteisö ansaitsee lopputuloksesta suuren kiitoksen”, Virkkunen kiittää.

Budjettisovun ehtona on edelleen rahojen käytön sitominen oikeusvaltiomekanismiin.

”Oikeusvaltioneuvotteluissa viime viikolla syntyneen neuvottelutuloksen myötä EU-rahojen maksu voidaan jatkossa keskeyttää, mikäli jokin jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta. Tällainen tilanne on todennäköisesti edessä ainakin Unkarissa ja Puolassa, jos maiden hallitukset eivät korjaa toimintaansa.”

”Jos jäsenmaiden hallitukset olisivat saaneet päättää keskenään ilman parlamenttia, oikeusvaltiomekanismi olisi jäänyt löperöksi ja tärkeiden eurooppalaisten ohjelmien rahoitus merkittävästi nykyistä pienemmiksi. Näiden ongelmien korjaaminen on ollut kokoomuksen europarlamentaarikkojen ja EPP-ryhmän tärkeä prioriteetti, jossa olemme nyt liikkuneet aivan oikeaan suuntaan”, Virkkunen painottaa.

Virkkunen huomauttaa, että suuri osa EU-budjetista käytetään edelleen alue- ja maataloustukiin. Hän olisi toivonut nyt saavutettua rohkeampia investointeja esimerkiksi puolustusyhteistyöhön, infrastruktuurihankkeisiin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin.

”Nousemme pandemian luomasta talouskuopasta vain tekemällä rohkeita investointeja nouseviin teknologioihin sekä luomalla Eurooppaan toimivat digitaaliset sisämarkkinat, jossa yrityksillä on tilaa kasvaa,” Virkkunen korostaa.