Valitse maa
Valitse maa ja seuraa omien meppejesi uutisia:
Seuraavat maat eivät julkaise sisältöä omalla kielellään. Valitse maa jos haluat seurata uutisia englanniksi tai kansallisella kielellä:
Mitä etsit?
30.11.2020 15:28
Henna Virkkunen: Tiede- ja koulutuspolitiikkaa on tehtävä laatu edellä
Tärkeä huomio
Tässä esitetyt mielipiteet ovat ovat kansallisten delegaatioiden näkökantoja, eivätkä aina edusta koko ryhmän mielipiteitä
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) pitää tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) lausuntoa uuden yliopiston perustamisesta huolestuttavana.
Saarikko väläytti mahdollisuutta keskustan puoluevaltuustolle pitämässään puheessa. Aiheesta uutisoi Helsingin Sanomat.
"Haluammeko hajauttaa resursseja entisestään vai panostaa laatuun ja kansainväliset mitat täyttäviin osaamiskeskittymiin? Eurooppalaisesta vinkkelistä katsottuna on täysin selvää, että oikea vastaus on näistä jälkimmäinen. Yliopistoista ja tieteestä ei saa tehdä siltarumpupolitiikan välineitä", Virkkunen sanoo.
Virkkunen on entinen opetusministeri ja istuu Euroopan parlamentissa tutkimusasioita käsittelevässä ITRE-valiokunnassa. Hän sanoo olevansa huolissaan hallituksen tiede- ja korkeakoulupolitiikan linjasta, jossa tutkimuksen ja opetuksen korkea laatu ei saa ansaitsemaansa arvoa.
"Ministeri Saarikko tekee nyt korkeakoulupolitiikkaa keskustan kannatusluvut, ei koulutuksen laatu ja kilpailukyky edellä", Virkkunen sanoo.
Virkkunen huomauttaa, että myös EU-komission tuore suunnitelma eurooppalaisen koulutusalueen toimeenpanosta vuoteen 2025 mennessä patistaa jäsenmaita panostamaan korkeakoulutuksessa ennen kaikkea laatuun, huippuosaamiseen ja innovointiin.
”EU-pöydissä Suomi on painottanut nimenmaan korkeaa laatua kriteerinä koulutus- ja tutkimuspolitiikassa, ja vastustanut EU-ohjelmien rahoituksen käyttöä aluepoliittisiin tarkoituksiin”, Virkkunen muistuttaa.
Virkkusen mukaan myös hallituksen puheet "koulutuksen kunnianpalautuksesta" ovat ristiriidassa sen toimien kanssa.
"Aloituspaikkoja on lisätty kertaluontoisin ja riittämättömin panostuksin. Sinänsä tarpeellinen tutkimuksen ja koulutuksen lisärahoitus on kertaluontoista, perustuu valtion omaisuuden myyntiin eikä luo korkeakouluille tarvittavaa varmuutta. Uusia koulutusvastuita on myönnetty, mutta onko päätöksissä todella menty laatu edellä, vai aivan muiden perusteiden perässä?", Virkkunen kysyy
"Suomi ottaa kuluvana vuonna ennätyksellisen määrän velkaa, mutta silti panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat auttamatta liian pieniä. Niitäkin odotetaan lähinnä EU:n elvytyspaketista sen sijaan, että kansallisella tasolla kyettäisiin tekemään valintoja, eli satsaamaan tutkimuksen ja koulutuksen korkeaan laatuun – asioihin, jotka oikeasti olisivat hallituksen paljon mainostamia tulevaisuusinvestointeja."
Tiedoksi toimittajille
EPP-ryhmä on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jolla on 187 jäsentä kaikista jäsenmaista
entinen EPP-ryhmän MEP
Lehdistövastaava – talousarviota ja rakennepolitiikkaa käsittelevä työryhmä, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, kansallinen lehdistö: Suomen tiedotusvälineet
6 / 50