Henna Virkkunen: Suomi avainasemassa kriittisissä raaka-aineissa

Euroopan parlamentti äänestää torstaina kannastaan kriittisten raaka-aineiden asetukseen. Säädöksen tavoitteena on vauhdittaa strategisten mineraalien kaivostoimintaa, jalostusta ja kierrätystä Euroopassa, sekä monipuolistaa hankintakanavia. 

”Kyseessä on yksi EU:n tärkeimmistä aloitteista tällä vaalikaudella”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok./EPP) sanoo. 

Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on viimeistään osoittanut sen, kuinka vaarallista on olla riippuvainen yksittäisestä toimittajasta millään kriittisen tärkeällä sektorilla. 

”Nyt Euroopan vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat aivan liiaksi tuonnin varassa. Kriittiseksi listatuista raaka-aineista pääosa tulee Eurooppaan 90 prosenttisesti yhdestä maasta, usein Kiinasta”, Virkkunen toteaa. 

Uusi säädös asettaa nyt kovat tavoitteet omalle EU-tuotannolle. Vuonna 2030 EU:n tarvitsemista strategisista raaka-aineista jo 10 prosenttia pitäisi louhia Euroopan omissa kaivoksissa. Komission esityksen mukaan vähintään 40 prosenttia pitäisi jalostaa EU-alueella ja kierrätysmateriaalin osuus nostaa 15 prosenttiin. EU-parlamentti ajaa näihin vielä korotuksia. Minkään kolmannen maan osuus yksittäisen strategisen raaka-aineen toimituksista ei saisi enää ylittää 65 prosenttia.

”Prosentit voivat kuulostaa vaatimattomilta, mutta kun tällä hetkellä vain 2-3 prosenttia käyttämistämme raaka-aineista louhitaan Euroopassa, on kasvuloikka valtava. Etenkin kun tiedetään, että samaan aikaan lähes kaikkien mineraalien tarve tulee moninkertaistumaan energiamurroksen ja digitalisaation seurauksena”, Virkkunen muistuttaa.

Suomella on tässä hänen mukaansa iso mahdollisuus. Suomi kun on ainoita EU-maita, jonka maaperästä löytyy toistakymmentä EU:n kriittiseksi listaamaa raaka-ainetta.

”Kaivos- ja jalostushankkeita pitää saada nyt rivakasti liikkeille. Kaivoksen avaaminen vie Euroopassa keskimäärin 10 vuotta. Se on aivan liian pitkä aika. Prosesseja on nopeutettava ympäristövaatimuksista tinkimättä. On hyvä, että Suomen uudessa hallitusohjelmassa lupaprosessien tehostaminen ja mineraalistrategian laatiminen ovat vahvasti mukana”, Virkkunen kiittää.

Säädöksessä esitettyä ”yhden luukun mallia” ja nopeutettua käsittelykaistaa EU:n strategisiksi hankkeiksi listatuille investoinneille Virkkunen pitää tervetulleina avauksina. EU-parlamentti on nostanut säädökseen mukaan myös Suomelle tärkeät korvaavat raaka-aineet, kuten ligniinin, jota Suomessa kehitetään akkuteollisuuden käyttöön.

”On selvää, että kaivostoiminta nostaa myös huolta ympäristövaikutuksista. Olisi kuitenkin vastuutonta ajaa vihreää siirtymää ja ulkoistaa samalla raaka-aineiden louhintaan liittyvät haitat muualle maailmaan. Jos jossakin päin maailmaa louhintaa ja kaivosteollisuutta pitäisi osata vastuullisesti harjoittaa, kyllä Pohjoismaat on sellainen alue”, Virkkunen päättää.