Henna Virkkunen: Kyberturvallisuuden merkitys aliarvioidaan edelleen

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Euroopan varautuminen kyberturvallisuusuhkiin on puutteellista. Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen julkaiseman tiedon mukaan kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet koronapandemian aikana Euroopassa jopa 200 prosentilla.

Virkkusen mukaan käynnissä on kaksi selvää trendiä, jotka lisäävät kyberuhkien määrää ja vakavuutta.

”Olemme siirtymässä kohti hyperkytkeytynyttä yhteiskuntaan, jossa useat yhteiskunnan kriittiset toiminnot luottavat jatkossa tietoverkkoihin. Lisäksi pandemia on muuttanut rikollisuuden muotoja kohti digitaalista maailmaa. Siksi on tärkeää, että kyberturvallisuuteen kiinnitetään huomiota paljon nykyistä enemmän, vaikka uuden teknologian saatavuus onkin lähtökohtaisesti hyvin positiivinen asia”, Virkkunen toteaa.

Virkkunen on seurannut huolestuneena uutisointia Psykoterapiakeskus Vastaamon vakavasta tietomurrosta, jossa terveystietoja on levitetty Tor-verkossa. ”Ihmisten kaikkein henkilökohtaisimpien tietojen ei koskaan pitäisi päästä leviämään. Asia on erittäin vakava. Valitettavasti uhkien määrä kuitenkin nousee, jos emme nosta varautumistasoamme”, Virkkunen varoittaa.

Virkkusen mukaan kyberturvallisuusuhkien lisääntyminen haastaa perinteistä turvallisuuspoliittista ajattelua, sillä uhkiin vastaaminen vaatii aiempaa vahvempaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

”Kyberuhat ovat nykyisin sekä valtioiden että rikollisryhmien aiheuttamia. Myös hyökkäysten kohteeksi joutuvat jatkuvasti sekä julkishallinnon toimijat, että yksityinen sektori. Siksi yhteistyö on aiempaa tärkeämpää. Meillä on tästä Suomessa hyvät ja pitkät perinteet sekä maailmanluokan kyberturvallisuusosaamista, eli kaikki mahdollisuudet onnistua”, Virkkunen kannustaa.

Kyberturvallisuus on noussut viime vuosina vahvasti myös EU:n agendalle. Viime vuonna voimaan astuneen kyberturvallisuusasetuksen lisäksi EU on esittänyt muun muassa 5G-verkkojen turvallisuutta ja EU:n yhteisiä kyberturvallisuuspakotteita koskevia toimia.

”Kesällä ministerineuvosto hyväksyi ensimmäiset kyberrikosten seurauksena määrätyt EU-pakotteet. Julkinen valta alkaa hiljalleen herätä haasteeseen, mutta pelkään pahoin, että näemme vielä useita näkyviä kyberrikoksia, ennen kuin uhan todellisuus ymmärretään riittävän laajasti.”

Erityisesti monen pk-yrityksen varautuminen kyberuhkiin on Virkkusen mukaan puutteellista, vaikka juuri ne ovat iskun sattuessa kaikkein haavoittuvimpia.

”Jopa 60 prosenttia kyberrikoksen uhriksi joutuneista pk-yrityksistä ajautuu sen seurauksena konkurssiin, mutta silti vain harvat yritykset ovat ottaneet käyttöön riittäviä suojauksia. Kyberturvallisuusinvestoinnit ovat yrityksille tulevaisuudessa yhä välttämättömämpiä, sillä uhkien määrä ja vaikeustaso kasvavat nopeasti”, Virkkunen painottaa.