Virkkunen: EU:n harkittava uusia Myanmar-pakotteita

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan Euroopan unionin olisi harkittava uusia pakotteita Myanmarissa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen johdosta.

”EU:lla on tilanteessa käytännössä kaksi työkalua, eli kehitysapu ja pakotteet. Myanmar on köyhä ja sisäisten konfliktien riivaama maa, joten tilanteessa tulisi mielestäni käyttää ensisijaisesti kohdennettuja henkilöpakotteita vallankaappauksesta vastuussa oleviin henkilöihin sekä heidän lähipiiriinsä”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen huomauttaa, että vuonna 2017 maassa tapahtuneen rohingya-vähemmistön kansanmurhan seurauksena seitsemän Myanmarin sotilasjohtajaa on jo nykyisin EU-pakotteiden kohteena. Vallankaappauksen organisoinut asevoimien komentaja Min Aung Hlaing taas on henkilökohtaisesti mukana Yhdysvaltojen pakotelistalla, mutta EU ei vastaavaa päätöstä ole tehnyt. Virkkusen mukaan se on nyt tarpeen.

”Pakotteiden laajentaminen tulisi nostaa välittömästi EU:n ulkoministereiden pöydälle. En halua liioitella niiden todennäköistä vaikutusta, mutta on tärkeää, että EU toimii ripeästi ja osoittaa tukensa maan demokratiakehitykselle”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen arvioi vallankaappauksen suistavan Myanmarin kehitystä ainakin vuosikymmenen taaksepäin. Maa ajautuu myös entistä riippuvaisemmaksi naapurimaastaan Kiinasta.

”Vuodesta 2011 lähtien maassa on nähty asteittaisia askeleita kohti demokratiaa, joita EU on seurannut melko tyytyväisenä ainakin vuoteen 2017 saakka. Unioni on pyrkinyt demokratiakehityksen myötä rakentamaan myös vahvempia taloudellisia ja diplomaattisia yhteyksiä maahan”, Virkkunen kertaa.

”Nyt on päivässä palattu jälleen siihen tilanteeseen, josta asteittainen demokratiakehitys lähti liikkeelle vuosikymmen sitten. Tämä on todella surullista eikä missään nimessä myanmarilaisten toivoma kehityskulku.”

Virkkusen mukaan tilanne testaa myös sosiaalisen median jättien, erityisesti Myanmarissa supersuositun Facebookin, kykyä reagoida tilanteeseen. Myanmarista on jo tänään saatu tietoja Facebookissa leviävästä disinformaatiosta, joka voi entisestään vaikeuttaa tilannetta.

” Facebook on maassa monelle tärkein ja ainoa uutislähde. On osoitettu, että Facebookin kautta lähes rajoituksetta levinneellä disinformaatiolla on ollut suuri rooli maassa tapahtuneen rohingya-vähemmistön kansanmurhan sekä pitkäkestoisen vainon taustalla. Yritys epäonnistui tällöin karkeasti ja nyt sen kykyä toimia testataan uudelleen. Kun olet asemassa, jossa ylivoimainen enemmistö kansalaisista saa tietonsa alustasi ja algoritmiesi kautta, kannat myös suurta vastuuta”, Virkkunen sanoo.