Virkkunen: Digimarkkinoille reilut pelisäännöt

”Digitaalisilla alustoilla on yhä suurempi taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta. Ne eivät voi toimia pelkästään omilla käyttöehdoillaan. On varmistettava, että eurooppalaiset lait ja arvot toteutuvat myös digimaailmassa. DSA- ja DMA-asetukset ovat tässä merkittäviä suunnannäyttäjiä myös maailmanlaajuisesti”, sanoo Henna Virkkunen (kok, EPP).

Euroopan parlamentti äänestää tänään (5.7.) lopullisesta hyväksynnästä digitaalisia palveluja koskevalle säädökselle (Digital Services Act, DSA) sekä digimarkkinasäädökselle (Digital Markets Act, DMA). Virkkunen odottaa molempien lakien menevän läpi selkein numeroin. Hän on toiminut teollisuusvaliokunta ITRE:n pääneuvottelijana DSA-lainsäädännössä.

Virkkunen muistuttaa, että samaan aikaan kun Euroopan markkinoilla toimiville yrityksille halutaan luoda reilut pelisäännöt, on varottava ylisääntelemästä digimarkkinaa.

”On tehtävä lainsäädäntöä, joka edistää reilua kilpailua ja kannustaa innovoimaan ja investoimaan Euroopassa”, Virkkunen linjaa.

DSA-säädöksellä määritellään digitaalisia palveluita ylläpitävien yritysten vastuita. Laki linjaa nyt selkeästi, että laittomat tuotteet, palvelut ja sisällöt on poistettava netistä. Samalla myös käyttäjien oikeuksia ja sananvapautta vahvistetaan. DSA koskee kaikkia digipalvelujen ylläpitäjiä, mutta säännökset on suhteutettu yritysten kokoon.

”Neuvotteluissa pyrin erityisesti varmistamaan, ettei mikro- ja pienyrityksille tule liiallista hallinnollista taakkaa. Tätä komissio on velvoitettu nyt myös seuraamaan”, sanoo Virkkunen.

Digimarkkinoita sääntelevä DMA-asetus puolestaan koskee vain suurimpia verkkoalustoja, jotka ovat portinvartijan roolissa Euroopan Unionin sisämarkkinoilla. Sen tavoite on luoda reilu kilpailuympäristö, ja edistää innovaatiota ja pienten yritysten pääsyä markkinoille sekä lisätä kuluttajien valinnanvaraa.

Ukrainan sodan seurauksena kriisipykälä

Uutena elementtinä neuvotteluiden loppuvaiheessa DSA-asetukseen lisättiin myös erityinen kriisipykälä. Vakavan kansanterveydellisen tai turvallisuuteen kohdistuvan uhkan oloissa komissio voisi jäsenmaiden valtuutuksella käynnistää kriisinhallintamekanismin, jolla suurimmat digijätit velvoitettaisiin tarkastelemaan mm. omia algoritmejaan ja mainontaansa suhteessa kriisiin.

”Ukrainan sota ja jo sitä ennen koronapandemia on osoittanut, kuinka suuri rooli digialustoilla on paitsi tiedon, myös disinformaation ja propagandan välittämisessä. Siksi on perusteltua kriisin oloissa voida vaatia niiltä tarkempaa sisällön analyysia ja seulontaa. Toki vastuulliset verkkoalustat tekevät tätä jo nyt, mutta kriisiolojen varalta tähän on syytä olla myös lainsäädäntö”, Virkkunen summaa.