Suomi osaa metsänsä

Euroopan paras metsäpoliittinen osaaminen sijaitsee jäsenmaissa. Meille suomalaisille metsät ovat läheinen ja monikäyttöinen hyvinvoinnin lähde. Noin kaksi kolmasosaa Suomesta on metsien peittämää, mikä tekee Suomesta Euroopan metsäisimmän maan. Metsät ovatkin meille aivan olennaisen tärkeitä biodiversiteetin ja ilmaston kannalta, mutta samalla myös suomalaisen talouden selkäranka sekä lisäksi loputon virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde.

Tätä metsien moninaiskäytön tasapainoa korostettiin myös EU:n metsästrategiaa koskevassa raportissa, jota olin EPP-ryhmän puolesta neuvottelemassa. Raportissa muistutetaan myös, että Euroopan metsäpinta-ala on 2010-luvulla kasvanut noin puolen miljoonan hehtaarin verran.

Me suomalaiset luotamme siihen, että osaamme itse parhaiten sovittaa yhteen metsien moninaiskäytön. Vastaavasti muut Euroopan maat eivät myöskään voi sälyttää vastuuta biodiversiteetin säilyttämisestä vain niille, jotka jo tähän asti ovat hoitaneet asiansa muita paremmin.

EPP-ryhmä on ilmoittanut, ettei se tue esityksiä, jotka tuovat ylimääräisiä kustannuksia yrityksille ja kuluttajille aikoina, jolloin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut energiakriisin ja voimistanut inflaatiota. Näihin esityksiin kuuluu myös ennallistamisasetus, joka toisi uuden, vaikeasti arvioitavan kustannustaakan myös metsätaloudelle. Ilman merkittäviä muutoksia ryhmä ei tätä komission esitystä voi hyväksyä.

Ennallistamisesitys on monelta osin perustavanlaatuisesti Suomelle ongelmallinen. Jo aloitteen asetusmuotoisuus johtaa siihen, että sitä on jonain päivänä sovellettava sellaisenaan jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa käytännössä kansallisten metsäasioiden päätäntävallan tarjoamista komissiolle kultatarjottimelta.

Muita suuria ongelmia aloitteessa ovat 70 vuoden taakse menevä vertailuvuosi, kaikille jäsenvaltioille yhteiset metsäindikaattorit sekä kaupunkiekosysteemien ennallistaminen, joka johtaisi monen kunnan näkökulmasta turhien viheralueiden lisäämiseen ja vaikeuttaisi uudisrakentamista..

Kun näiden lisäksi tullaan siihen, että komissio ei ole tehnyt tarkkaa ja kattavaa arviota esityksensä taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, olisikin parasta palauttaa esitys uuteen valmisteluun. Suomelle kustannukset ovat kaikista jäsenvaltioista korkeimpien joukossa, joten aloitteeseen on toden teolla vaikutettava.