Suomalaismuusikot pääsevät EU-markkinoille jatkossakin

Euroopan parlamentti hyväksyi juuri tekijänoikeuksien hallinnointia ja musiikkiteosten oikeuksien lisensointia koskevan direktiivin. Eija-Riitta Korhola (kok.) toimi lausunnon varjoesittelijänä teollisuusvaliokunnassa. Korholalla oli kolme päätavoitetta: oikeudenmukaiset korvaukset tekijöille, EU:n tekijänoikeusjärjestöjen tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminta sekä kulttuurisen monimuotoisuuden takaaminen varmistamalla kaiken kokoisten teoskokoelmien markkinoille pääsy.

Sääntelyn tarve nousi esille, kun huomattiin, että etenkin eteläeurooppalaisilla järjestöillä on ollut hallinnollisia ongelmia. Myös nettimusiikki on mullistanut koko kentän: musiikkia lisensoidaan usean valtion alueella, mikä voi olla hyvin monimutkaista. Direktiivi pyrkii luomaan asianmukaisen oikeudellisen kehyksen alalle, joka on tärkeä osa yhteisiä digitaalisia sisämarkkinoita. Keinoja ovat mm. eurooppalainen lisensointipassi ja ns. hubit, jotka toimivat passijärjestöinä.

Suomessa yhteisvalvontajärjestöjä (Collective Management Organisation, CMO) säätelee yhdistyslaki, jota pidetään pääasiassa toimivana ratkaisuna. Artistit siirtävät tekijänoikeuksiensa hallinnoinnin usein näille järjestöille, koska niillä on vaadittavat juridiset valmiudet ja edellytykset tilittää käyttäjiä.

"Suomalaisten toimijoiden kannalta oli tärkeää välttää ylisääntelyä ja hallinnollisen taakan lisäämistä. Yhdistyslaki toimii meillä hyvin, eikä EU-tasolla tarvitse puuttua esimerkiksi järjestöjen jäsenyysehtoihin tai päivittäiseen hallinnointiin. Komission alkuperäinen ehdotus uhkasi suomalaisen musiikin pääsyä EU-markkinoille, sillä se ei kattanut kaupallisia tai EU:n ulkopuolella rekisteröityneitä CMO:ita. Onneksi parlamentti onnistui torjumaan suurimmat uhkat ja luomaan direktiivin, joka palvelee kaikkia: tekijöitä, tekijänoikeusjärjestöjä, käyttäjiä ja kuluttajia", Korhola iloitsee.

Komission suuri tekijänoikeuskonsultaatio päättyy huomenna. Korhola toivookin, ettei kollektiivihallinnointia ja rajat ylittävää lisensointia revitä taas kokonaan auki."Olen erittäin tyytyväinen lopulliseen direktiiviin, ja siihen, että olemme nyt luoneet yhtenäisen pelikentän eurooppalaisille yhteisvalvontajärjestöille. Tämä on merkittävä askel sekä digitaalisille sisämarkkinoille että suomalaisille musiikintekijöille.”

”Nyt on kuitenkin varottava, ettei kansallisessa toimeenpanossa tapahdu ylisääntelyä, ja että kaiken kokoisia teoskokoelmia kohdellaan tasapuolisesti, kuten direktiivissä vaaditaan. Toivon, että voimme siirtyä nyt seuraavalle tasolle yhteisillä digitaalisilla sisämarkkinoillamme", toteaa Korhola.