Sarvamaa: Von der Leyenin puhe on väkevä viesti eurooppalaisille – mutta ovatko jäsenmaat valmiita muutoksiin?

17.09.2020 16:41

Sarvamaa: Von der Leyenin puhe on väkevä viesti eurooppalaisille – mutta ovatko jäsenmaat valmiita muutoksiin?

Tärkeä huomio
Tässä esitetyt mielipiteet ovat ovat kansallisten delegaatioiden näkökantoja, eivätkä aina edusta koko ryhmän mielipiteitä
SOTEU

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) arvioi komission puheenjohtaja von der Leyenin unionin tila -puhetta väkeväksi viestiksi eurooppalaisille maanosaa kohtaavista haasteista. Puheeseen oli ladattu runsaasti uusia esityksiä ja linjauksia. Samalla useita kysymyksiä jäi auki, päällimmäisenä jäsenmaiden valmius uudistuksiin kriisin keskellä.

”Von der Leyen puhutteli eurooppalaisia juuri niillä kysymyksillä, jotka ovat välkkyneet ihmisten mielissä viimeisen puolen vuoden aikana. Miksi EU:n koronatoimet käynnistyivät hitaasti? Miksi jäsenmaiden rajapolitiikat ovat olleet niin erilaisia? Von der Leyen esitti uusia toimivaltuuksia terveyspolitiikassa, mistä monet lienevät samaa mieltä. Usein esteeksi EU:n vahvemmille ja nopeammille toimille muodostuu kuitenkin juuri jäsenmaiden vastustus,” Sarvamaa muistuttaa.

Von der Leyen hahmotti puheessaan uudenlaista eurooppalaista terveysunionia, jossa terveys- ja lääkepolitiikkaa koordinoitaisiin vahvemmin unionin tasolla pandemioiden varalta. Lisäksi vahvistettiin uuden eurooppalaisen biolääketieteen tutkimuslaitoksen perustaminen.

Puheessa linjattiin myös uuden Schengen-strategian rakentamisesta, joka johtaisi koordinoidumpaan ja selkeämpään rajapolitiikkaan jäsenmaiden välillä. ”Rajapolitiikka on ollut pandemian aikana erittäin sekavaa. Rajavalvonnan taso on vaihdellut eikä selkeää linjaa unionin tasolla ole löydetty. Vapaa liikkuvuus on turvattava talouden ja ihmisten kannalta niin hyvin kuin mahdollista, mutta se edellyttää halukkuutta jäsenmailta”, Sarvamaa sanoo.

Von der Leyen puhui myös ajankohtaisista ulkopoliittisista kysymyksistä, osoittaen viestinsä Kiinalle ja Venäjälle.

”Venäjän viimeaikaiset toimet luonnollisesti tuomittiin, mutta kiinnostavaksi jäi hieman valju viittaus Nord Stream2 -putkeen. Von der Leyen vihjaisi, että putkihankkeet eivät muuta Venäjän ulkopoliittista linjaa parempaan suuntaan, vaikka erityisesti Saksassa on perinteisesti uskottu talousyhteistyön positiivisiin vaikutuksiin. Kiinaa von der Leyen kutsui suoraan EU:n systeemiseksi kilpailijaksi, mikä on suorinta puhetta mitä on aikoihin kuultu,” Sarvamaa sanoo.

Europarlamentin oikeusvaltiolain pääneuvottelijana toimiva Sarvamaa nostaa esille tärkeänä viestinä oikeusvaltiokehityksen huolestuttavan tilanteen unionissa. Von der Leyen painotti, että EU:n varojen ei voi enää antaa valua korruptioon.

”Komission kanta tässä on selkeä: budjettia on suojattava oikeusvaltiorikkomuksilta, eikä veronmaksajien rahoja saa päätyä EU:n arvojen vastaisiin toimiin. Oikeusvaltio suojaa ihmisiä vallanpitäjiltä. Tämä koskee myös ns. kultaisia EU-passeja, joita pienet Välimeren jäsenmaat ovat myyneet varakkaille. En olekaan huolissani komissiosta, vaan jäsenmaista. Ovatko ne kaikki tästä samaa mieltä?”, Sarvamaa pohtii.

Oikeusvaltiokehityksen kytkemisestä EU:n monivuotiseen budjettiin päätetään tänä syksynä parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välisissä neuvotteluissa, joissa Sarvamaa on parlamentin pääneuvottelija.

Lisätietoja:
Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, p. +358 40 5235768, tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Tiedoksi toimittajille 

EPP-ryhmä on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jolla on 187 jäsentä kaikista jäsenmaista

Muu asiaa liittyvä sisältö