Sarvamaa: Työperusteinen maahanmuuttopolitiikka tarvitsee täysremontin

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) vaatii ripeitä toimia työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi Suomessa ja Euroopassa.

Kuluneena syksynä Suomeen tulleiden osaajien oleskeluluvan myöntäminen Migrissä EU-kansalaisuuden perusteilla on venynyt jopa puolentoista vuoden mittaiseksi taisteluksi. Prosessin venymisen vuoksi Suomeen tulleet työntekijät ovat joutuneet elämään ilman henkilötunnusta, mikä on aiheuttanut lukuisia haasteita ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta.

”Kyseessä on järkyttävä este ihmisten vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa. Jotta eurooppalaista kilpailukykyä ja talouskasvua voidaan vahvistaa, on ammattilaisten ja yrittäjien pystyttävä liikkumaan Euroopassa ja siirtymään aloille, joilla vallitsee työvoimapula. Hallituksen on viipymättä korjattava tämä epäkohta,” Sarvamaa sanoo.

”Kansalaisten oikeus liikkua, työskennellä ja oleskella vapaasti unionissa on Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993 käyttöön otetun unionin kansalaisuuden keskeinen periaate. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä koko unionin peruskivenä toimiva linjaus ei Suomessa toteudu lähinnä kafkamaisesta virkabyrokratiasta johtuen. Jos Suomen valtio ei saa asiaa kuntoon, on komission viime kädessä puututtava asiaan", Sarvamaa jatkaa.

Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa hyväksytään tällä viikolla EU:n sinisen kortin uudet suuntaviivat. Tämä on ensimmäinen osa EU:n maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudistusta.

Yhdysvaltojen green cardia vastaavalla sinisellä kortilla pyritään helpottamaan korkeasti koulutettujen osaajien palkkaamista EU:n ulkopuolelta. Kortti on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2012, mutta uudistuksella halutaan yksinkertaistaa kortin hakuprosessia ja vahvistaa sen haltijoiden oikeuksia.

Sarvamaan mukaan koronapandemia on paljastanut Euroopan ja Suomen työmarkkinoiden haavoittuvuuden. Ammattitaitoisten ja pätevien työntekijöiden puutteesta on tullut merkittävä pullonkaula talouskasvulle, ja monet yritykset kärsivät työvoimapulasta. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuodesta 2015 heinäkuuhun 2021 Suomessa on myönnetty vain 602 sinistä korttia.  

”Kasvunvaraa siis on. Monet EU:n jäsenvaltiot ja sektorit eivät löydä tarvittavia kykyjä, olipa kyse sitten koodareista, ohjelmistökehittäjistä, insinööreistä tai palvelualan ammateista. Euroopan väestön väheneminen ja ikääntyminen luovat vain lisää haasteita tulevaan. On kestämätöntä, jos vaikkapa ravintolayrittäjän täytyy laittaa lappu luukulle tarjoilijoiden ja kokkien puutteen vuoksi", Sarvamaa sanoo.

”Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen luulisi olevan hallituksen ohjelman kärjessä, sillä tämä tarjoaa mahdollisuuden paikata kasvavaa osaajavajetta, sekä heikkenevää huoltosuhdetta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että pelkästään ohjelmistoalalalla osaajavaje on vuonna 2025 peräti 25 000 – 40 000 henkeä. Nyt hallituksella olisi loistava sauma ravistaa pölyttyneitä käytäntöjä ja vauhdittaa työlupien myöntöä", Sarvamaa päättää.

Lisätietoja: Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, tuomas.tikkanen(at)europarl.europa.eu, +358 40 523 5768