Petri Sarvamaa: EU:n ennallistamisasetus ajaa myös kaupungit ahtaalle

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok, EPP) on huolissaan EU:n ennallistamisaloitteen aiheuttamista ongelmista suomalaisille kunnille ja kaupungeille. Hänen mukaansa aloitteessa on metsien lisäksi myös toinen Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kokonaisuus.

”Kyse on aloitteen kuudennesta artiklasta, joka käsittelee kaupunkiekosysteemien ennallistamista. Aloitteen logiikka perustuu kahdelle suomalaisten kaupunkien kannalta kohtalokkaalle vaatimukselle: ensinnäkin sen mukaan kaupunkivihreän nettomäärä ei saa heikentyä. Toiseksi kaupunkivihreää olisi lisättävä 63 suomalaisessa kaupungissa peräti viisi prosenttia vuoteen 2050 mennessä,” toteaa Sarvamaa.

Ennallistamisasetuksen käsittely on aloitettu Euroopan parlamentissa.

”Kun lukuja katsoo tarkemmin, niin tämä tarkoittaa aivan valtavia ongelmia niin suuremmille kaupungeille, kuten Helsingille ja Turulle, kuin väkiluvultaan pienemmillekin kaupungeille Rovaniemestä Raaseporiin,” Sarvamaa korostaa.

Esimerkiksi Helsingille aloite tarkoittaisi noin 10,7 neliökilometrin alueen muuttamista viheralueeksi. Tämä alue vastaa noin 2000 jalkapallokenttää, tai vastaavasti useampaa Helsingin kaupunginosaa.

”Kun tämän tavoitteen rinnalle lisätään kaupunkivihreän nettoheikentymisen kielto, voimme käytännössä hyvästellä uudisrakentamisen Helsingissä - siis kaupungissa, jonka väkiluvun on ennustettu ylittävän 700 000 asukkaan rajan vuoteen 2028 mennessä,” Sarvamaa varoittaa.

Suomessa rakennettavia alueita on päätetty ja suunniteltu jo pitkälle tulevaisuuteen. Sarvamaan mukaan nyt kaikki tämä suunnittelutyö uhkaa valua hukkaan.

”Tässä muodossa artikla johtaisi siihen, että oikeudellisesti sitovia päätöksiä jouduttaisiin jopa kumoamaan. Aloitteessa ei nykymuodossaan oteta myöskään kaupunkien viheralueiden lähtötilannetta huomioon, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelunsa Euroopan huipputasolle vieneet suomalaiset kaupungit ovat pattitilanteessa.”

Sarvamaa on myös huolissaan siitä, miten EU:n päätöksentekokoneisto hivuttautuu salakavalasti yhä lähemmäksi osaksi kuntia ja niille kuuluvaa kaavoitus-, viranomais- ja maanomistajaroolia.

”Emme voi antaa tämän järjettömyyden lipua läpi sormien, koska aloitteen nykymuotoilusta kärsisivät niin kaupunkien asukkaat, julkishallinto kuin elinkeinonharjoittajatkin. Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon. Aloitteessa ei ole enää kyse puoluepolitiikasta, vaan suomalaisten kaupunkien tulevaisuudesta. Vaikuttamisen paikkoja riittää vielä ja nyt jos koskaan ne on käytettävä,” vaatii Sarvamaa.