Pietikäinen: Laiminlyönnit hoivakodeissa on tutkittava

”Ovatko koronaviruskatastrofista johtuneet laiminlyönnit hoivakodeissa se viimeinen pisara, joka saa meidät vihdoin havahtumaan siihen, kuinka huonosti hoidamme ikäihmisiämme normaalitilanteessakin?” kysyy europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Pietikäinen on ehdottanut Euroopan laajuista hoivastrategiaa jo aiemmin, ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. ”Ihmisillä tulee olla hoivan järjestämisessä valinnanvaraa, hoivan täytyy olla kotiin tai kodin omaisiin oloihin perustuvaa ja minimihoitajamitoitus tulee säätää riittäväksi. Koronan toisen aallon nyt kiihtyessä ja taudin levitessä nuoresta väestöstä vanhempaan emme voi vältellä keskustelua ensimmäisen aallon uhreista vanhainkodeissa ympäri Eurooppaa. Emme voi antaa saman enää toistua,” painottaa Pietikäinen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto on arvioinut, että keväällä ensimmäisessä Covid-19-tautiaallossa jopa puolet virukseen liittyvistä kuolemista Euroopassa tapahtui hoivakodeissa. Pietikäinen vaatii, että tämä on tutkittava perinpohjaisesti, ja mahdolliset laiminlyönnit ja virheet on käsiteltävä. ”On hyvin huolestuttavaa, että tilanteessa, jossa Euroopan väestöstä vain noin 0,5 prosenttia eli 3,7 miljoonaa eurooppalaista asuu vanhainkodeissa, tapahtui niissä puolet koronavirukseen liittyvistä kuolemista.”

Euroopan parlamentti kuulee torstaina 8.10. komission julkilausuman aiheesta. ”On selvää, että vanhusten hoito puhuttaa tulevaisuudessa vielä pitkään. Monien hoivakotien toiminta, hoivakotien resursointi ja hoivan taso olivat jo ennen koronapandemiaa huonossa jamassa, mutta koronaviruskatastrofi on paljastanut useita järkyttäviä laiminlyöntitapauksia vanhusten hoivakodeissa ympäri Eurooppaa,” Pietikäinen sanoo.

Raportit eurooppalaisista hoivakodeista ovat pysäyttävää luettavaa: koronavirukseen sairastuneita ei ole viety lääkäriin eikä hoidettu kunnolla, vaan heille on esimerkiksi annettu morfiinia, kun olisi pitänyt nesteyttää ja antaa happea. Pietikäinen korostaa, että meidän on löydettävä yhteinen eurooppalainen ratkaisu, joka takaa ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittavan vanhustenhoidon kaikille eurooppalaisille.

Puutteellinen varautuminen, suojavälineiden puute, liian vähäinen henkilökunta ja pahimmassa tapauksessa henkilökunnan loppuun palaminen olivat myös Suomessa uhkana, mutta joissakin hoitopaikoissa Euroopassa se johti karmiviin laiminlyönteihin. Tämä kaikki on altistanut hoivakotien asukkaita suhteettomasti koronavirukselle.

Toisaalta asukkaiden eristäminen ja omaisten vierailujen kiellot ovat olleet ahdistavia, sekä huonontaneet monen fyysistä vointia, kun säännöllistä kuntoutus- ja päivätoimintaa ei ole rajoitustoimenpiteiden takia voitu järjestää. Etenkin monen muistisairaudesta kärsivän tila on rajusti huonontunut kevään aikana koronan lieveilmiöiden takia. Jatkuva yksinolo ja eristäytyminen on rankkaa perusterveenkin mielenterveydelle.

”On surullista, että tarvitsemme globaalin koronakriisin kaltaisen herätyksen, ja vasta tuhansien ennenaikaisten kuolemien jälkeen silmämme avautuvat vanhainkotien hälyttävään tilaan. Asukkaat ja henkilökunta ovat joutuneet turhaan alttiiksi hengenvaaralliselle koronavirukselle, kun kriisivalmius yksiköissä ei ole ollut ajan tasalla.”                                                  

Pietikäinen vaatii, että koronakriisin aiheuttamat tuhot hoivakodeissa on tutkittava kunnolla Euroopan laajuisesti.